Joukkoliikenneyhteyksien vaikutus asuinpaikan valintaan
Ensimmäinen kauden kysymys käsitteli joukkoliikenneyhteyksien vaikutusta asuinpaikan valintaan. Kysymykseen tuli reilussa neljässä kuukaudessa 115 vastausta. Vastaajista suurin osa piti hyviä joukkoliikenneyhteyksiä tärkeänä asuinpaikan valinnan kriteerinä. Vastaajista 103 henkilöä (90 %) oli pääkaupunkiseudulta, 11 (10 %) muulta Helsingin seudulta ja yksi muualta Suomesta (Kotkasta).
Vastausten jakauma kysymykseen: Vaikuttivatko hyvät joukkoliikenneyhteydet asuinpaikkasi valintaan?
Kyselyn toisessa osassa tiedusteltiin, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon HLJ 2011:n verkkosivuista. Neljännes oli saanut tiedon HLJ-sähköpostijakelulistan kautta. Vastanneista 26 % kertoi löytäneensä linkin YTV:n verkkosivuilta ja 28 % saaneensa tiedon verkkosivuista työnsä tai järjestönsä kautta.
Jonkin toisen sivuston kautta HLJ 2011:n verkkosivuille oli löytänyt 14 % vastaajista. Kolme prosenttia oli saanut tiedon sivuista tuttavaltaan ja saman verran oli löytänyt sivut hakupalvelun kautta tai lukenut HLJ 2011:stä lehdestä. Muutama oli kuullut HLJ 2011:stä myös radiosta. Viisi prosenttia kertoi saaneensa tiedon muulla tavoin, esimerkiksi YTV:n Hyppää kyytiin -asiakaslehdestä tai joukkoliikennefoorumin keskustelupalstalta.
Liikennejärjestelmän kehittämisestä useita ehdotuksia
Kauden kysymyksen avovastauksissa toivottiin muun muassa ruuhkamaksuja, tietoa HLJ 2011:stä ruotsin kielellä, liikenteen meluhaitan ehkäisemistä nopeuksia alentamalla, halvempia joukkoliikenteen lippuja, liikkumisesteisten nykyistä parempaa huomioon ottamista joukkoliikenteen suunnittelussa, raidepohjaista tiheävuorovälistä joukkoliikennejärjestelmää ja pyöräilyn huomioon ottamista suunnittelussa entistä kattavammin.
Avovastauksissa oli myös palautteita ja yhteydenottopyyntöjä bussilinjojen liikennöintiin liittyen. Nykyistä liikennöintiä koskevat palautteet tai muut yhteydenottopyynnöt tulisi lähettää HSL:n palautelomakkeen kautta.
Palautteisiin liittyviä olemassa olevia selvityksiä ja tutkimuksia
Ympäristöministeriön Asukasbarometri 2004 -tutkimuksessa (Suomen ympäristö 746) 92 % vastaajista kertoi asuvansa joukkoliikennetarjonnan piirissä olevalla alueella. Asukasbarometri on kyselytutkimus, jossa tutkitaan, minkälaiseksi suomalaisten asuinympäristöjen laatu koetaan vähintään 10 000 asukkaan taajamissa. Sen yhtenä tavoitteena on täydentää tilastoihin ja rekistereihin perustuvaa seurantaa tarjoamalla tietoa asukkaiden näkemyksistä omasta asuin- ja elinympäristöstään.
Suurimmat erot palvelutarjonnassa olivat erikokoisten taajamien välillä: 10 000–20 000 asukkaan taajamissa vain 75 prosenttia kertoi asuvansa alueella, jolla on joukkoliikennepalveluja, kun yli 100 000 asukkaan taajamissa vastaava osuus oli 98 %. Lisätietoa ympäristöministeriön asukasbarometristä saa ympäristöministeriön sivuilta.
Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema ruuhkamaksuselvitys valmistui kesäkuussa 2009. Selvityksen taustalla olivat hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon asettamat tavoitteet ja se on osa HLJ 2011 -työtä. Selvityksessä tutkittiin, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia mahdollisella ruuhkamaksulla olisi Helsingin seudulla. Selvityksen tulokset antavat perusaineksia keskustelulle ja päätöksenteolle siitä, kannattaako Helsingin seudun ruuhkamaksujen valmistelua jatkaa. Lisätietoa on Ruuhkamaksu-sivustolla.
Raidepohjaista joukkoliikennejärjestelmää ja sen kehittämistä liikennejärjestelmän näkökulmasta tarkastellaan Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä (MARA). Työn tavoitteena on muodostaa näkemys Helsingin seudun maankäytön ja raideverkon kehittämisperiaatteista pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on löytää sellainen ratkaisu, joka tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, ilmastopoliittisia tavoitteita ja liikkumismahdollisuuksien turvaamista. Työssä muodostetaan Helsingin seudun raideverkon tavoitetila vuodelle 2050. Lisäksi esitetään tavoitetilan perustana olevan maankäytön periaatteet sekä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat muut ohjauskeinot ja toimenpiteet. Kehittämistoimenpiteistä laaditaan etenemispolku. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2010.
Pyöräilyn ja jalankulun edistäminen
Pyöräilyn ja jalankulun edistämistä pidetään tärkeänä liikennejärjestelmän kehittämisnäkökulmana ja se on mukana toistaiseksi voimassa olevassa Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) omana teemaohjelmanaan. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämisestä on vuonna 2006 laadittu myös strategia. Strategiassa määrällisenä tavoitteena on pyöräliikenteen kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Strategiassa on määritelty myös erityiset painopistealueet, joista yksi on esimerkiksi liityntäpysäköinnin kehittäminen.