Olemme antaneet Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032.
Lausunnon mukaan joukkoliikenteen nousu koronakuopasta edellyttää varmaa ja pitkäaikaista rahoituspohjaa. Helsingin seudun joukkoliikenne tarvitsee myös tulevina vuosina valtion tukea, jotta ei ajauduta tilanteeseen, jossa joukkoliikenteen palvelut romahtavat.
”Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tavoittelee sitä, että liikenteen käyttäjien mahdollisuudet valita kestäviä liikkumismuotoja olisivat jatkossa entistä paremmat. Korostamme sitä, että ilman toimivaa ja houkuttelevaa joukkoliikennettä tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa”, osastonjohtaja Sini Puntanen sanoo.
”Matkustajamäärien ja lipputulojen palautuminen ennalleen pandemian jälkeen tulee kestämään vuosia, mikä vaikeuttaa myös liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista.”
”Mielestämme suunnitelma ei tarjoa riittävästi rahoitusta kestäville kulkumuodoille, varsinkin kun otetaan huomioon suunnitelman omat tavoitteet sekä Suomen tavoite tulla hiilineutraaliksi”, Puntanen jatkaa. ”Suunnitelma kyllä sisältää rahoituksen korotuksia ja uusia valtionavustuksia, mutta summat ovat pieniä ja avustukset alkavat liian myöhään.”
Liikennejärjestelmän rahoittaminen on siirtynyt valtiolta kunnille
Kiinnitämme huomiota myös siihen, että kunnat rahoittavat nykyään valtion sijasta entistä suuremman osan Helsingin seudun pääliikenneyhteyksistä ja samalla valtion väyläverkosta. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin seudun kunnat ovat maksaneet 65 prosenttia kaikista pääväylä- ja ratainvestoinneista ja valtio vastaavasti 35 prosenttia.
”Kun väylähankkeiden rahoitusvastuut määritellään tarkasti tiettyinä prosenttiosuuksina, syntyy helposti tilanne, jossa kunnille vyörytetään lisää vastuuta rahoituksesta”, Puntanen kertoo. ”Samaan aikaan valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa merkittävästi kuntien rahoitusta. Kuntien mahdollisuudet rahoittaa isoja liikennehankkeita heikkenevät eikä kaupunkien kestävää kasvua ja kilpailukykyä pystytä varmistamaan.”
Liikennejärjestelmäsuunnitelma hahmottelee mallia kuntien ja valtion yhteisrahoitukseksi liikenneinvestointeihin. Kannatamme selkeiden rahoitusperiaatteiden luomista, mutta valtion ja kuntien tulee valmistella periaatteet yhdessä. Toistaiseksi malli on mielestämme keskeneräinen.
”Kun mallia työstetään eteenpäin, valtion ja kuntien vastuita tulee tarkastella kokonaisuutena ja kustannusten jaon perusteena on oltava riittävästi tietoa. Tällä hetkellä ei esimerkiksi ole olemassa laskennallisia perusteluja sille, kuinka väyläinvestoinnin hyödyt luetaan kaupunkiseutujen tai valtion eduksi.”
”Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ei nykytarkkuudessaan tarjoa tarpeeksi eväitä pitkäjänteiseen kaupunkiseutujen suunnitteluun”, Puntanen sanoo.
”Mielestämme suunnitelman suhdetta Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksiin on selkeytettävä. Pidämme valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tärkeänä, mutta valtakunnallisen ja alueellisten suunnitelmien tulee keskustella toistensa kanssa. Samalla on tärkeää lisätä suunnittelussa valtion ja kuntien välistä vuorovaikutusta.”