HSL edistää kestävää kehitystä

Ilmastonmuutos on lisännyt ihmisten ympäristötietoisuutta ja halua vaikuttaa ympäristön tilan heikkenemiseen. Yhteiskunnan eri toimijat ja yritykset ovat ottaneet ympäristöystävällisyyden yhdeksi toimintaansa ohjaavista arvoista. HSL edistää omalta osaltaan kestävää kehitystä tekemällä joukkoliikenteestä mahdollisimman houkuttelevan vaihtoehdon autoilulle.

Viidennes hiilidioksidipäästöistä lähtöisin liikenteestä

Ilmastonmuutoksen kannalta haitallisimmaksi on todettu hiilidioksidipäästöt, joista liikenteen osuus on noin viidennes. Joukkoliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöstä on pääkaupunkiseudulla noin 10 %. Henkilöautot tuottavat liikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 60 % ja tavaraliikenne loput 30 %. Kaupunkiympäristössä kasvihuonekaasupäästöjen on kiinnitettävä huomiota myös liikenteen lähipäästöihin kuten typenoksideihin, partikkeleihin ja häkään. Tiheään asutulla alueella lähipäästöt heikentävät ihmisten terveyttä ja elämänlaatua.

Lisää raideliikennettä, vähemmän päästöjä

HSL vähentää joukkoliikenteen päästöjä sähkö- ja kaasukäyttöistä liikennettä lisäämällä sekä kehittämällä kalustoa. Päästöjen hallinnassa auttaa erityisesti raideliikenteen osuuden kasvattaminen. Helsingin ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän runko on raskas raideliikenne. Esikaupunkialueiden liikenne toteutetaan entistä enemmän metroon ja kaupunkiratoihin tukeutuvan liityntäliikenteen avulla.

Kantakaupungissa vahvistetaan raitioliikenteen asemaa. Bussiliikenteessä tavoitteena on haitallisten lähipäästöjen ja kasvihuonekaasupäästöjen sekä melun alentaminen. HSL suosii kilpailutuksessa vähäpäästöistä kalustoa. Kilpailutuksen myötävaikutuksella viime vuosina liikennöitsijöiden hankkimat uudet bussit ovat olleet parasta saatavilla olevaa päästötasoa. 

Kaasubussien osuus Helsingin seudun bussiliikenteestä on noin 10 %. Kaasukäyttöisen bussikaluston määrää ei ole voitu vähään aikaan kasvattaa. Merkittävimpänä syynä on ollut maakaasuajoneuvojen käyttökielto Kampin terminaalissa. Myös maakaasubussien dieselbusseja korkeammat hankintahinnat ja runsaampi huoltotarve ovat hidastaneet kaasubussien yleistymistä.

Maakaasubussien hiilidioksidipäästöt ovat lähes yhtä suuret kuin dieselbussien. Sen sijaan lähipäästöjen, erityisesti hiukkasten, määrä on huomattavasti pienempi. Hiilidioksipäästöjä voidaan vähentää käyttämällä biokaasua. Kaasuntoimittaja Gasum onkin ryhtymässä toimittamaan biokaasua maakaasuverkostoon vuoden 2011 alusta lähtien. Arvion mukaan biokaasun avulla maakaasuautojen hiilidioksidipäästöt saadaan vähennettyä alle kolmannekseen nykyisistä arvoista.

Hybridibussit kokeilussa

Hybridibussikokeilu aloitettiin HKL:n toimesta keväällä 2009. HSL jatkaa kokeilua eri kaluston valmistajien kanssa. Hybridibussin jarrutusenergia muutetaan sähköenergiaksi, joka antaa bussille liikkeelle lähtevän voiman seuraavaan kiihdytykseen. Hybridibussit ovat päästöiltään, melutasoltaan ja energiankulutukseltaan tavallisia busseja parempia. 

Uuden sukupolven johdinautot harkinnassa

HSL on laatinut alustavan toteutattaselvityksen johdinautojärjestelmästä vuosina 2008–2009. HSL jatkaa selvitystä HKL:n ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston sekä Turun ja Tampereen kaupunkien yhteistyönä. Johdinauton energiankulutus, lähipäästöt ja melutaso ovat bussia alhaisemmat. Raitiovaunuun verrattuna johdinauto ei ole yhtä herkkä häiriöille, myös melutaso on alhaisempi ja liikennöinti- ja infrastruktuurikustannukset ovat pienemmät.

Haittapuolena on johdinautojärjestelmän edellyttämä ajolankaverkosto. Nykyaikaiset johdinautot voivat tosin liikkua useamman kilometrin ilman johtimia. Johdinautolla matkustaminen ei myöskään ole yhtä tasaista kuin raitiovaunulla. Johdinautoihin mahtuu myös vähemmän matkustajia kuin ratikoihin.