MAL-blogi: Askel kohti liikenteen automaatiota – tiekartta esittelyssä

Miten Transformers ja liikenteen automaatio liittyvät toisiinsa? Eivät mitenkään, mutta silti molemmat mainitaan tässä jutussa. Helsingin seudulle on laadittu automaation tiekartta, johon voit tutustua täällä. Tässä blogissa pohdin sen esiin nostamia tarpeita Helsingin seudulle sekä sitä, voisiko automaatio olla se Transformersin hyvisrobotti.

Pelastava automaatio?

Monet uskovat liikenteen automaation ratkaisevan ongelmia. Automaatiota on jo ympäri yhteiskuntaa ja se helpottaa kotikäytössäkin monien arkea esimerkiksi robotti-imurien muodossa. Huhtikuussa palstatilaa saivat Starship Technologiesien pienet sympaattiset jakelurobotit juututtuaan painonapillisiin liikennevaloihin. Itsekin latasin sovelluksen ajatuksena testata palvelua. Lähikauppa on kuitenkin saman matkan päässä kuin mistä tavarat pitäisi jakelurobotilta noutaa, joten lisäarvon puuttuessa palvelun testaus on toistaiseksi jäänyt tekemättä.

Tulevaisuudessa liikenteen automaation avulla voidaan lisätä turvallisuutta ja liikkumisen tehokkuutta. Toisaalta automaattiset henkilöajoneuvot mahdollistavat myös entistä vaivattoman autoilun vapauttamalla kuljettajan ajan muuhun. Ilman sääntelyä henkilöautoilun houkuttelevuus voikin johtaa ruuhkien kasvamiseen. Myös seudun eriarvoisuus voi lisääntyä erityisesti, jos kasvavaan kysyntään vastataan rakentamalla lisää autoteitä.

Omaa mielikuvitustani liikenteen automaatio ja erityisesti robottiautot villitsevät ja palauttavat muistiini Transformersit, lapsuuteni suosikkipiirrossarjan. Transformers-universumissa decepticonit ovat muotoaan muuttavia pahisrobotteja ja autobotit decepticoneille kampoihin laittavia hyvisrobotteja. Kumpaan joukkueeseen liikenteen automaatio kuuluu? Onko automaatiosta pelastajabotiksi, joka muun muassa lopettaa liikennekuolemat ja nopeuttaa liikkumistamme ja kuljetuksia?

Helsingin Kivikossa testattiin itsestään ajavaa robottibussia vuonna 2018 .Kuva: Milla Åman-Kyyrö

Liikenteen automaation tiekartasta sovittu valtion ja kuntien kesken

Liikenteen automaation tiekartan laadinta perustui Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevään MAL-sopimukseen 2020–2031. Sopimuksen yhteydessä sovittiin, että ”Osana seuraavaa MAL-suunnittelua laaditaan seudullinen strateginen tiekartta liikenteen automaatiosta, jossa määritellään tavoitteet, tarvittava digitaalinen tietopohja sekä toimenpidepolku.”

Missä automaatiossa nyt – ja kohta – mennään?

Autoissa automaattisia apujärjestelmiä on ollut jo hyvän aikaa lähtien vakionopeudensäätimistä peruutustutkiin. Toistaiseksi liikenteen automaatiota on kuitenkin rajallisesti Helsingin seudulla. Apujärjestelmiä edistyneempää automaatiota on testattu esimerkiksi robottibusseilla sekä jakelu- ja lakaisuroboteilla. Ilmailussa täysautomaatiota on kokeiltu droneilla tehtävissä tavarakuljetuksissa. Logistiikassa raskaiden ajoneuvojen automaatio noudattelee samankaltaista kehitystä kuin henkilöautoissa. Tulevaisuudessa kaduilla voi liikkua nykyisten pilottien kaltaisia pieniä jakelurobotteja laajastikin. Kunnossapitoajoneuvojen automaatio yleistynee esimerkiksi liikkuvin törmäysestevaunuin. Automaation yleistymisestä on toistaiseksi vaikea sanoa mitään varmaa. Erilaiset arviot liikenteen automaation yleistymisnopeudesta vaihtelevat lähivuosista vuosikymmeniin.

Automaatio valjastettava edistämään seudun tavoitteita

Tiekartassa keskiössä olivat Helsingin seudun tavoitteet: automaatiota ei haluta edistää vain sen vuoksi, että se on mahdollista – ja hullun siistiä! – vaan teknologian on edistettävä yhteisiä päämääriä ja seudun myönteistä kehitystä. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa se tarkoittaa kolmen kärkitavoitteen: seudun hiilineutraaliuden, menestymisen ja hyvinvoinnin edistämistä.

Automaation hyviä vaikutuksia on tärkeää edistää nyt

Kaupunkeja suunnitellaan pitkällä aikajänteellä. Eri suunnitteluvaihtoehtojen kielteiset vaikutukset pitää tunnistaa ajoissa ja niihin pitää kyetä reagoimaan. Muun muassa tätä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelussa jo tehdään.

Meiltä joukkoliikenteen järjestäjiltä automaatio vaatii niin tahtotilan kuin suunnan määrittelyä. Junaliikenteen automaatio mahdollistuu ensi vuosikymmenellä, kun rautateiden teknisiä järjestelmiä uudistetaan digirata-hankkeella. Lähivuosina automatisoinnin edellytyksiä kehitetään myös metroliikenteessä. Robottibussipilotteja on jo toteutettu ympäri maailmaa, Helsingin seudullakin. Robottibussien teknologia ei vaikuta olevan vielä aivan valmista monimutkaisessa liikkumisympäristössä operointiin. Se ei tuota aidosti nykyistä parempaa joukkoliikennettä esimerkiksi laskemalla tuotantokustannuksia tai tekemällä palvelusta laadukkaampaa. Jatkossa mahdollisten pilottien pitäisi olla muutakin kuin teknologiatestejä.

Omin jaloin mansikka, autolla mennen mustikka

Pahimmillaan automaatio passivoi vähentämällä jalankulkua ja pyöräilyä. Kävely ja pyöräily ovat hyötyliikuntamuotoja, joilla on jo nyt suuri merkitys ihmisten eliniän ja terveiden vuosien lisäämisessä. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset (Valtioneuvoston julkaisuja 31/2018) -raportin mukaan liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset Suomessa ovat useita miljardeja euroja ja kustannusten ennustetaan kasvavan mm. väestön ikääntymisen myötä. Kansanterveyttä pitäisi pyrkiä kaikin tavoin parantamaan muun muassa autolle vaihtoehtoisia liikkumismuotoja edistämällä. Jotkut teknologiatoimittajat toivoisivat, että robottibussit voisivat (decepticonmaisesti?) kulkea yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä. Pikkurilliä ei pitäisi antaa, sillä riskinä on, että seuraavaksi lähtee koko raaja.

Kaiken takana on tieto, jolla vahva paino tiekartan ensiaskeleissa

Automaation edistämisessä korostuu tiedon tärkeys: tiedon automaatio pitää varmistaa ennen kuin liikenteen automaatiota voi laajasti olla. Tästä syystä myös tiekartan ensimmäiset toimenpide-ehdotukset liittyvät tietoon ja sen välittämiseen.

• Tietovarantojen avaaminen ja ajantasaisen tilannekuvan tuottaminen, tienvarsiyksiköiden ja liikennevalojen tietoliikenneyhteyksien turvaaminen, digitaalisten kaksosten eli virtuaalisten mallien kehittäminen sekä koneluettavien kaistamerkintöjen ja liikennemerkkien edistäminen ovat toimenpiteitä, joiden kulut ovat pieniä suhteessa todennäköiseen hyötyyn ja jotka kannattaa toteuttaa ensivaiheessa.
• Raideliikenteessä keskeisiksi ensimmäisiksi toimenpiteiksi nousivat tiekartassa eri toimijoiden vuoropuhelu automaation, kalustohankintojen ja infrahankkeiden yhteensovittamisesta sekä automaatiokehitystä tukevan ajantasaisen tilannekuvan ja rautatieinfran valmiuden edistäminen. 
• Kuntien osallistuminen miehittämättömän ilmailun U-space-sääntelyyn liittyvään vuoropuheluun on tärkeää.
• Automaatiopilottien ja kokeilujen tuottaman tiedon kerääminen ja pilotoinnin koordinointi kannattaa, samoin automaation vaikutusten, hyötyjen, haittojen ja kustannusten jatkuva arviointi. 
• ​Myös kyberturvallisuuden varmistaminen on välttämätöntä kaikille toimijoille.

HSL:n omien toimenpiteiden tarkentaminen tiekartan pohjalta on käynnissä. Tiedon jakaminen ja yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken on HSL:n näkökulmasta keskeistä.

 

Hyvis vai pahis?

Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kaikkea mahdollista ei siis tarvitse tai kannata toteuttaa. Toisaalta teknologian suomat huikeat mahdollisuudet on syytä hyödyntää niin perinpohjaisesti kuin mahdollista. Liikenteen automaatiosta ei ole decepticoniksi tai autobotiksi, pahikseksi tai hyvikseksi. Se on molempia tai ei kumpaakaan, sillä liikenteen automaatiolla ei ole omaa tahtoa tai luonnetta. Se on juuri sellainen kuin millaiseksi me ihmiset sen määrittelemme ja antaa tai ottaa täsmälleen sen verran, minkä me sille suomme.

Lue lisää HSL:n verkkosivuilla:

• Liikenteen automaation tiekarttatyön -esittelydiasarja 
• Liikenteen automaation tiekartta Helsingin seudulla -raportti.

 

Mette Granberg

Kirjoittaja on liikennejärjestelmäasiantuntija HSL:ssä