Väitös MAL 2019-suunnitteluun liittyvistä visuaalisista tietokäytännöistä

Miliza Ryötin väitöskirja ”Tältä tää kaupunkiseutu näyttää” – visuaalisen esittämisen politiikka alueellisen eriytymisen hallinnassa käsittelee maankäytön (M), asumisen (A) ja liikenteen (L) MAL 2019 -suunnitteluprosessin tapaa käyttää alueellisesta eriytymisestä tuotettua visualisoitua tietoa. MAL 2019-suunnitelmaa tehtiin vuosina 2015-2019. Nyt käynnissä on MAL 2023-suunnittelu.

Visualisoinnit, myös objektiiviseksi miellettyä indikaattoritietoa havainnollistavat visualisoinnit, ovat lähtökohtaisesti monitulkintaisia, joten niillä on kyky synnyttää keskustelua. Tutkimukseni käytännöllinen anti liittyykin asiantuntijatyön tapoihin käyttää visualisointeja luovasti keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistajina ja eräänlaisina keskustelun agendoina.

Visualisoinnit toimivat suunnitteluprosessissa tietoaineistojen työstämisen työkaluina ja osapuolten välisen vuorovaikutuksen mahdollistavina rajakohteina. Alueellisen eriytymisen perinteisiä sosioekonomisia indikaattoreita kuvaavien karttaesitysten avulla omia kunta- tai kaupunkiorganisaatioitaan edustavat asiantuntijat muodostivat MAL 2019 -työskentelyssä yhteistä seudullista käsitystä eriytymisen tilanteesta. Kokouksissa visualisointien äärellä määriteltiin eriytymisen ongelmaa ja sen paikantumista ja kehystettiin ongelmaa käsillä olevan keinovalikoiman mukaisesti.

MAL 2019 -työssä väestön sosioekonomista asemaa kuvaavia indikaattoreita yhdistettiin myös maankäytön ja liikenteen vyöhyketarkasteluihin. Nämä erilaisia näkökulmia yhdistävät visualisoinnit ehdottivat ja vahvistivat yhteyksiä maankäytön, liikenteen ja asumisen aihealueiden välille. Visuaalisen esittämisen avulla ilmiö tehdään näkyväksi aivan toisin kuin pelkällä puheella. Esimerkiksi saavutettavuuden tarkastelu liikenneköyhyyden tai sosiaalisen osallisuuden kysymyksenä on luontevampaa silloin, kun eriytymisen ilmiö esitetään liikenteen näkökulmasta kehystettynä. Toisaalta tällöin voi käydä myös niin, että nämä ilmiöt vakiintuvat toistensa selittäjiksi visualisoinnin tulkinnassa, syrjäyttäen kenties muita yhtä tärkeitä näkökulmia.

Suunnittelun visuaaliset tietokäytännöt kehittyvät suunnittelukierrosten myötä ja tarjoavat hyvän kiinnittymispinnan eri osapuolten väliselle keskustelulle, yhteisten tavoitteiden määrittelylle ja vaikutusten arvioinnille. Osuvimmat visualisoinnit vakiintuvat eräänlaiseksi tiedolliseksi infrastruktuuriksi ja niiden avulla luottamushenkilöille ja asukkaille havainnollistetaan suunnittelun tavoitteita ja perustellaan valittuja toimenpiteitä. Valmiiden ja vakiintuneiden tulkintojen myötä vaihtoehtoisten tulkintojen synnyttämän dialogin mahdollisuus vähenee, ellei sitä haluta tietoisesti edistää. Työni teoreettiset, suunnittelun ja hallinnon tutkimuksesta ammentavat lähtökohdat korostivatkin visuaalisissa tietokäytännöissä piilevää hienovaraista poliittisuutta, joka liittyy oleellisen tiedon määrittelyvaltaan sekä siihen, kenellä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Miliza Ryöti
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja asumisen asiantuntija HSY:ssä.