Teemasivu hsl.fi/varautuminen kertoo, miten sähkönsäästö näkyy joukkoliikenteessä ja millaisia mahdollisten sähkökatkojen vaikutukset olisivat.
”Kerromme asiasta tietoisuuden lisäämiseksi. Niin sanotut kiertävät sähkökatkot eivät koske raideliikennettä, joka on määritelty kriittiseksi sähkönkäyttöpaikaksi valtioneuvoston asetuksella. Bussiliikenteessä lyhytaikaiset katkot eivät estä bussien kulkemista, mutta liikennevalojen ja katuvalojen toimimattomuus aiheuttaisi todennäköisesti myöhästymisiä”, tiivistää operatiivisen yksikön päällikkö Maija Musto HSL:stä.
HSL:n liikenteestä raitiovaunut, metro ja lähijunat kulkevat sähköllä. Bussiliikenteestä noin kolmasosa ajetaan sähköbusseilla. Niitä ladataan pääasiassa varikoilla öisin, jolloin sähkönkulutus on muualla yhteiskunnassa vähäisempää.
Sähkökatkotilanteessa kertoisimme katkon vaikutuksista normaaliin tapaan eli HSL-sovelluksessa ja hsl.fi-sivustolla, joiden toiminta on varmistettu varavoimalla. Myös matkakortinlukijat ja muut laitteet liikennevälineissä toimisivat sähkökatkosta huolimatta.
Sähkönsäästötoimenpiteet näkyvät metroasemilla
Joukkoliikenteessä sähköä säästetään muun muassa asemien ja liikennevälineiden lämpötiloja ja valaistusta optimoimalla. Kampin, Rautatientorin, Ruoholahden ja Hakaniemen metroasemilla on joulukuusta alkaen poistettu käytöstä osa liukuportaista sähkön säästämiseksi, mutta jokaisella asemalla on silti vähintään yksi alaspäin ja yksi ylöspäin vievä liukuporras, joka on käytössä. Myös kuljettajan taloudellinen ajotapa vähentää sähkönkulutusta.
Jos kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa lähestyvästä sähköpulan uhasta, HSL:n liikenteen sähkönkulutusta on mahdollista vähentää vielä esimerkiksi metro- tai raitiovaunuliikennettä supistamalla. Toistaiseksi liikenteen määrää ei ole karsittu sähkönsäästösyistä.
Lisätietoa HSL:n varautumisesta sähköpulaan: hsl.fi/varautuminen