MAL-blogi: Miten keskisuurten tiehankkeiden vaikutuksia voidaan arvioida entistä paremmin?

Vaikutusten arviointi on tärkeä osa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Vaikutuksia arvioidaan sekä järjestelmätasolla että yksittäisten hankkeiden osalta. Liikennejärjestelmän tasolla näkyvät erityisesti verkolliset vaikutukset: kokonaan uudet yhteydet tai kapasiteetin parantaminen.

Yksittäisten liikennehankkeiden arviointiin puolestaan on omat vakiintuneet menetelmänsä. Erityisesti hyöty-kustannussuhteesta (tuttujen kesken H/K) puhutaan paljon. Matka-aika on merkittävä osa hyötykustannuslaskelman laskennallisia hyötyjä - aika totisesti on rahaa!

Pienempien, usein paikallisesti (ei niinkään verkollisesti) merkittävien liikennehankkeiden, esimerkiksi tieliittymien vaikutuksia ei saada täysimittaisesti esiin yleisimmin käytössä olevilla menetelmillä. Esimerkiksi liittymähankkeen yhteydessä toteutettava melueste tai pohjaveden suojaus ei näy hyötyinä laskelmissa, vaan pelkästään kustannuksina, vaikka ne parantavat ympäristöä tai ihmisten elinoloja.

Näitä puutteita paikkaamaan MAL-työssä kehitettiin mittarimenetelmää, jolla asiantuntija-arvioinnin tulokset nostettiin numeeristen laskelmien rinnalle. Menetelmää testattiin kymmenellä Helsingin seudun noin 5–30 miljoonan euron hintaisella tiehankkeella, joista oli saatavissa riittävästi tietoja arvioinnin pohjaksi. Jokaisesta hankkeesta laadittiin kaksisivuinen mittarikortti, jolla esitetään sekä numeeriset hankearvioinnin tulokset että asiantuntija-arviot (mittarit).

Asiantuntija-arvioinneissa otettiin huomioon näkökulmina:

  • Maankäytön kehittyminen ja yhdyskuntarakenne
  • Elinkeinoelämä
  • Ympäristö (pohjavesi, melu, luontovaikutukset)
  • Pyöräliikenne ja jalankulku
  • Joukkoliikenne
  • Valtakunnallinen ja maakunnallinen merkitys

Näistä näkökulmista arvioitiin sekä hankkeen merkittävyyttä (sijaitseeko hanke kyseisen näkökulman kannalta keskeisellä reitillä tai alueella) että vaikuttavuutta (parantaako vai heikentääkö tilannetta kyseisestä näkökulmasta).

Tieliikennettä

Esimerkiksi maankäytön kannalta hanke saa parhaan arvion, jos se parantaa mahdollisuuksia lisätä asumista MAL-suunnitelman ensisijaisilla maankäytön vyöhykkeillä. Osittain menetelmä tuottaa melko ankariakin tuloksia. Jos hanke esimerkiksi heikentää vähänkin olosuhteita (pidentää matkaa 100 metriä) pyöräilyn pääreitillä, niin se saa auttamatta heikoimman mittarituloksen. Siksi on tärkeää tutustua numeroiden ja mittaritulosten lisäksi myös hankkeen kuvaukseen laajemmin.

Menetelmän avulla pystyttiin nostamaan investointiohjelmaan kolme MAL-tavoitteiden kannalta keskeistä hanketta, jotka parantavat erityisesti maankäytön ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Jatkossa tämäntyyppistä tarkastelua voidaan laajentaa myös muihin kuin keskisuuriin tiehankkeisiin.

Riikka Aaltonen

Kirjoittaja on liikennejärjestelmäasiantuntija HSL:ssä