Helsingin seutu on kasvanut voimakkaasti – miten seutu kasvaa kestävästi myös koronan jälkeen?

Helsingin seudun kunnat ja valtio tekevät vuosina 2020-2023 seudun maankäyttöä (M), asumista (A) ja liikennettä (L) yhteensovittavaa MAL 2023 -suunnitelmaa. Toukokuussa 2021 julkaistu Nykytila ja kehityssuunnat -työ on ensimmäinen vaihe tässä valmisteilla olevassa, strategisessa MAL-suunnitelmassa. 

Nykytila ja kehityssuunnat -työssä keskitytään erityisesti kuvaamaan 2000-luvulla tapahtunutta kehitystä ja nykytilaa, mutta siinä käsitellään myös maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuuden kehityssuuntia Helsingin seudulla. Nykytilakuvausta päivitetään tarpeen mukaan MAL-työn aikana. Työtä hyödynnetään myös MAL 2023 -suunnitelman vision, tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa vuoden 2021 aikana sekä muissa MAL 2023 -suunnitelman tekovaiheissa.

MAL-työn keskeisiä kysymyksiä ovat seudun kasvun kestävä hallinta, asuntotuotannon monipuolisuus sekä liikkumisen kustannusten jakautuminen. Lisätietoa tarvitaan esimerkiksi jakeluliikenteestä, ruuhkautumisesta, etätyön määrästä ja vaikutuksista koronapandemian jälkeen, asumispreferensseistä sekä muuttoliikkeen muutoksista ja näkymistä.

Helsingin seudun väestönkasvu perustuu tulevina vuosina muuttoliikkeeseen

Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun. 2000-luvun alkuvuosina kasvua suuntautui tasaisesti ympäri seutua, 2010-luvulla kasvu on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Väestönkasvun voidaan odottaa jatkuvan nopeaan tahtiin myös pitkän ajan kuluessa, vaikka muuttoliike hidastui koronavuonna 2020 ja suuntautui osin eri tavalla kuin edellisinä vuosina.

Väestö vanhenee ja monipuolistuu Helsingin seudulla. Syntyvyyden ei ennakoida kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa, joten Helsingin seudun väestönkasvu perustuu jatkossakin muuttoliikkeeseen muualta Suomesta tai ulkomailta. Ennusteen mukaan seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa vuoteen 2035 mennessä 14 prosentista 25 prosenttiin. Vaikka maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuoria aikuisia tai lapsia, väestö ikääntyy myös Helsingin seudulla.

Monipaikkaisuus ja kakkosasunnot voivat vaikuttaa asuntokysyntään

Koronan myötä kasvanut monipaikkaisuus ja kakkosasunnot voivat vaikuttaa asuntokysyntään. Toisaalta on paljon toimialoja, joilla etätyö ei ole mahdollista. Myös lapsiperheet ovat sitoutuneita kotipaikkaan ja sen palveluihin. Pientaloasuntojen kysyntä on virkistynyt etenkin keskeisillä sijainneilla. Asuntotuotanto painottuu kuitenkin seudulla vahvasti kerrostaloihin myös KUUMA-kunnissa. 

Asuntotuotannossa korostuvat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, markkinoilla onkin alueittaista ylitarjontaa. Yksiöiden ja kaksioiden osuus on kasvanut asuntotuotannossa 2010-luvulla ja kerrostaloasuntojen keskikoko on pienentynyt. Asuntojen hinnat ja asumisen kustannukset ovat haasteena etenkin pieni- ja keskituloisille. Ensiasuntoon on vaikea päästä kiinni, kun asuntosijoittajat toimivat samoilla pienten asuntojen markkinoilla. 

Sähköautojen yleistyminen laskee autoilun keskimääräisiä kustannuksia, joukkoliikenteen kustannukset ovat nousussa 

Liikenteen ympäristötavoitteista puhutaan paljon. Henkilöautoilun muuttuvat kustannukset eivät kuitenkaan ole kasvaneet merkittävästi, vaan nousseet melko tasaisesti bruttokansantuotteen (BKT) tahdissa. Erityisesti sähköautojen yleistyminen (vuosiin 2030-2040 mennessä) tarkoittaa nykykehityksellä autoilun keskimääräisten kustannusten laskua. Sen sijaan joukkoliikenteen kustannukset ovat nousussa. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ja lipputulot ovat romahtaneet koronan takia ja niiden palautumisessa ennalleen voi kestää kauan. Samanaikaisesti raideliikenteen verkkoa kehitetään. Uudet liikennehankkeet kasvattavat infrakorvauksia, mikä aiheuttaa korotuspaineita lippujen hintoihin. 

Koronapandemia vaikutti monin tavoin Helsingin seudulla

Maailmanlaajuinen koronapandemia vuosina 2020-2021 sai ymmärtämään, että toimintaympäristö voi muuttua nopeastikin ja vakaina pidetyt kehityskulut kiihtyä tai muuttaa suuntaa. Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten elämään myös Suomessa ja Helsingin seudulla. Julkisuudessa on keskusteltu esimerkiksi etätyöstä, monipaikkaisuudesta, verkko-ostosten ja kotiinkuljetusten kasvusta, lähivirkistysalueiden lisääntyneestä käytöstä, joukkoliikenteen matkustajamäärien laskusta sekä lisääntyneestä kiinnostuksesta lähimatkailuun.

Etätyö on yleistynyt merkittävästi. Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus kaksinkertaistui Suomessa vuonna 2020. Kyselyjen perusteella etätyö 2–3 päivänä viikossa olisi suosittua myös epidemian jälkeen. Liikenne- ja matkustajamäärät laskivat vuonna 2020 ja muuttoliike Helsingin seudulle hidastui. Koronapandemian pysyviä vaikutuksia ihmisten asumiseen, liikkumiseen ja työntekoon ei kuitenkaan vielä tiedetä. 

Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun muuttovoitto oli kokonaisuudessaan vuonna 2020 lähes 5 800 asukasta vähemmän kuin edellisvuonna. Pääkaupunkiseudun muuttovoitto oli vain noin puolet edellisvuoden muuttovoitosta. Kuuma-kunnat puolestaan saivat muuttovoittoa lähes kaksinkertaisen määrän edellisvuoden ennakkotietoihin verrattuna. Kehitystä selittää etenkin 25-44-vuotiaiden nuorten aikuisten muuttoliike pääkaupunkiseudulta Kuuma-kuntiin. 

Ihmiset kävelivät enemmän, ruuhka-aikojen matkustajamäärät romahtivat joukkoliikenteessä

Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten liikkumistarpeisiin ja -tottumuksiin. Sen sijaan tavarakuljetusten määrä on pysynyt ennallaan. Ennen koronaa joukkoliikenteellä ja pyörällä kuljettiin erityisesti työ-, koulu- ja opiskelumatkoja, kun taas henkilöauto ja kävely olivat suosituimpia kulkutapoja vapaa-ajan matkoilla. Joukkoliikennejärjestelmän mitoittava matkustajamäärä ajoittui hyvin lyhyelle ajanhetkelle aamuruuhkassa. 

Koronan aikana liikenne- ja matkustajamäärät vähentyivät. Suurimmat pudotukset nähtiin joukkoliikenteessä arkisin ruuhka-aikoina. Tämä johtuu ennen muuta siirtymisestä etätöihin ja etäopiskeluun. Henkilöautoilun määrä on myös laskenut, joten ainakaan kaikki matkat eivät ole siirtyneet joukkoliikenteestä henkilöautoon. 

Matkojen määrä henkilöä kohti putosi vain vähän. Työmatkojen määrä on laskenut ja vapaa-ajan matkojen määrä näyttäisi lisääntyneen. Kävelyn kulkutapaosuus on noussut ja joukkoliikenteen laskenut, kun taas pyöräily ja henkilöautoilu ovat pysyneet ennallaan. Näyttää siltä, että ihmiset tekivät koronan aikana lyhyempiä matkoja erityisesti kävellen. Liikkumisessa havaittiin alueellista vaihtelua, esimerkiksi etä- tai lähityötä tekevät näyttävät asuvan osittain eri alueilla. 

Koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen vapaa-ajan liikkuminen ja asiointi vilkastuvat melko varmasti. Koronan aikana yleistyneet etätyö ja verkkoasiointi jäänevät pysyviksi ilmiöiksi, mutta niiden suuruusluokkaa ja vaikutusta asumiseen ja liikkumiseen on vaikea ennakoida. Viidennes Helsingin seudun asukkaiden mielipiteitä selvittävän MAL-barometrin vastaajista arvioi liikkumistapojensa muuttuvan pysyvästi ja suuri osa etätöitä koronan aikana tehneistä halusi jatkaa etätöissä myös pandemian jälkeen ainakin osan viikosta. Muutosten suuruutta ja pysyvyyttä arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että yli puolet työntekijöistä ei tehtäviensä takia pysty tekemään lainkaan etätöitä. Myös lapsiperheet ovat usein sitoutuneita kotipaikkaan ja sen palveluihin. Koronan myötä kasvanut monipaikkaisuus ja kakkosasunnot voivat vaikuttaa asuntokysyntään, mutta mahdolliset muutokset asumisessa ja muuttoliikkeessä nähdään vasta pidemmällä aikavälillä.