Metron matkustajamäärät olivat viikonloppuöinä selvästi alhaisempia kuin muina vuorokaudenaikoina, ja samanaikaisesti kantakaupungin bussiliikenteen suosio näytti vähentyneen merkittävästi. Muun muassa näistä syistä marraskuussa 2013 alkanut metron yöliikennekokeilu päättyi vuodenvaihteessa.
”Helsingin kaupunki toivoi meiltä yömetrokokeilua, ja me toteutimme sen. Valitettavasti matkustajamäärät eivät vain vastanneet raskaalle raideliikenteelle asetettuja vaatimuksia”, kertoo Helsingin seudun liikenteen joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila.
Metroa ajettiin kokeiluluontoisesti viikonloppuöinä kello 23.30–1.30, ja yömetron matkustajamäärä vakiintui noin 30 000 matkustajaan kuukaudessa. Öisistä metromatkoista 35–40 prosenttia tehtiin kantakaupungin sisällä, joten yömetro todennäköisesti myös vähensi kantakaupungissa kulkevien bussien ja raitiovaunujen matkustajamääriä.
Itä-Helsingin yöbussilinjat pidettiin yömetrokokeilun ajan ennallaan, joskin osin harvennetuin vuorovälein, minkä vuoksi keskustasta Itäkeskukseen, Kontulaan ja Vuosaareen oli viikonloppuöinä käytössä kaksi päällekkäistä järjestelmää.
Helsingin kaupunki kommentoi HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2015–2017 siten, että yöliikenteen kustannustehokkuutta tulisi parantaa välttämällä bussi- ja raideliikenteen päällekkäisyyttä. Kaupungin mukaan yömetrokokeilusta voisi tehdä pysyvän vasta, kun päällekkäisyyksien välttämiseksi on tehty pitävä suunnitelma.
Päiväsaikaan käytössä olevan liityntäbussijärjestelmän ylläpitäminen yöaikaan olisi kuitenkin kalliimpaa kuin Rautatientorilta asti itään kulkevien yöbussien. Erillisen yöliityntälinjaston perustaminen taas tekisi joukkoliikenteen kokonaisuudesta sekavamman, sillä linjasto olisi käytössä vain kahtena iltana viikossa kahden tunnin ajan. Lisäksi molemmat vaihtoehdot olisivat todennäköisesti kasvattaneet liityntäasemien vartiointikustannuksia.