Lähtökohdat suunnittelulle
Helsingin seudun joukkoliikenne on usean joukkoliikennemuodon muodostama kokonaisuus. Metro ja lähijunaliikenne muodostavat runkoverkon, jota bussiyhteydet ja raitioliikenne Helsingin kantakaupungissa täydentävät. Tämä perusasetelma sekä kaupunkien maankäytön rakenne ovat lähtökohtana HSL:n suunnitteluperiaatteille. Suunnitteluperiaatteet tukevat HSL:n strategiaa, joka tähtää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun.
Suunnittelun lähtökohtana on tehdä joukkoliikenteestä mahdollisimman houkutteleva kulkumuoto. Tähän pyritään panostamalla joukkoliikenteen kattavaan tarjontaan, luotettavuuteen ja nopeuteen. Suunnittelussa huomioidaan erilaiset matkustustarpeet ja käyttäjäryhmät, kuten lapset, seniorit ja liikuntaesteiset.
Palvelutaso
Luotettavuus on joukkoliikenteen matkustajien mielestä tärkein joukkoliikenteen palvelutasotekijä. Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät matkustajan joukkoliikennematkan toteutumista hänen suunnittelemallaan tavalla, parantavat joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Näiden toimenpiteiden lähtökohtana on asiantunteva joukkoliikennesuunnittelu, jossa huomioidaan erityisesti linjaston kattavuus, suunniteltujen aikataulujen realistisuus ja vaihtojen onnistuminen. Hyvän suunnittelutyön lisäksi tarvitaan suunnitelmien onnistunut käytännön toteutus, josta vastaavat liikennöitsijät. HSL:n ja liikennöitsijöiden yhteistyön sujuvuus onkin erittäin tärkeää.
Kunnat ja sidosryhmät asettavat erilaisia tavoitteita palvelutason ja rahoituksen suhteen. Suunnittelua määrittävät myös liikennöintisopimukset. Jotta eri sidosryhmien tarpeisiin voidaan vastata, tarvitaan runsaasti kanssakäymistä sidosryhmien kanssa. Liikennöinnin kustannukset ovat suurin rajoittava tekijä tarjottavalle palvelutasolle. Suunnitelmien kustannusvaikutukset huomioidaan suunnittelun kaikissa vaiheissa.
HSL tarjoaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason. Kävely pysäkille ja pysäkillä odotus, matkustaminen kulkuneuvossa sekä vaihdot eivät saa kuluttaa kohtuuttomasti aikaa vuorokaudenajasta riippumatta. Joukkoliikenneyhteyksien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet ja odotukset. Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen edistää kestävää kehitystä ja tukee omalta osaltaan kaupunkien kilpailukykyä. Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyttä pyritään jatkuvasti parantamaan. Raideliikenteen osuutta kasvatetaan ja bussiliikenteen kilpailutuksessa suositaan vähäpäästöistä kalustoa.
Saavutettavuus
Joukkoliikennepalvelut järjestetään niin lähelle asukkaiden jokapäiväisiä toimintoja, että lähimmän linjan pysäkille tai asemalle pääsee kävellen kohtuullisessa ajassa. Pysäkkien ja asemien yhteyteen järjestetään liityntäpysäköintitiloja polkupyörille ja henkilöautoille riittävässä laajuudessa.
Kaikkina vuorokauden aikoina kulkuneuvoissa matkustamisen on oltava kohtuullisen väljää. Valtaosalle on pystyttävä järjestämään istumapaikka matkan ajaksi ruuhka-aikojen ulkopuolella. Vain lyhyillä matkoilla voidaan matkustaa koko matka seisten.
Joukkoliikenne toimii HSL-alueella aamuvarhaisesta iltamyöhään kaikkina viikonpäivinä kesät talvet. Näin sen käyttö on mahdollista silloin, kun asukkailla on tarve liikkua työ-, koulu-, ostos-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoillaan. Iltamyöhän ja aamuvarhaisen välisenä aikana voidaan järjestää myös joukkoliikennettä kohdennettuna palveluna, jos kysyntää on riittävästi.
Yhteydet
Jokaiselta alueelta järjestetään yhteys liikennekeskuksiin riittävän nopeaksi ja vaivattomaksi. Jos käytettävissä on nopea ja suuren välityskyvyn metro, rautatie tai vastaava, yhteys pääkeskukseen voidaan järjestää liityntäliikennettä käyttäen vaihdollisena. Vaihto järjestetään mahdollisimman sujuvaksi, turvalliseksi ja vaivattomaksi.
- Helsingin liikennekeskukset: Pasila, Herttoniemi, Itäkeskus ja Malmi.
-
Espoon liikennekeskukset: Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola.
-
Vantaan liikennekeskukset: Myyrmäki ja Tikkurila.
-
Kauniaisten liikennekeskus : Kauniaisten keskusta.
-
Keravan liikennekeskus: Keravan keskusta.
-
Kirkkonummen liikennekeskus: Kirkkonummen keskusta.
Näiden lisäksi tärkeitä vaihtopaikkoja ovat raskaan raideliikenteen asemat ja poikittaisten runkolinjojen, kuten Jokerin, vaihtopysäkit. Yhteydet alueiden omiin liikennekeskuksiin ovat vaihdottomia tai ne perustuvat järjestettyyn vaihtoon.
Poikittaisia yhteyksiä järjestetään riittävästi niin, että joukkoliikennettä käyttäen voidaan kulkea alueelta toiselle ilman pitkiä kiertoteitä varsinkin arkisin ruuhka-, päivä- ja iltaliikenteessä. Liikennetarjonnan lisäyksissä priorisoidaan poikittaisia yhteyksiä ja pyritään siten parantamaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta suhteellisesti voimakkaimmin kasvavalla liikenteen alueella.
Esteettömyys
Esteetön kaupunkiliikenne toteutuu monen osa-alueen yhteisvaikutuksena: informaation saatavuus, matalalattiainen kalusto, korotetut pysäkit, asemien tasonvaihtolaitteet, portaattomat kulkuyhteydet pysäkeille, materiaalien ja värien käyttö sekä pysäkkialueiden ja pysäkkiyhteyksien kunnossapito sisältäen myös talvisen lumenpoiston ja hiekoituksen. Kaupunkiliikenteessä pyritään sellaiseen esteettömyyteen, että kaikki kaupunkilaiset voivat – mahdollisesta omasta liikuntarajoitteestaan huolimatta – kulkea sitä käyttäen vähintään lähimmältä pysäkiltä asuinalueensa lähipalveluihin.
Esteettömyyttä voidaan parantaa myös palvelu- ja kaupunginosalinjojen avulla. Palvelulinjoja liikennöidään reittiin sidottuina ja/tai kutsuohjauksisesti. Palvelulinjoilla etäisyys pysäkille on mahdollisimman lyhyt, mutta ovelta ovelle palveluun ei kattavasti pyritä. Palvelulinjoja liikennöidään pienkalustolla ja niiden reitit, liikennöintiaika ja vuorovälit suunnitellaan paikallisen tarpeen mukaan.
HSL:n joukkoliikennesuunnittelussa hyödynnetään toistaiseksi sekä HKL:n että YTV:n ohjetta, kunnes HSL:lle on laadittu uusi suunnitteluohje.
Joukkoliikenteen suunnitteluohje HKL
Joukkoliikenteen suunnitteluohje YTV