Valmistelua jatketaan siten, että tasapuolisen kilpailutuksen ja uusien toimijoiden markkinoille tulon edellytykset saadaan ratkaistua vuoden 2014 aikana ja HSL:n hallitus voi päättää tarjouskilpailun käynnistämisestä alkuvuonna 2015. Kilpailutettu liikenne, jota voittanut operaattori hoitaa HSL:n järjestämällä junakalustolla, alkaisi vuonna 2018.
HSL ostaa lähijunaliikenteen palveluja vuosittain yli 70 miljoonalla eurolla. Nykyinen sopimus VR:n kanssa päättyy vuoden 2017 lopussa. HSL on laissa määritelty lähijunaliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka voi päättää oman alueensa sisäisen liikenteen järjestämistavasta.
Junaliikenteen kustannukset kasvavat edelleen, kun Kehäradan ja myöhemmin Espoon kaupunkiradan jatkon liikenne alkaa ja samaan aikaan otetaan käyttöön uutta junakalustoa. ”HSL tavoitteleekin lähijunaliikenteen tuotannon tehostumista ja kustannussäästöjä, ja niitä voidaan saavuttaa vain kilpailuttamalla liikenteen hoito. Samalla haluamme turvata liikennöinnin laadun ja luotettavuuden, jotta junaliikenne säilyttää asemansa matkustajia houkuttelevana runkoyhteytenä”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.
”HSL:n tavoitteet voivat toteutua, kun palvelua tuottaa lähijunaliikenteen tarpeisiin keskittyvä operaattori. Se voi olla VR-Lähiliikenne tai uusi toimija, joka on hankkinut kokemuksensa Euroopan jo avatuilla markkinoilla.”
Läpinäkyvyys keskeistä kilpailuehdoissa
Uusien junaoperaattorien osallistuminen tarjouskilpailuun edellyttää tasapuolisia ja läpinäkyviä olosuhteita. Rautatielaki takaa markkinoita hallitsevan yrityksen kilpailijoille oikeuden päästä markkinoille sekä saada käyttöönsä liikenteen hoitamisen kannalta välttämättömät tilat ja palvelut. Helsingin seudulla toimivan kilpailun edellytyksiä ovat mahdollisuudet toimia Ilmalan varikolla ja hoitaa liikennettä rataverkolla tasapuolisin ehdoin ja kustannuksin. Junaliikenteen ohjaus ja junahenkilökunnan koulutus on jo irrotettu VR:n toiminnasta.
Jotta uuteen sopimukseen voidaan siirtyä sujuvasti, on tärkeää että työmarkkinaosapuolet voivat jo etukäteen sopia ehdoista ja menettelyistä nykyisen henkilöstön mahdollisesti siirtyessä uuden operaattorin palvelukseen. ”Laadukas junaliikenne tarvitsee jatkossakin pätevää ja motivoitunutta henkilökuntaa, jonka asema ei kilpailutuksessa saa vaarantua”, Rihtniemi muistuttaa.
Nykyinen HSL:n ostama lähijunaliikenne muodostaa riittävän suuren ja liikennetuotannon kannalta toimivan itsenäisen kokonaisuuden, joka kiinnostaa kansainvälisiä operaattoreita. HSL:n sisäisen liikenteen laajuus on noin 7 miljoona junakilometriä vuodessa. Se on tarkoitus kilpailuttaa yhtenä sopimuskokonaisuutena, joka sisältää liikennöinnin ja uusien Sm5-junien kunnossapidon.
Päätös tarjouskilpailun käynnistämisestä tehdään HSL:n hallituksessa vuoden 2015 alussa. Suunniteltu hankintamenettely alkaa ilmoittautumis- ja esikarsintavaiheella, jonka jälkeen käydään varsinainen tarjouskilpailu vaatimukset täyttävien tarjoajien kesken. Kilpailu ratkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarjousten vertailussa käytetään hinnan lisäksi tarjotun laadun pisteytystä, ja uudessa sopimuksessa on tuntuvat kannusteet, jotka perustuvat liikenteen toteutuneeseen luotettavuuteen ja laatuun.
Sopimuskauden pituus olisi noin 10 vuotta, ja siinä varaudutaan Pisara-liikenteen alkamiseen. Kilpailutuksessa ei vielä voida varautua nykyisen HSL-alueen ulkopuolelle ajavan lähijunaliikenteen ostamiseen. VR ajaa Riihimäen, Lahden ja Karjaan vyöhykeliikennettä tällä hetkellä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa neuvotellulla suorahankintasopimuksella, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun.
Kalustohankinnat tarkasteluun
Pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiö on hankkinut jo 41 Stadler FLIRT-mallista sveitsiläistä junaa, joiden lisäksi näitä uusia Sm5-junia on hankittava vähintään 13 ja enintään 34 ennen uuden sopimuksen alkua. Junia tarvitaan Kehäradan liikenteeseen ja korvaamaan käytöstä poistettavia vanhimpia Sm1-junia. Jos uusia junia hankitaan vähimmäismäärä, VR:n vanhat Sm2-junat peruskorjataan ja niitä käytetään erityisesti Rantaradan liikenteessä vuoteen 2028 saakka. Kehäradan ja Pisaran tunneliosuuksilla voi ajaa vain uusilla junilla, joten tulevaisuudessa kaupunkiradoilla ei ole käyttöä vanhalle kalustolle.
Junakalustoyhtiön omistamat junat ja niiden kunnossapidon järjestäminen ovat keskeisen tärkeitä junaliikenteen kilpailutuksen kannalta. HSL katsookin, että VR:n nykyinen asema junakalustoyhtiön suurimpana omistajana vääristää kilpailutilannetta muiden liikenteenharjoittajien kannalta ja että yhtiön omistus tulisi järjestellä uudelleen. HSL:n jäsenkunnat omistavat nyt yhteensä 65 % junakalustoyhtiöstä.
Kaluston lisähankinnan vaihtoehdoista laaditaan tarkempi vertailu, ja lopullinen päätös jopa yli 200 miljoonan euron investoinnista lähijuniin tehdään syksyllä 2014.
”Lähijunaliikenteen huolellisesti valmistelulla kilpailutuksella ja uuden, korkeatasoisen junakaluston hankinnalla HSL haluaa turvata laadukkaan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen raideliikenteen toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen”, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi tiivistää.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, puh. 050 565 8884
osaston johtaja Reijo Mäkinen, puh. 040 595 0201 ja
sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo, 040 838 0219