Löytyykö vapaa-ajan matkoista mahdollisuuksia kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä?

Vapaa-aika – tuo ihmisen paras aika! Mitä arkisin tehdään vapaa-ajalla? Käydään ostoksilla, postissa, liikuntaharrastuksissa, elokuvissa…

Selvitimme viime vuonna Muuttuvat liikkumisen tarpeet -työssä sitä kuinka etätyön yleistyminen vaikuttaa liikkumiseen ja joukkoliikenteen käyttöön. Tänä keväänä olemme pureutuneet vapaa-ajan matkoihin.

Vapaa-ajan matkoja tehdään paljon. Ennen kuin korona osui tuulettimeen, noin puolet Helsingin seudun asukkaiden arkipäivän matkoista oli vapaa-ajan matkoja. Yleisimmin vapaa-ajan matkat ovat ostos- ja asiointimatkoja.

Vapaa-ajan matkat kuljetaan pääasiassa autolla. Paitsi Helsingissä, jossa vapaa-ajan matkoja tehdään paljon kävellen ja joukkoliikenteellä. Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteen kulkutapaosuus vapaa-ajan matkoilla jää selvästi pienemmäksi kuin Helsingissä.

Autoa käytetään vapaa-ajan matkoilla, koska se on helppo, nopea ja aikatauluista riippumaton kulkutapa. Myös tavaroiden kuljettaminen ja useamman henkilön matkustaminen hoituu sillä kätevästi.

Joukkoliikennettä käytetään paljon matkoilla Helsingin keskustaan, kun taas autolla pörrätään poikittaisia ja aluekeskuksiin suuntautuvia vapaa-ajan matkoja.

 

Helsingin kaupungin liikkumistottumustutkimuksen mukaan vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi koronan aikana samalla kun työ- ja koulumatkojen määrä väheni.

Vuodesta 2020 vuoteen 2021 tilanne normalisoitui jonkin verran, mutta vapaa-ajan matkojen määrä oli viime vuonna silti edelleen selvästi suurempi ja työmatkojen määrä pienempi kuin vuonna 2019.

On siis entistäkin tärkeämpää, että joukkoliikenne palvelee ihmisten liikkumistarpeita vapaa-ajan matkoilla. Toisaalta vapaa-ajan matkojen luonne on osittain muuttunut, kun lähipalveluja on käytetty aikaisempaa enemmän.

Onko meillä sitten mahdollisuuksia lisätä joukkoliikenteen käyttöä vapaa-ajan matkoilla?

Tämä kysymys muodosti selvityksemme ytimen. Tulosten perusteella vapaa-ajan matkoissa ei näytä olevan suurten virtojen potentiaalia joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi. Auto hallitsee vapaa-ajan matkoilla vahvasti ja meidän on haastavaa kilpailla autoa vastaan.

Silloin kun joukkoliikenne on aidosti kilpailukykyinen auton kanssa eli matkoilla Helsingin keskustaan, sitä käytetään jo paljon. Aikabudjetti vaikuttaa myös tulevan vastaan: varsinkaan työssäkäyvillä ei juuri riitä aikaa tehdä arkisin vapaa-ajan matkoja joukkoliikenteellä.

Tavoitteemme on tuottaa joukkoliikennettä, joka vastaa entistä paremmin erilaisten asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Pienempiin puroihin meillä on kuitenkin mahdollisuuksia vaikuttaa. Voimme buustata joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi kohdentamalla joukkoliikenteen tarjontaa niin, että se palvelee entistä paremmin vapaa-ajan matkoja.

Tavoitteemme on tuottaa joukkoliikennettä, joka vastaa entistä paremmin erilaisten asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää sekä uudenlaista mallia lippujen hinnoittelulle että asiakkaitten omiin tarpeisiin kohdistettua viestintää ja markkinointia joukkoliikenteen palveluista.

Momentum houkutella vanhoja ja uusia asiakkaita joukkoliikenteen kyytiin on juuri nyt, kun koronasulut ovat päättyneet ja korkea polttoaineen hinta tekee autoilusta kallista.

Raportti vapaa-ajan matkoista

Erikoistutkija Elina Brandt, HSL