Kasvaville kaupunkiseuduille osoitettua rahoitusta on kokonaisuudessaan syytä kasvattaa, ja lisäksi koronapandemiasta toipuminen edellyttää joukkoliikenteen erillisrahoitusta jo vuodesta 2021 alkaen. Muuten hyvä kehitys kohti kestäviä kulkutapoja uhkaa pysähtyä. Muun muassa kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin liittyvä rahoitus on liian vähäistä suhteessa niiden tavoiteltuun rooliin osana liikennejärjestelmää.
HSL pitää ongelmallisena suunnitelmassa esitettyä yhteisrahoitusmallia, jossa ei oteta huomioon kasvavien kaupunkiseutujen kuntien erityispiirteitä ja muuttuvaa rahoitusympäristöä: kasvu on kasvavalle kunnalle kallista, ja tuleva sote-uudistus heikentää kuntien mahdollisuutta rahoittaa isoja liikennehankkeita.
Suunnitelman on myös oltava tiiviimmin kytköksissä päästövähennystavoitteisiin ja tukea niiden saavuttamista.
Konkreettiset hankkeet puuttuvat suunnitelmasta – osallistaminen jatkosuunnitteluun on tärkeää
Suunnitelma ei sisällä konkreettisia infrahankkeita, joten suunnitelman vaikutuksiakaan ei ole voitu arvioida tarkkaan. Suunnittelu- ja investointiohjelman puuttuminen vaikeuttaa kaupunkiseutujen pitkäjänteistä suunnittelua. Suunnittelua ja vaikutusten arviointia tuleekin edelleen tarkentaa, ja samalla HSL:n ja muiden kaupunkiseutujen on päästävä osallistumaan suunnittelu- ja investointiohjelman tekemiseen. Myös MAL-sopimusprosessin ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun vuoropuhelua on kirkastettava.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne 12 on laadittu vuosille 2021–2032. Se on valtion strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehityksestä ja pitää sisällään kaikki liikennemuodot. Tällä hetkellä suunnitelma on lausuntokierroksella, ja HSL:n hallitus antoi suunnitelmasta lausuntonsa 9.2.2021. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää suunnitelmasta kevään 2021 aikana.
HSL:n lausunto valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (PDF-tiedosto)
