Herttoniemen alueen linjasto

Kerro mielipiteesi Herttoniemen alueen tulevasta linjastosta

Herttoniemen alueen linjastoon on suunnitteilla pieniä muutoksia, joilla linjasto saadaan vastaamaan paremmin matkustajien tarpeita. Herttoniemen lisäksi alueeseen kuuluvat Roihuvuori, Roihupelto ja Tammisalo. Ajatuksena on löytää olemassa olevasta linjastosta sellaisia kohteita, joita voi pienillä muutostoimilla muokata vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tekeillä ei siis ole merkittäviä muutoksia bussien käyttämiin katuihin. Nyt suunniteltavat muutokset toteutetaan vaiheittain syksystä 2018 alkaen.

Asiakkailla on nyt mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin kommentoimalla linjastovaihtoehtoja

Herttoniemen alueen tulevasta linjastosta on tehty kolme erilaista linjastoluonnosta. HSL haluaa kuulla vaihtoehtojen vahvuuksista ja heikkouksista palautetta, jonka perusteella suunnittelijat voivat vielä tarvittaessa muokata suunnitelmia.

Vaihtoehtoja voi kommentoida sunnuntaihin 19.2.2017 asti. Tämän jälkeen kaikki palautteet käydään läpi, ja ne vaikuttavat lopullisen linjastoratkaisun valintaan.

Tutustu suunnitelmavaihtoehtoihin täällä:

PDF icon Vaihtoehdot Herttoniemen linjastosuunnitelmaksi (pdf-tiedosto)

Vastaa kyselyyn tästä.

 

Aiemmin suunniteltuja muutoksia Herttoniemen alueella 2016-2018

  • Metron vuorovälit tihenivät syksyllä 2016.
  • Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman mukaisesti linjan 79 reitti jatkuu Puistolaan ja reitille Latokartano - Siilitie perustetaan ruuhkalinja 79B syksyllä 2017.
  • Herttoniemen ja Munkkivuoren välille on suunnitteilla uusi runkolinja 500, joka perustuu nykyisiin linjoihin 58 ja 58B. Runkolinjaa varten toteutetaan erilaisia toimenpiteitä reitin nopeuttamiseksi, ja tavoitteena on aloittaa linjan liikennöinti syksyllä 2018. Herttoniemen ja Itäkeskuksen väliselle osuudelle suunnitellaan korvaavaa yhteyttä.  Lisätietoa runkolinjan suunnitelmista
  • Linjat 50 ja 59 siirtyvät Herttoniemestä Sompasaareen, kun Kalasataman keskus ja uudet katuyhteydet valmistuvat syksyllä 2018. Muutoksella voidaan tarjota uusia joukkoliikenneyhteyksiä kasvavan Kalasataman asukkaille. Muutos parantaa myös Herttoniemen bussiterminaalin toimivuutta, kun runkolinja 500 ja Laajasalon uudet asukkaat lisäävät bussiliikennettä terminaalissa. Herttoniemen ja Kalasataman välillä säilyvät edelleen tiheät yhteydet metrolla ja uudella runkolinjalla.

Edellä mainitut, vuosille 2016-2018 jo suunnitellut muutokset Herttoniemen ja yritysalueen joukkoliikenteessä luovat mahdollisuuksia tarkastella uudelleen alueen bussiliikennettä. Esimerkiksi yritysalueella kysyntä painottuu arjen päiväliikenteeseen, kun taas iltaisin ja viikonloppuisin matkustajia on vähemmän. Suunnitelman tavoitteena on sovittaa bussiliikenne vastaamaan paremmin matkustajakysyntää sekä suunnata joukkoliikenne alueille, missä matkustajapotentiaalia on eniten. Suunnitelmalla etsitään myös sujuvuutta poikittaisyhteyksiin ja alueen sisäisiin matkoihin.

Näin suunnitelman laatiminen etenee

Mitä on jo tehty?

Työ linjaston uudistamiseksi on alkanut syksyllä 2015. HSL on kerännyt suunnittelun tueksi tietoa liikkumistottumuksista suunnittelualueella. Menetelminä on käytetty haastattelututkimuksia ja karttapohjaista kyselyä netissä. Haastattelututkimukset toteutettiin Herttoniemessä joulukuussa 2015. Nettikysely oli auki 8.12.2015–10.1.2016, ja siihen saattoivat osallistua kaikki - yksityisautoilijat, pyöräilijät ja kävelijät mukaan lukien. Kyselyssä selvitettiin matkoja, joiden lähtö- tai määränpää on Herttoniemessä, Roihuvuoressa, Roihupellossa tai Tammisalossa.

Kommentteja on voinut esittää myös tällä sivustolla.

Mitä seuraavaksi?

Herttoniemen alueen linjastosuunnitelman vaihtoehdot ovat kommentoitavina 19.2.2017 asti. Kommentointiajan jälkeen käymme saadun palautteen läpi ja muodostamme lopullisen suunnitelman. Julkaisemme lopulliset suunnitelmat Herttoniemen alueen linjastosta kevään 2017 aikana.

Raportoimme suunnitelman edistymisestä tällä sivustolla sekä tiedottamalla asiasta HSL:n eri viestintäkanavissa.

Kyselyssä esille nousseita kysymyksiä:

Lakkautuuko linja 58/B?

Uusi runkolinja 500 tulee korvaamaan nykyiset linjat 58 ja 58B. Runkolinja kulkee samaa reittiä Munkkivuoresta Herttoniemeen kuin nykyiset linjat 58 ja 58B. Esimerkiksi yhteys Pasilasta Herttoniemeen ei ole poistumassa. Sitä, jatkuuko runkolinja 500 Herttoniemestä vielä Itäkeskukseen, ei ole päätetty. Suunnitelmavaihtoehdossa 0+ linja päättyisi Herttoniemeen, mutta vaihtoehdoissa 1 ja 2 linja jatkuisi Itäkeskukseen.

Miksi linjastosuunnitelmassa ei ole lainkaan Kruunuvuorenrannan linjoja?

Kruunuvuorenranta ei kuulu tähän linjastosuunnitelmaan, vaan nyt kartoitetaan Herttoniemen, Roihuvuoren, Roihupellon ja Tammisalon yhteyksiä. Kruunuvuorenrantaa käsiteltiin liikennöintisuunnitelmassa 2017-2018 ja lisäksi tutkimme kevään aikana vielä muita mahdollisia linjastoratkaisuja Kruunuvuorenrannan alueelle.

Kommentit

Kävin kaikki kommentit läpi. Tietyt toiveet tuntuivat toistuvan monen mietteissä. Suoran - ja nopeamman! - Itis-Pasila välin säilyttäminen (tai aikaan saaminen...) ehkä päällimmäisenä. Itäväylälle lännen suuntaan mahtuu kyllä mainiosti bussi pysähtymään (toisin kuin joku väitti): https://goo.gl/maps/gd9QxFyJbDm. Pysäkki, rappuset ynnä hissi tuohon lokaatioon pyörätuolilla/lastenvaunuilla liikkuvia varten. Done. Ne kaikki puolen tusinaa ihmistä jotka eivät preferoi tälläkin hetkellä saapua H:niemen teollisuusalueelle omalla autolla (näyttäkää mulle autokauppias joka kulkee bussilla töihin?) jaksanevat Itäväylän pysäkeiltäkin duuniin raahautua... Failing that, aletaan kerätä pientä mutta sitäkin v-mäisempää joukkoliikennesubventiokassaa yksin autolla alueelle liikkuvilta. Keräys voidaan suorittaa ihan satunnaisesti samalla kun kytät muutenkin tulevat rikollista toimintaa alueelle selvittämään. Maksua olennaisempaa on, että prosessi haaskaa autoilijan aikaa mahdollisimman paljon. Siksi maksuakaan ei luonnollisestikaan voi suorittaa kuin virka-aikana "poikkeamalla" paikan päällä pääkallopaikalla. Luulenpa, että kimppakyydit yleistyisivät ainakin sen verran, että nämä puolen tusinaa onnetonta ainakin pääsisivät autokyydillä lähimmältä metroasemalta työpaikoillensa. Ja jos yhteiskyyti nolostuttaa, niin sitten kävellään kuten tähänkin asti. Done. Pohditaan parempia yhteyksiä sitten siinä vaiheessa KUN (tai JOS) aletaan saada merkittävästi lisää asukkaita ASUMAAN H:niemen teollisuusalueelle... Muu on toistaiseksi hyvän rahan kaatamista kaivoon, valitettavasti. Teollisuusalueilla työssäkäyvät eivät lähtökohtaisesti ole kohderyhmää joka bussilla preferoi körötellä eikä kyse siis ole ollenkaan "palvelutasosta" tai muunlaisesta epä-älyllisestä öyhöttämisestä. Kalliiksi tulevia isoja busseja ei kannata ajatuttaa tyhjinä yhtään missään eikä varsinkaan siksi, että virkamies pääsee työssäkäyvälle autoilevalle kansanosalle sanomaan, että kai sää tierät notta bussillakin pääsisit? Ehdotettu myös linjojen 80 ja 81 yhdistämistä lenkiksi. Bravo! Peruslähtökohta joka olisi pitänyt ymmärtää toteuttaa jo viimeistään silloin kun metroasemat H:niemeen ja Siilitielle valmistuivat... Parempi silti olisi myöhään kuin ei milloinkaan. En missään ole nähnyt niin paljon jengiä säännöllisesti kipittävän koteihinsa ja kotoa harrasteisiin - on keli mikä hyvänsä - mitä näkee varsinkin Hiihtomäentiellä koska 81:n vuoroväli on vain pykälän tai pari maaseudun susikoulukuljetuksia kunnianhimoisempi. Härtönesin hipsterien puolesta hävettää, että yhteen Helsingin vanhimmista lähiöistä päästäkseen joutuu käytännössä useimmiten turvautumaan apostolinkyytiin. Itsekin steppailen aamuisin mielummin kauniin puutaloalueen läpi Siilitien metrolle kuin alan bussia kärkkymään. Olen perillä keskimäärin ehkä parisen minsaa myöhemmin, mutta ostan sillä vähän mielenrauhaa ja bonuksena saan vielä kuntoliikuntaakin. Jej! Vielä kun Itäväylä kansitettaisiin saisin nauttia paljon miellyttävämmästä äänimaisemastakin... Mutta minä olenkin vain yksi tuhansista HSL-hyväntekijöistä jotka rahoittavat Helsingin ja PK-seudun julkista liikennettä joko ihan hyvää hyvyyttään tai siksi ettei se olisi vieläkin paskempi. En onnistu saamaan berserker kohtausta jos lähimmälle pysäkille on yli 200m (vaikkei kotoani olekaan). Duunista K-Hertan kautta palatessa aika usein päätän kantaa telamiinat molemmissa käsissä koska en viitsi sitä 10min (ja muina hetkinä neljännestuntia) odottaa kun melkein samalla vaivalla köpöttelee himaan Majavatielle. Ja kuten jo totesin, en todellakaan ole ainoa joka näin ajattelee - ja nykyisellään toimii! Mainitulla välillä voitaisiin ihan helposti kokeilla (vähintäänkin ruuhka-ajan ulkopuolella), että bussi ottaisikin reitin varrelta kyytiin ihan vaan kättä reippaasti ja ajoissa heiluttamalla. Miksi tieten tahtoen tehdä jostakin niin yksinkertaisesti toteutettavissa olevasta ja siten toimivasta palvelusta MAHDOTONTA? Eli alettaisiinkin PALVELLA niitä (kausilipullisia) ASIAKKAITA? Jos HSL ei tähän pysty, pitäisi kokeilla pystyisikö siihen yksityinen toimija? 81 voisi olla toistaiseksi ihan puhdas kahden metroaseman välinen heilurilinjakin joka voitaisiin toteuttaa 2-3 pikkubussillakin, ma luulen. Tarjolla olisi toki erinomainen väli pilotoida kuskittomia älypikkubussejakin... Mut niinku why bother? Jengihän on jo tottunut kävelemään eli olemaan vaatimatta enää yhtään mitään. Tai korkeintaan sitä ettei vielä jäljellä oleviakin joten kuten toimivia yhteyksiä lopetettaisi niitäkin... koska tilastollis-laskennallis-analyyttisesti julkinen liikenne toimii kohtalaisen hyvin vielä silloinkin kun koko kaupungin ainoa toiminnassa oleva linja on joku Skatan ja Länkkärin väliä seilaava Koffin sponsoroima resiina, nk. humala heritage-linja, joka kulkee epäsäännöllisen säännöllisesti läpi vuoden, paitsi tietenkin syksyllä, talvella ja keväällä (ja kesälläkin vain heinäkuussa keskiviikosta torstaihin noin klo 9:30-12 ja 13-14:30 - mikäli maksavat asiakkaat eivät liiaksi voimallisen humalatilan seurauksena ole ylipäätään kykenemättömiä saamaan resiinaa edes liikkeelle, saati määränpäähänsä). Suomi 200v -juhlavuotta silmällä pitäen HSL harkitseekin jo nyt allianssimallina toteutettavaa häkäpönttöresiinaa joka saisi ainakin osan käyttövoimastaan hyödyntämällä matkaavien asiakkaiden oksennusta... Aluksi pitkäsylkiresiinaa kaavaillaan pilotoitavan Kurvin ja Piritorin välillä 2040-luvulla. Tässäpä tämä, oma nyt jo myöhästynyt palautteeni koskapa sain HSL-spostia 17.2. enkä ehtinyt 19.2. mennessä asiaa liiaksi miettiä koska hiihtoloma ynnä ihmisillä aika paljon muutakin tekemistä kuin tehdä liikennesuunnittelijoiden työtä palkatta ja vapaa-ajalla for lultz. En odota vastausta enkä varsinkaan konkreettisia parannuksia yhtään minkään asian suhteen koska oletettavasti liikennesuunnittelijatkin mielummin suhaavat omalla autollaan kaikkialle koska julkisten käyttöä on ajateltava hyväntekeväisyytenä johon työssäkäyvällä hyväosaisella kansaosalla ei tunnetusti oikein olisi varaa. Kuitenkin, oikein hyvää juhannusta kaikille - myös ja ennen kaikkea kaikill teille HäSLääjille. Nim. "Kävellen olisit jo perillä"

Edellisestä vielä vähän jatkan:

Kulosaarelaisille ja herttoniemenrantalaisillekin varmaan kelpaisi vastaavanlainen pikkubussien ympyrälenkki joka teleporttaisi kyytiläiset lähimmälle metroasemalle ja sieltä pois.

Jos joku yksityinen firma haluaisi jatkossakin tarjota kyydin keskustasta Korkeasaareen, niin mikäänhän ei sitä estä.

Muutoinhan bussi 16 voidaan lopettaa tarpeettomana koska Kalasatamasta voipi Isoisänsillan valmistuttua käppäillä tervejalkaiset ja rullata myös pyörätuolilla liikkuvat (tai heitä avustavat) sen kilometrin verran. Onhan toki niin, että myös itse kohteessa täytyy - ainakin vielä toistaiseksi - kulkea omin voimin (tai jonkun avustamana).

En näkisi, että Korkeasaari olisi ylipäätään sellainen primäärikohde jonne ilmenisi vierailutarvetta tämän tästä. Funtsitaan tätäkin sitten uudemman kerran kun ensiksi saadaan muutama korkea asuintornitalo kaavoitettua Mustikkamaan P-paikalle...

Näkisin, että tammisalolaisten pitäisi joko opetella tulemaan toimeen joten kuten palvelevalla palvelupakulla, tai vaihtoehtoisesti kaavoittaa paratiisiinsa kerrostaloja joiden myötä tulisi niitä asukkaitakin joita palvella...

Muussa tapauksessa nykyasukkien pitäisi kirjallisesti sitoutua bussin käyttäjiksi jotta bussiliikennettä tuonne suunnalle on kannattavaa tuottaa.

Alaikäisten tammisalolaisten menemiset tässä eniten kärsisivät (siis siltä osin kun/jos vanhemmat eivät jo nykyiselläänkin kuskaa jälkikasvuaan kouluun ja harrasteisiin).

Perinteisestihän tämä asia on Suomessa ja muuallakin maailmassa tokikin ratkaistu siten, että lapsoset pakotetaan pyörän käyttäjiksi...

Kyllä tässä on aikuisikään varttuneeksi ehtineillä tammisalolaisilla ihan peiliin katsomisen paikka jos ja kun ei tunnu kannattavan sinne asti ajeluttaa busseja, eikä myöskään pyörittää Tammisalossa ensimmäistäkään ruokakauppaa.

Wanhusten ja/tai liikuntarajoitteisten menot voidaan hoitaa palvelupakulla a-okay. Ja hekin pystyisivät ruokatarpeensa hoitamaan Tammisalossa jos muu aikuisväestö suinkin suvaitsisi Tammisalossa kauppa-asiansa hoitaa.

Elämä on.

Kuten jo muutamassa kommentissa on mainittu, vaihtoehdot 2 tai 0+ olisivat toivottavimmat Tammisalossa asuvien näkökulmasta, jo nyt varsin heikkojen julkisten yhteyksien säilyttämiseksi edes ennallaan. 79 on nyt ainoa linja, joka linkittää Tammisalon vähän Herttoniemeä lähempää kulkien muihin alueisiin, etenkin pohjois-Helsinkiin. Näitä monet kaipaavat lisää. 79:n nykyinen tai Roihuvuori-reitti olisi siten toivottava. Toisaalta vaihtoehto 2 parantaisi Tammisalon nykyistä heikkoa liityntäliikennettä sekä Itiksen että Herttoniemen suuntaan. Siitä iso kiitos, jos toteutuisi. Lisäksi olisi hyvä muistaa, että Tammisalon lähettyvillä ei ole yhtään päivittäistavarakauppaa sekä Untuvaisentien että Tammisalontien ruokakauppojen lopetettua. Sujuvat bussiyhteydet ovat todella tärkeät jo ostosten tekemiseen monelle autottomalle ja vanhuksille, jotka eivät esim. pyöräile kesäisinkään.

Olen huolissani suunnitelmasta, jonka mukaan linja 82 lakkautetaan ja linjasta 82B tehdään kokopäiväinen vaihtoehto. Me jotka asumme Tulisuontien varrella ja joille 82 on ainoa yhteys Itäkeskukseen tai Herttoniemeen, muutos tietäisi matkustusolojen isoa heikennystä. Jo nyt bussi 82 on esimerkiksi koulujen alkamis- ja loppumisaikoina tupaten täynnä Tulisuontien kohdalla, joten mukaan mahtuu hädin tuskin. 82:n reitin varrella on sekä Porolahden koulun ylä- ja ala-aste sekä Itä-Helsingin musiikkiopisto. Joku kommentoija huolehti Tammisalon vanhusten mahtumisesta päiväsaikaan 82B-bussiin. Ikäihmisiä, autottomia, huonosti liikkumaan kykeneviä asuu myös Tulisuontiellä. Ainokaisen bussiyhteyden muuttaminen aina vain täydemmäksi ja epäsäännöllisemmäksi ei ilahduta. Ehdotus 2 on siis ehdottomasti hylättävä tältä osin. Myös ehdotuksissa oleva vaihtoehto linjan 79 päättämisestä Siilitien metroasemalle Herttoniemen sijaan on huonosti harkittu. Linja 79 on nyt palvellut mm. terveyskekuskäyntejä Kettutiellä, mutta Siilitieltä ei pääse minnekään muuten kuin metrolla. Bussiliikenteessä se on umpiperä.
Vaihtoehto 0+:ssa ja 1:ssä on ehdotettu mm. 82:n vuorovälien tihentämistä arkisin ja lauantaisin. Se olisi nykyisellä käyttöasteella erittäin tervetullut uudistus. Sen sijaan vaihtoehdossa numero 2 kokopäiväisen 82B:n vuoroväli olisi nykyisen 82:n mukainen. Mitähän tässä on oikein ajettu takaa?

Kyllä 500-linjan olisi edelleen jatkettava Itikseen asti. En ole kertaakaan nänyt, etteikö matkustajia olisi ollut Itäkeskukseen asti tai sieltä kohti Herttoniemeä, vaikka olen linjan 58/58B kyydissä ollut vuosia. Matkat Roihupellon alueelle on myös tärkeää säilyttää, ainakin niin pitkään, kun ei metroasemaa saada sinne tehdyksi.

Linja 79 palvelee nyt erinomaisesti Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren, Tammisalon (suora yhteys) ja Laajasalon sekä tulevaisuuden Kruunuvuorenrannan (yhden vaihdon taktiikka) asukkaiden yhteyksiä Roihupellon teollisuusalueelle, Viikkiin ja Malmin seutuville. Siksi kannatan linjauksen säilyttämistä. Niinpä vaihtoehto 2 tai ainakin 0+.

Pääseekö herttoniemestä jatkossa teollisuuskadulle ilman vaihtoja, jos nykyiset 50,59 lakkautetaan osalta matkaa? 58 pysäkeiltä on matkaa. Tuleeko runkolinja siirtymään aleksiskivenkadulta teollisuuskadulle, missä on merkittävästi enemmän yrityksiä ja näin ollen työmatkaajia

Hei,

runkolinja 500 tulee ajamaan Aleksis Kiven katua pitkin eli samaa reittiä, mitä linjat 58 ja 58B ajavat nyt. Herttoniemestä ei siis valitettavasti pääse suoraan Teollisuuskadulle sen jälkeen, kun linjojen 50 ja 59 päätepysäkit siirtyvät Sompasaareen.

Vaihtaisin itse päittäin linjojen 59 ja 510 päätepysäkit.

Moikka.

Milloin tulee tietoa linjojen runkolinjojen 500 ja 510 reittien pysäkeistä? Tuleeko näihin runkolinjojen busseihin myös oranssi väritys ja ajetaanko kaikki vuorot telibusseilla?

Ja tuleeko ensi syksynä sitten linjojen 500 ja 510 kilpailutus, ja onko mahdollista myös ajaa näitä runkolinjoja teli sähköbusseilla? Kuinka paljon busseja tarvitaan 500 ja 510 liikennöintiin? Ja kauanko on ajoaika näillä runkolinjoilla?

Vaihtoehto 2 on todella huono Tammisalolaisia ajatellen. Vuoroväli pysyy samana eli 20 min päivällä, mutta matkustajamäärä lisääntyy.Kun bussi tulee Itäkeskuksesta Tammisaloon, se on jo täynnä ja bussia 83 pääasiassa käyttävät vanhukset eivät mahdu istumaan.Vaihtoehto 1 on ehdottomasti paras.

83 tulee saapumaan melko tyhjänä Tammisaloon, koska Itäkeskuksen metroasemalta Tulisuolle ja Roihuvuoreen kulkevat ovat jo jääneet pois ja Roihuvuoresta Herttoniemen metroasemalle tullaan käyttämään ainoastaan linjaa 79, sillä se on paljon nopeampi kuin 83. Bussin saapuessa Tammisaloon sitä kuormittaa siis ainoastaan tammisalolaiset, jotka kävivät asioimassa Itäkeskuksen alueella.

Hei,

ehdotan, että linjan 84 vuoroväliä tihennetään välittömästi arkisin klo 21 asti. Ihmiset eivät mahdu iltaisin istumaan ja useamman kerran on joku jäänyt vaunujen kanssa ulkopuolelle. 20 minuutin odottelu seuraavaa bussia ei liene herkkua vauvan tai pienen lapsen kanssa.

Ehdotan myös, että linjaa aletaan liikennöimään kahteen suuntaan. Gunillantien ja Koirasaarentien risteyksessä oleva päätepysäkki poistetaan, ja linja jatkaa Gunillantieltä suoraan Koirasaarentielle, siitä Laajasalontielle ja Herttoniemeen. Linjan toinen versio taas kulkee Herttoniemestä Laajasalontielle, siitä Koirasaarentielle, siitä Gunillantielle ja jatkaa vanhaa reittiään takaisin Herttoniemeen.

Tällöin päättärillä seisoskeltavat minuutit tulevat hyötykäyttöön, linja tekee bussin käytöstä Gunillankalliolla asuville hyödyllistä (vrt. nykytilanne, jossa bussilla ja pyörällä pääsee Herttoniemeen yhtä nopeasti) eikä uusi linja käsittääkseni tuo kuskeillekaan aivan hirveän suurta lisäkuormitusta, jos se lisää reitin kokonaismatka-aikaa alle kymmenellä minuutilla.

Kiitos, että otatte ehdotuksen oikeasti harkintaan.

Herttoniemen uudesta liikennesuunnittelusta näyttää unohtuneen Kruunuvuorenranta. Aikaistakaa nyt edes klo 6 jälkeen tiheämmin kulkevia bussivuoroja Kruunuvuorenrannasta, jos ei yhtään vuoroa saa lähtemään suorempaa reittiä Koirasaarentietä Herttoniemeen kuin nykyinen reitti on.

Hei,

Laajasalo ja Kruunuvuorenranta eivät kuulu tähän linjastosuunnitelmaan, vaan nyt kartoitetaan Herttoniemen, Roihuvuoren, Roihupellon ja Tammisalon yhteyksiä.

Kruunuvuorenrantaa käsiteltiin liikennöintisuunnitelmassa 2017-2018 siltä osin, että linjan 89 reittiä jatketaan syysliikenteen alusta eli elokuussa 2017 Yliskylästä Gunillankallioon Koirasaarentien ja Gunillantien liittymään. Samalla puolet linjan 88 ruuhka-ajan lähdöistä siirretään linjalle 89. Sekä linjaa 88 että linjaa 89 liikennöidään arkisin, lauantaisin ja sunnuntaisin 20 minuutin välein. Muutos tuo nopeamman yhteyden Gunillankallion alueelta Herttoniemen metroasemalle sekä keventää hieman linjan 84 kuormitusta.

Lisäksi linjan 84 vuorovälejä tihennetään 6.3.2017 alkaen, ja aikataulut muuttuvat arjen ruuhka-aikojen laidoilla.

Tutkimme kevään aikana vielä myös muita mahdollisia linjastoratkaisuja Kruunuvuorenrannan alueelle.

Kaksisuuntainen bussiliikenne Tammisalon läpi on huono idea. Alueella liikkuu paljon lapsia ja tiheämmät vuorovälit yhdistettynä kaksisuuntaiseen liikenteeseen ei kuulosta hyvältä ratkaisulta.
Näistä vaihtoehdoista V1 on paras. Tiheät vuorovälit syöttöliikenteessä ovat tärkeät, jos halutaan ohjata ihmisiä julkisiin.
Itsellä aikoinaan autoon siirtyminen johtui toistuvista 20 min odotuksista.

Hei.

Kulkeeko linja 500 Kalasataman metroaseman kautta?
Kulkeeko myös uusi runkolinja 510 Tapiolasta Herttoniemeen, Kalasataman kautta? Ja kulkevatko linjat 500 sekä 510 Pasilasta Herttoniemen suuntaan samaa reittiä?
Milloin nämä linjat aloittavat liikennöinnin?

Hei,

runkolinjat ajavat Kalasatamassa Itäväylää pitkin, joten esimerkiksi matkustettaessa Kalasatamasta Pasilaan kannattaa kulkea linjoilla 50 ja 59, jotka ajavat metroaseman edestä. Herttoniemestä tullessa kannattaa ajaa metrolla Kalasatamaan ja vaihtaa linjoihin 50 ja 59. Runkolinjat ajavat keskenään samaa reittiä Pasilasta Herttoniemeen. Nyt suunniteltavia muutoksia on tarkoitus toteuttaa syksystä 2018 alkaen.

Hei,
Minusta pysäkki joka on poistettu Herttoniemi kirkkosta metroon päin kivikkopuisto voisi palautaa takaisin. Moni on ihmetellyt miksi pysäkkiä piti poistaa ja siirtää se ennen kirkkoa. Koska nytt välimatka on todella pitkä, kirkon ja metron välissä.

Linjat 50&59 ovat erittäin käytettyjä työmatkaliikenteessä. Ne ovat myös mainio esimerkki siitä, että usein parjattu Helsingin poikittaisliikenne toimii ainakin jossain kohtaa todella hyvin.

No, asialle sitten näköjään päätettiin tehdä jotain.

50 ja 59 bussien pääteaseman pitää ehdottomasti olla Herttoniemi ainakin Kruunusiltojen valmistumiseen asti! Miksi Laajasalo halutaan liikenteellisesti motittaa täysin Kruunuvuoren rakennusaikana, matkustajien määrähän joka tapauksessa kasvaa koko ajan. Vaikka moni kyllä siirtyy mieluummin oman auton käyttöön, jos ja kun julkiset eivät palvele. Kumpikaan suunnitelluista runkolinjoista ei palvele Pasilan pohjoisosaan menijöitä, jossa on paljon työpaikkoja ja uutta asutusta. Toisen runkolinjoista pitäisi näin ollen mennä Pohjois-Pasilan/Hakamäen tien kautta?

Hei,

linjat 50 ja 59 on tarkoitus siirtää Herttoniemestä Sompasaareen, kun Kalasataman keskus ja uudet katuyhteydet valmistuvat. Muutoksella voidaan tarjota uusia joukkoliikenneyhteyksiä Kalasataman kasvavalle asukasmäärälle. Linjat palvelevat laajemmin Kalasataman aluetta kuin vain pelkästään metroaseman seutua. Muutos parantaa myös Herttoniemen bussiterminaalin toimivuutta, sillä runkolinja ja Laajasalon kasvavat asukasmäärät lisäävät bussiliikennettä terminaalissa. Herttoniemen ja Kalasataman välillä säilyy edelleen tiheä palvelu metrolla sekä uudella runkolinjalla. Jatkossa siis Herttoniemestä kannattaa mennä ensiksi metrolla ja vaihtaa sitten Kalasatamassa linjoihin 50 ja 59.

Runkolinja 500 perustetaan siis nykyisen linjan 58 reitille ja 510 pohjautuu linjaan 551.

VE2 näyttää erittäin hyvältä, koska silloin Roihuvuoresta olisi suoria hyviä yhteyksiä muuallekin kuin Herttoniemen ja Itäkeskuksen metroasemille. Esim. kulkeminen pääradan varteen sujuvoituisi melkoisesti.

Herttoniemestä tulee ehdottomasti olla suora bussiyhteys Pasilan suuntaan. Kuljen työmatkaani Laajasalosta Vallilaan ja jos matkalle tulee vielä kolmas vaihto Kalasatamassa, matka-aika muuttuu kohtuuttomaksi verrattuna oman auton käyttämiseen. Sama ongelma on jo välillä Laajasalo-Töölö - autolla 25 min matka on julkisilla tunnin, kun pitää molemmissa päissä metroa vaihtaa bussiin.

Minusta kannattaisi välttää sitä, että bussit kulkevat metron rinnalla. Tämä turhaan kuluttaa öljyä ja tuottaa hiilipäästöjä. Kalasataman metroasema voisi olla sopiva päätepysäkki linjalle 500 - Herttoniemestähän pääsee sinne kätevästi metrolla.

Toisaalta kuluttaa vielä enemmän öljyä, jos huonot yhteydet tai mielikuva huonoista yhteyksistä saa ostamaan auton.

Tuo on totta, että yksityisautojen käyttö olisi vielä pahempi vaihtoehto. Vaihtaminen metrosta bussiin Kalasatamassa ei kuitenkaan olennaisesti huononna yhteyttä, koska metroja kulkee niin tiheästi, että matka-aikaan ei ole kuin pieni vaikutus.

Ympäristön kannalta metromalli on paras, eli että runkoliikenne hoidetaan tehokkaasti ja keskitetysti metrolla ja sitten bussit hoitavat syöttöliikenteen. Harmi tosin, että metroja lyhennetään, koska energiatehokkaampaa olisi liikennöidä pitkillä metroilla harvemmin kuin lyhyillä tiuhemmin. Joka tapauksessa, mitä pienemmissä yksiköissä ihmisiä (ja tavaroita) kuljetetaan, sitä enemmän energiaa kuluu. Pyrkimys siihen, että kaikilla olisi vaihdoton yhteys mistä tahansa mihin tahansa johtaisi väistämättä siihen, että yksittäisissä liikennevälineissä olisi vähemmän matkustajia, jolloin kunkin ekologinen jalanjälki olisi suurempi, ja se alkaisi lopulta lähestyä yksityisautoilun hiilijalanjälkeä sitä mukaa kun palvelutaso kasvaisi.

Tärkeämpää kuin vaihdottomien yhteyksien varmistaminen, olisi saada ihmiset tyytymään pienempään palvelutasoon. Ihmisten mukavuudenhalu on se perusongelma. Ei ole mahdollista järjestää joukkoliikennettä niin, että kaikille tarjottaisiin vaihdoton yhteys ja kuitenkin energiatehokkuus säilyisi hyvänä. Tosiasia ovat ikävä kyllä tällainen. Parempi olisi, että yksityisautoilusta tehtäisiin nykyistä paljon kalliimpaa, ja ihmisiä valistettaisiin enemmän, jotta saataisiin ihmiset liikkumaan julkisilla ja hyväksymään myös vaihdot ja se, että jokainen voisi myös katsoa aikataulusta, milloin kannattaa mennä pysäkille. Jos lähdetään kilpailemaan yksityisautojen kanssa palvelutasolla, lopputuloksena voi olla yhtä suuret hiilipäästöt kuin yksityisautoilussakin, ja lisäksi joukkoliikennelipuista tulisi kalliimpia, kun tarvittaisiin paljon pikkubusseja ja niiden kuljettajia kuljettamaan matkustajia vaihdottomasti paikasta toiseen, ja tämä taas voisi vähentää joukkoliikenteen matkustajia. Lisäksi pieni kävely pysäkille vain antaa ihmisille liikuntaa, mikä taas hyödyttää kansanterveyttä.

Täydennän vielä, että loppujen lopuksi ihmisten mukavuudenhalun myötäily vain pahentaa ongelmaa, kun ihmiset tottuvat aina vain parempaan palvelutasoon, ja vaatimukset kasvavat kaiken aikaa. Jossain vaiheessa voi tulla vastaan se, että ihmiset vaativat päästä helikopterilla paikasta toiseen, kun maata pitkin matkustaminen on liian hidasta ja vaivalloista. Joskus 1970-luvulla julkisen liikenteen palvelutaso oli paljon heikompi kuin tänään, mutta silti matkustettiin joukkoliikenteellä, kun ihmisiä ei ollut vielä totutettu äärihelppoon elämään. Silloin tosin järjettömästi bussit ajoivat peräkanaa Itäväylälläkin, johon metro toi ratkaisevan parannuksen, ja palvelutasokin parani, kun bussit voivat tuon peräkanaa ajamisen sijaan kerätä matkustajia lähimmälle metroasemalle.

1970-lukuun verrattuna lienee monille realistisena vaihtoehtona hankkia ensimmäinen, toinen tai kolmas auto perhekunnalle. Kehä I sisäisessä joukkoliikenteessä kysymyksenä on paremminkin voiko työaikana työpäivän kuluessa tehtävät matkat luottaa julkisen liikenteen varaan. Palvelutason kuuluukin siis olla julkisessa liikenteessä korkea, jos (ja kun) halutaan ettei alueella tarvittaisi niin paljoa henkilöautoliikennettä ja pysäköintiä. Jalan tai pyörällä reippailevat ne joilla siihen on kyky/halu, tilaisuus ja mahdollisuus, joten julkinen ja henkilöautokyyti ovat näille yhdessä mahdollinen vaihtoehto lihasvoimalle. Julkisen liikenteen käyttäjä saa joka tapauksessa enemmän ja parempaa liikuntaa matkastaan kuin autoilija, joten kuntoiluaspekti tässä ei ole kovin olennainen: Jos jonkinlainen joukkokyyti ei kelpaa, on käytännössä vain harvoin poikkeuksin vaihtoehto muu kuin henkilöauto.

Pari kommenttia jotka laitoin myös kyselyyn:

- Kaikkiin paikkoihin, mihin linja 510 menee, menee myös metro tai runkolinja 500. Se on siis melko turha. Saattaisi olla järkevämpää jatkaa nykyiseen tapaan linjaa 50 tai 59 Herttoniemen metroasemalle ja jättää 510 Pasilaan.

- Linjan 81 päätepysäkin viereen kaavaillaan 3 700 asuntoa: http://kartta.hel.fi/applications/Hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2013-004412 Se ansaitsisi ehkä jatkon Itäkeskuksen metroasemalle ja sillä voitaisiin korvata suunnitelman 1 linjan 79B kierros jos rakennettaisiin pysäkkipari Viikintielle.

Sivut

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.