Pääkaupunkiseudun liikkumista on tutkittu lähes 50 vuoden ajan, jona aikana joukkoliikenteen osuus kokonaisliikkumisesta on laskenut jatkuvasti, vaikka absoluuttiset matkustajamäärät ovatkin lisääntyneet. Trendiin on vaikuttanut yksityisautoilun vahva lisääntyminen 60-luvulta asti.
HSL:n tänään julkaisema Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteellä tai henkilöautoilla tehdyistä matkoista on kasvanut 43 prosenttiin (2008: 42 %). Erityisen positiivista on se, että joukkoliikenteen osuus on kasvanut kaikissa alueen kunnissa, työ- ja vapaa-ajan matkoilla, naisten ja miesten keskuudessa ja kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin. Tulos on yllättävä, koska HSL:n liikennejärjestelmäennusteet ovat aikaisempina vuosina ennustaneet joukkoliikenteen suhteellisen osuuden laskua aina vuoteen 2035 asti.
”Käänne on seurausta vuosikymmenien pitkäjänteisestä joukkoliikenteen kehittämisestä Helsingin seudulla. Joukkoliikenteellä on tänä päivänä erittäin vahva brändi. Se koetaan oleelliseksi osaksi hyvin toimivaa, helppoa ja puhdasta urbaania ympäristöä. Yhä useampi nuori pääkaupunkiseudulla jättää ajokortin ajamatta ja auton hankkimatta, koska joukkoliikenne palvelee heidän liikkumistarpeitaan niin hyvin. Sama trendi näkyy myös kansainvälisesti suurissa kaupungeissa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kiittää.
”Positiivinen muutos on ollut voimakkaampi kuin olemme osanneet ennustaa. HSL päivittääkin syksyn aikana liikennejärjestelmäennusteitaan uusien tulosten valossa”, Liikennetutkimukset ja ennusteet –ryhmän päällikkö Marko Vihervuori sanoo.
Joukkoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on kasvanut.
Espoolaiset kulkevat töihin julkisilla aiempaa enemmän
Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen suosio on kasvanut eniten Espoossa. Myös kehyskunnissa työmatkoja tehdään aiempaa enemmän joukkoliikenteellä. Vapaa-ajan matkoilla helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat entistä useammin valinneet joukkoliikenteen henkilöauton sijasta, mutta espoolaiset kulkeneet entistä enemmän henkilöautolla. Kehyskunnissa vapaa-ajan matkustuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Myös henkilöt, joilla on ajokortti ja auto käytössään, ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoon verrattuna joka alueella.
”On hienoa nähdä, että myös autoilijat ovat ottaneet joukkoliikenteen osaksi liikkumistaan entistä enemmän. Autoilun ja joukkoliikenteen helppo yhdistäminen esimerkiksi liityntäpysäköintiä kehittämällä onkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpää”, Rihtniemi sanoo.
Erityisesti espoolaiset nuoret (18–29 –vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä. Samoin 30–44 –vuotiaat helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat lisänneet voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. Sen sijaan yli 65-vuotiaat ovat valinneet joka alueella henkilöauton joukkoliikenteen sijasta aiempaa useammin.
Miehet ottavat naisia kiinni joukkoliikenteen käytössä. Erityisesti Helsingissä ja kehyskunnissa miehet ovat selvästi lisänneet joukkoliikenteen käyttöä, kun naisten osalta tilanne on pysynyt ennallaan. Naiset käyttävät silti edelleen joukkoliikennettä selvästi miehiä enemmän. Pääkaupunkiseudulla 34 prosenttia ja kehyskunnissa 13 prosenttia miehistä valitsee joukkoliikenteen henkilöauton sijasta, kun naisten vastaavat luvut ovat 50 ja 17.
Liikkumistutkimuksen laajempi analyysi ja raportti valmistuvat loppuvuodesta.
Asukkaat haluavat lisää joukkoliikennettä, vähemmän autoja
Liikkumistutkimuksen yhteydessä HSL selvitti myös alueen asukkaiden liikkumisasenteita barometrikyselyllä. Valtaosa vastaajista haluaisi kehittää alueen joukkoliikennettä. Seuraavaksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi nähdään pyöräilyreittien ja –olosuhteiden kehittäminen. Kyselyyn vastanneet kannattivat vahvasti lisäksi muun muassa päästöjen ja liikennemelun vähentämistä ja maankäytön keskittämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Yli 60 prosenttia vastaajista kannattaa ja vajaa 20 prosenttia vastustaa moottoriajoneuvoliikenteen kasvun hillitsemistä.
Kyselyssä kysyttiin myös ihmisten mielipidettä pysäköintimaksujen käyttämisestä keskusta-alueiden henkilöautoliikenteen vähentämiseen. Selkeä enemmistö kannatti ajatusta. Ruuhkamaksujen kerääminen ja varojen ohjaaminen joukkoliikenteen kehittämiseen saa hienoisen enemmistön kannatuksen pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kehyskunnissa puolestaan ruuhkamaksuja vastustetaan enemmän kuin kannatetaan.
Lisätietoja: ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori (09) 4766 4382 tai liikennetutkija Pekka Räty (09) 4766 4259.
Liikkumistutkimuksen 2012 keskeiset tulokset
HLJ-barometri, keskeiset tulokset, Helsingin seudun 14 kunnan asukkaiden näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista ja keinoista