”Vyöhykeuudistus on ollut tuloillaan jo pitkään, vuodesta 2006 asti. Pääkaupunkiseudulla täytyy seurata sitä, miten ihmiset oikeasti liikkuvat. Yhä useamman alueen asukkaan elämässä kuntien rajat määrittävät vuosi vuodelta vähemmän liikkumista kodin, työpaikan tai harrastusten välillä”, Flink kertoo.
Yhä suurempi joukko alueen yli 1,2 miljoonasta asukkaasta liikkuu ahkerasti kuntarajojen yli. Tämä on vaikuttanut myös uusien vyöhykkeiden suunnitteluun. Esimerkiksi B-vyöhykkeellä olevan alueen merkitys pääkaupunkiseudun kasvulle kasvaa entisestään uudistuksen myötä.
”B-vyöhykkeelle syntyy useita kaupunkikeskittymiä. Uusien vyöhykkeiden myötä sinne pääsee peruslipun hinnalla sekä Helsingin ydinkeskustan A-vyöhykkeeltä että Espoon ja Vantaan reuna-alueita käsittävältä C-vyöhykkeeltä. Uskomme, että tämä kehittää alueen palveluja entisestään, tiivistää asumista ja luo lisää työpaikkoja”, Flink sanoo.
Joukkoliikennettä kehitetään jatkuvasti pääkaupunkiseudun muuttuessa
Vyöhykeuudistus on ollut pitkällinen prosessi – alkujaan sitä alettiin suunnitella jo vuonna 2006. Flink itse astui mukaan vuonna 2011.
”Seuraavaksi seuraamme sitä, miten matkustajavirrat muutoksen jälkeen kehittyvät. Sen pohjalta pystymme sitten optimoimaan ja sujuvoittamaan joukkoliikennettä edelleen. Vyöhykkeitä voidaan laajentaa myös uusiin kuntiin. Seuraavia uusia HSL-kuntia voisivat olla esimerkiksi Vihti ja Järvenpää, joiden joukkoliikennekäyttöä vyöhykemalli helpottaisi paljon. Esim. uusi BCD-lippu on hyvä tuote monille kehyskuntalaisille, joiden ei tarvitse matkustaa Helsingin niemelle asti”, Flink sanoo.
Kuulisimme mieluusti myös, millaisia odotuksia ja toiveita asukkailla on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen osalta. Niitä voi toimittaa meille nettisivujemme kautta. Ajatuksia joukkoliikenteestä voi lähettää HSL:lle osoitteessa hsl.fi/palaute.
Lisätietoja vyöhykeuudistuksesta löytyy osoitteesta hsl.fi/uudetvyöhykkeet.