Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä hyötyä länsimetrosta on?

Länsimetro tarjoaa nopean ja tiheästi liikennöidyn yhteyden Etelä-Espoosta Lauttasaaren kautta Helsingin keskustaan ja Itä-Helsinkiin asti. Metro nopeuttaa erityisesti asemien läheisyydessä asuvien matkustajien matkaa. Yhteydet Helsingin keskustan itäpuolelle ovat vaihdottomia.  Helsingin seudun joukkoliikenteen runkoverkko koostuu lähijunista, metrosta ja runkobussilinjoista, ja runkoverkossa joukkoliikenne on tiheää ja selkeää.

Länsimetro vaikuttaa laajemmin myönteisesti myös seudulliseen joukkoliikennepalveluun. Helsingin keskusta ei ole kaikille matkan päätepiste. Esimerkiksi työmatkaliikenteessä matkustetaan paljon Helsingin keskustan poikki. Joukkoliikennematkat itäisen kantakaupungin sekä Etelä-Espoon ja Lauttasaaren välillä ovat aiempaahoukuttelevampia. Metro kytkee Espoon eteläosat seudun raideliikennejärjestelmään ja vahvistaa Tapiolan ja Matinkylän kaupunkikeskusten ja Helsingin muodostamaa kokonaisuutta. Espoon kaupunkikeskusten välillä on hyvät bussiyhteydet.

Metro tukee myös ympäristötavoitteita, sillä sähköllä kulkeva raideliikenne on energiatehokkaampaa kuin pääosin dieselillä kulkeva bussiliikenne. Myös lähipäästöjä on merkittävästi vähemmän.

Pääseekö Espooseen Itä-Helsingistä suoraan metrolla vai pitääkö vaihtaa junaa?

Suoria linjoja on kaksi: joka toinen metrojuna ajaa väliä Matinkylä-Vuosaari ja joka toinen väliä Tapiola-Mellunmäki. Jos matkustaa esimerkiksi Matinkylän, Niittykummun tai Urheilupuiston asemalta Myllypuroon, Kontulaan tai Mellunmäkeen, pitää vaihtaa junaa viimeistään Itäkeskuksessa.

Miten tiheästi metro kulkee?

Molempia metrolinjoja (Tapiola–Mellunmäki ja Matinkylä–Vuosaari) ajetaan ruuhka-aikoina 5 minuutin vuorovälillä, jolloin yhteisellä osuudella Tapiola–Itäkeskus on 2,5 minuutin vuoroväli. Arkisin ja lauantaisin päiväliikenteessä liikennöidään 7,5 minuutin vuorovälillä, ja yhteisellä osuudella on 3,75 minuutin vuoroväli. Iltaisin ja sunnuntaisin vastaavat vuorovälit ovat 10 ja 5 minuuttia.

Miksi kaikki junat eivät aja Matinkylään?

Joka toisen metrojunan kääntäminen Tapiolassa on ollut mukana jo metron hankesuunnitelmassa, joka on hyväksytty Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa vuonna 2007. Ratkaisulle on useita syitä. Ensinnäkin liikennöintikustannukset kasvaisivat hyötyihin nähden huomattavasti, jos kaikki junat ajettaisiin Matinkylään asti. Toisaalta taas Matinkylän asemalla ei ole mahdollista kääntää junia ympäri kahden ja puolen minuutin vuorovälillä, sillä aseman yhteyteen ei ole rakennettu kääntöraidetta. Lisäksi Matinkylään asti ajaminen vaatisi lisää kalustoa. Matkustajamääräarvioiden perusteella on päädytty siihen, että kapasiteetti riittää tällä tavoin myös Tapiolan ja Matinkylän välisellä osuudella.

Miten länsimetro vaikuttaa bussiyhteyksiin?

Etelä-Espoossa on käytössä liityntäliikenne Helsingin keskustan suuntaan kulkevilla matkoilla. Bussit kulkevat Espoossa sijaitseville metroasemille. Bussilinjasto muuttui eteläisessä Espoossa myös muilta osin.

Lauttasaaren kaikki bussit kulkevat Lauttasaaren metroasemalle tai sen kautta. T-bussien liikennöiti lopetettiin. Kirkkonummen seutulinjat päättyvät Matinkylän metroasemalle.

Kattavampi vastaus löytyy länsimetron liityntälinjaston verkkosivulta.

Miksi bussit eivät aja enää Länsiväylää pitkin Helsinkiin?

Ei ole kustannustehokasta ajaa metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä. Lisäksi sähköllä kulkeva metro on energiatehokkaampi kuin pääosin dieselillä kulkeva bussiliikenne. Samaan tapaan Itä-Helsingistä ei kulje suoria bussilinjoja Helsingin keskustaan silloin, kun metro liikennöi.

Pitenevätkö matka-ajat metron myötä?

Keskimäärin matka-ajat lyhenevät, mutta osalla matkustajista ne pitenevät. Suunnittelussa on kuitenkin pyritty siihen, ettei kenenkään matka-aika kasva oleellisesti nykyisestä. Matka-aikoja arvioidessa kannattaa muistaa, että aiemmin Länsiväylää kulkeneet bussilinjat päättyivät Kamppiin. Metrolla pääsee nopeasti Rautatieasemalle, Hakaniemeen ja Itä-Helsinkiin asti, ja myös vaihtaminen muihin liikennevälineisiin Helsingin kantakaupungissa on helpompaa.

Useimmat bussilinjat ajavat lyhyillä vuoroväleillä. Bussilinjoja on vähemmän, mutta kävelymatkat pysäkeille ovat säilyneet kohtuullisina. Pyrkimyksenä on ollut luoda linjasto, jolla matkustaja voi yleisimpinä liikkumisaikoina kulkea aikatauluun katsomatta.

Miten Lehtisaaresta ja Kuusisaaresta pääsee keskustaan? 

Westendinasemalta Meilahden kautta Pasilaan kulkeva bussi 551 liikennöi tihennetyin vuorovälein ja myös viikonloppuisin. Päätepysäkki on nyt Tapiolan Tapionaukiolla. Reitti kulkee Aalto-yliopiston metroaseman kautta, josta pääsee metrolla keskustaan. Lehtisaaren ja Kuusisaaren asukkaat voivat vaihtaa busseihin ja raitiovaunuihin myös Munkkiniemessä. Linja 552 Otaniemestä Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta Malmille jatkaa, ja linjalla on myös päivä- ja iltaliikennettä ruuhkaliikenteen lisäksi.

Yöliikenteessä metron liikennöintiaikojen ulkopuolella Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta ajetaan linjaa 551N (Kamppi-Kuusisaari-Lehtisaari-Tapiola).

Missä Espoossa kannattaa vaihtaa bussista metroon?

Varsinaiset liityntäterminaalit tulevat Tapiolaan ja Matinkylään. Matinkylässä terminaali sijaitsee kauppakeskus Isossa Omenassa Suomenlahdentien ja Markkinakadun kulmassa. Tapiolan terminaali tulee sijaitsemaan Merituulentiellä, mutta se valmistuu alkuvuodesta 2019. Sitä ennen Tapiolan bussit kulkevat Pohjantien varresta ja Tapionaukiolta.

Jos bussireitin varrelle osuu useampia metroasemia, vaihtaminen saattaa kannattaa esimerkiksi Urheilupuistossa tai Niittykummussa. Paras paikka vaihtaa runkolinjalta 550 metroon Espoossa on Aalto-yliopiston metroasemalla Otaniemessä.

Miten Helsingistä Espooseen pääsee iltaisin sen jälkeen, kun metroliikenne on loppunut?

Yöbussit eli N-linjat ajavat metroliikenteen päätyttyä arkisin ja sunnuntaisin noin klo 00.00-1.30 ja lauantain ja sunnuntain vastaisina öinä noin aamuneljään asti.

Helsingin keskustassa eteläisen Espoon yöbussit käyttävät Kampin terminaalia.

Miten asukkaita kuultiin liityntälinjastosuunnitelmaa tehtäessä?

Asukkaat saivat seurata suunnitelman etenemistä ja kommentoida suunnitteluperiaatteita ja suunnitelmaluonnoksia blogissa. Blogipäivityksistä tiedotettiin erikseen niille, jotka olivat ilmoittautuneet sähköpostilistalle.

Suunnitelmaluonnosta esiteltiin hsl.fi-sivustolla ja asukastilaisuuksissa 9.1.-2.2.2014. Verkossa oli linjakarttojen lisäksi nähtävillä linjakortit, joissa kunkin linjan suunnitteluperiaatteista kerrottiin yksityiskohtaisesti. Vastaava aineisto toimitettiin kommentointiaikana paperimuodossa myös Lauttasaaren, Tapiolan, Matinkylän ja Kivenlahden kirjastoihin sekä Länsimetron toimistoon.
Kommentointiaikana saatiin 1 707 internet-palautetta ja 24 kannanottoa.

Asukastilaisuudet järjestettiin tammikuussa 2014 Lauttasaaressa, Tapiolassa, Matinkylässä ja Kivenlahdessa. Niihin osallistui tilaisuudesta riippuen 50–200 henkilöä.

Oliko asiakkaiden palautteilla vaikutusta suunnitelmiin?

HSL:ssä käytiin huolella läpi kaikki palaute ja suunnitelmia tarkasteltiin sen valossa vielä kertaalleen. Alkuvuodesta 2014 saadun palautteen perusteella muutettiin muun muassa Espoon keskuksen ja Kauklahden linjastoratkaisuja. Lisäksi esimerkiksi Lauttasaaren linjastosta ja Kokinkyläntien yhteyksistä laadittiin vaihtoehtoinen ratkaisu kustannusvaikutuksineen päättäjille arvioitavaksi.

Joukkoliikennettä suunnitellaan suurille henkilömäärille, ja taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Siksi muutoksilla on paitsi joukkoliikenteen palvelua parantavia vaikutuksia myös joillain alueilla sitä heikentäviä vaikutuksia. Olennaista on, että hyötyjien joukko olisi mahdollisimman suuri ja heikennyksiä kokevien joukko jäisi mahdollisimman pieneksi.

Kun metron liityntäliikenne on käynnistynyt, sen toimivuutta seurataan, ja linjastoon voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia.

Miksi liityntälinjastosuunnitelma laadittiin niin paljon etukäteen?

Suunnitelman laatiminen hyvissä ajoin ennen metroliikenteen käynnistymistä oli tärkeää, koska näin laajan alueen bussiliikenteen kilpailuttaminen vei aikaa yli vuoden. Bussiliikennöitsijöille on taattava riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen, sillä Länsimetron vaikutusalueella bussien määrä vähenee ruuhkaliikenteessä noin viidenneksellä – ja siten vähenee myös kuljettajien tarve.

Miten Lauttasaaren bussilinjasto muuttui länsimetron myötä?

Valtaosa nykyisistä bussimatkustajista käyttää metroa, joten laajaa bussiliikennettä ei enää tarvita. Metron kanssa päällekkäistä liikennettä ei kannata ylläpitää. Bussiliikenne on pyritty suunnittelemaan muun muassa alueella tehdyn liikkumiskyselyn tuloksia hyödyntäen sellaiseksi, että se palvelisi mahdollisimman hyvin liityntäyhteyksiä metroon, Lauttasaaren sisäisiä yhteyksiä  lähipalveluihin sekä yhteyksiä Ruoholahden suuntaan ja kantakaupungin eteläosiin. Lauttasaaresta on nopeat ja tiheät yhteydet Kamppiin (ja rautatieasemalle) metrolla, ja eri puolilta Lauttasaarta on bussiyhteydet metroasemalle.

Lauttasaarta liityntälinjastossa palvelevat linjat 20, 21, 21B, 115A ja 555. Metron liikennöintiaikojen ulkopuolella Lauttasaarta palvellaan linjoilla 20N ja 112N. Tarkemmat linjakartat ja vuorovälit löytyvät osoitteesta https://www.hsl.fi/lansimetro/kartat-ja-vuorovalit

Mitä tapahtuu Pohjois-Espoon bussilinjoille?

HSL:ssä on käynnissä Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma. Siihen voi tutustua osoitteessa https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/pohjois-espoon-ja-leppavaaran-linjastosuunnitelma ja suunnitelman blogissa http://pohjoisespooleppavaara.blogspot.fi/.

Onko linjastoon/aikatauluihin tulossa korjauksia/muutoksia?

Liityntäliikenne on kilpailutettu, vuorovaikutettu ja suunniteltu länsimetron liityntäliikennesuunnitelman mukaisesti. Jos linjastossa havaitaan puutteita liikenteen käynnistyttyä, HSL on valmistautunut tekemään tarpeellisia korjauksia. Liikenteen lisääminen maksaa, ja siksi sitä on arvioitava taloudellisen tilanteen ja muiden tarpeiden mukaan. Käytännössä liikenteen lisääminen edellyttää joko HSL:n jäsenkuntien lisärahoitusta tai vastaavan summan karsimista jonkin toisen linjan liikennöinnistä.

Liityntäliikenteen toimivuus selviää kun liikenne vakiintuu. Vasta sen jälkeen tehdään tarvittavat korjaukset liikennöintisopimusten mukaisesti. Pienempiä korjauksia (esim. ajoajat) voidaan tehdä nopeammin, mutta sopimusten muutokset vaativat kuitenkin aina vähintään kahden kuukauden varoajan. Muutokset pyritään keskittämään aikataulukausien vaihteeseen.

Takaisin ylös