Herttoniemen alueen linjasto

Herttoniemen alueen linjastoon tehdään pieniä muutoksia, joilla linjasto saadaan vastaamaan paremmin matkustajien tarpeita. Uudistusten tavoitteena on sujuva ja luotettava linjasto. Muutokset toteutetaan vaiheittain syksystä 2017 alkaen. Pääosa muutoksista toteutuu syksyllä 2018.

Herttoniemen linjastosuunnitelman tuomat muutokset

  • Runkolinja 500 Itäkeskus–Herttoniemi–Pasila–Meilahti–Munkkivuori korvaa tulevaisuudessa bussilinjan 58. Linjan bussit kulkevat Herttoniemen ja Itäkeskuksen välillä Suunnittelijankadulle rakennettavan sillan ja Herttoniemen yritysalueen kautta. Reitti palvelee myös Työnjohtajankadulle suunniteltujen uusien asuinkortteleiden liikennettä.
  • Runkolinja 510 Herttoniemi–Pasila–Meilahti–Otaniemi–Tapiola korvaa jatkossa bussilinjan 551.
  • Runkolinjat 500 ja 510 kulkevat Herttoniemestä Meilahteen samaa reittiä. Linjat 58 ja 551 muuttuvat runkolinjoiksi 500 ja 510 vaiheittain. Linjoja 58 ja 551 liikennöidään syksystä 2018 alkaen pääosin runkolinjojen reiteillä ja vuoroväleillä, mutta vielä sinisillä busseilla ja vanhoilla linjanumeroilla. Kaluston arvioidaan vaihtuvan oransseiksi runkolinjabusseiksi vuosina 2019-2020, jolloin myös uudet linjanumerot tulevat käyttöön.
  • Linja 79 kulkee jatkossa Suunnittelijankadun sillan ja Laivalahdenkadun kautta samaa reittiä kuin linja 500. Linjat vahvistavat yhdessä Herttoniemen yritysalueen bussipalveluja. Linjan 79 uusi reitti on myös nykyistä Sorvaajankadun kautta kulkevaa reittiä nopeampi. Linja 79 siirtyy kulkemaan Linnanrakentajantien kautta jo syksyllä 2017. Suunnittelijankadun kautta bussit ryhtyvät kulkemaan sitten, kun ajoyhteys uuden sillan kautta tulee käyttöön arviolta vuonna 2019.
  • Ruuhkalinjan 79B reitti jatkuu syksyllä 2018 Siilitien metroasemalta Roihupellon teollisuusalueelle.
  • Linjan 80 päätepysäkki siirtyy Roihupellon teollisuusalueelta Itäkeskukseen syksyllä 2018.
  • Linjojen 80, 82 ja 83 vuorovälit tihenevät syksyllä 2018. Linjat 80 ja 82 muodostavat tulevaisuudessa tiheän yhteyden Herttoniemestä Roihuvuoren kautta Itäkeskukseen.
  • Linjojen 81, 82 ja 83 reitteihin ei tule muutoksia.
  • Linjojen 50 ja 59 päätepysäkit siirtyvät syksyllä 2018 Herttoniemestä Sompasaareen, missä ne palvelevat kasvavaa Kalasataman aluetta. Muutoksella voidaan tarjota uusia joukkoliikenneyhteyksiä kasvavan Kalasataman asukkaille. Kalasatamasta tulee tärkeä vaihtopaikka metron ja linjojen 50 ja 59 välille. Vaihtopaikka palvelee matkustajia, jotka kulkevat metron varrelta Teollisuuskadulle ja Pasilaan.
  • Herttoniemen alueen yölinjastoon ei tule muutoksia.

Lisätietoja muutoksista suunnitelmaraportissa.

Herttoniemen alueen tuleva linjastoHerttoniemen alueen linjasto

Näin suunnitelman laatiminen eteni

Työ Herttoniemen alueen linjaston uudistamiseksi alkoi syksyllä 2015. Työssä on huomioitu aiemmin Herttoniemen alueelle suunnitellut muutokset, kuten metron vuorovälien tihentyminen syksyllä 2016 sekä linjojen 79 ja 79B uudet Koillis-Helsingin linjastosuunnitelman mukaiset reitit, jotka tulevat käyttöön syksyllä 2017.

HSL keräsi suunnittelun tueksi tietoa liikkumistottumuksista suunnittelualueella. Menetelminä käytettiin haastattelututkimuksia ja karttapohjaista kyselyä netissä. Haastattelututkimukset toteutettiin Herttoniemessä joulukuussa 2015. Nettikysely oli auki 8.12.2015–10.1.2016, ja siihen saattoivat osallistua kaikki - yksityisautoilijat, pyöräilijät ja kävelijät mukaan lukien. Kyselyssä selvitettiin matkoja, joiden lähtö- tai määränpää on Herttoniemessä, Roihuvuoressa, Roihupellossa tai Tammisalossa.

Kommentteja on voinut esittää myös tällä sivustolla.

Herttoniemen alueen tulevasta linjastosta tehtiin kolme erilaista linjastoluonnosta. HSL keräsi asiakkaiden kommentteja vaihtoehtojen vahvuuksista ja heikkouksista. Herttoniemen alueen linjastosuunnitelman vaihtoehdot olivat kommentoitavina 2.2-19.2.2017. Kyselyyn tuli yli 700 vastausta. Vaihtoehtojen kommentoinnin päätyttyä suunnittelijat kävivät saadun palautteen läpi. Herttoniemen linjastosuunnitelma pohjautuu asukasvuorovaikutuksessa esiteltyyn vaihtoehtoon 1, joka oli kyselyyn vastanneiden mukaan esitellyistä vaihtoehdoista paras.

Kyselyssä esillä olleet suunnitelmavaihtoehdot löytyvät täältä:

Vaihtoehdot Herttoniemen linjastosuunnitelmaksi (pdf-tiedosto)

HSL:n hallitus hyväksyi 13.6.2017 pidetyssä kokouksessa Herttoniemen linjastosuunnitelmassa esitetyt linjastomuutokset. Hallituksen päätös.

Tiedote Herttoniemen alueen linjastoon tulevista muutoksista.

Kommentit

50 ja 59 bussien pääteaseman pitää ehdottomasti olla Herttoniemi ainakin Kruunusiltojen valmistumiseen asti! Miksi Laajasalo halutaan liikenteellisesti motittaa täysin Kruunuvuoren rakennusaikana, matkustajien määrähän joka tapauksessa kasvaa koko ajan. Vaikka moni kyllä siirtyy mieluummin oman auton käyttöön, jos ja kun julkiset eivät palvele. Kumpikaan suunnitelluista runkolinjoista ei palvele Pasilan pohjoisosaan menijöitä, jossa on paljon työpaikkoja ja uutta asutusta. Toisen runkolinjoista pitäisi näin ollen mennä Pohjois-Pasilan/Hakamäen tien kautta?

Hei,

linjat 50 ja 59 on tarkoitus siirtää Herttoniemestä Sompasaareen, kun Kalasataman keskus ja uudet katuyhteydet valmistuvat. Muutoksella voidaan tarjota uusia joukkoliikenneyhteyksiä Kalasataman kasvavalle asukasmäärälle. Linjat palvelevat laajemmin Kalasataman aluetta kuin vain pelkästään metroaseman seutua. Muutos parantaa myös Herttoniemen bussiterminaalin toimivuutta, sillä runkolinja ja Laajasalon kasvavat asukasmäärät lisäävät bussiliikennettä terminaalissa. Herttoniemen ja Kalasataman välillä säilyy edelleen tiheä palvelu metrolla sekä uudella runkolinjalla. Jatkossa siis Herttoniemestä kannattaa mennä ensiksi metrolla ja vaihtaa sitten Kalasatamassa linjoihin 50 ja 59.

Runkolinja 500 perustetaan siis nykyisen linjan 58 reitille ja 510 pohjautuu linjaan 551.

VE2 näyttää erittäin hyvältä, koska silloin Roihuvuoresta olisi suoria hyviä yhteyksiä muuallekin kuin Herttoniemen ja Itäkeskuksen metroasemille. Esim. kulkeminen pääradan varteen sujuvoituisi melkoisesti.

Herttoniemestä tulee ehdottomasti olla suora bussiyhteys Pasilan suuntaan. Kuljen työmatkaani Laajasalosta Vallilaan ja jos matkalle tulee vielä kolmas vaihto Kalasatamassa, matka-aika muuttuu kohtuuttomaksi verrattuna oman auton käyttämiseen. Sama ongelma on jo välillä Laajasalo-Töölö - autolla 25 min matka on julkisilla tunnin, kun pitää molemmissa päissä metroa vaihtaa bussiin.

Minusta kannattaisi välttää sitä, että bussit kulkevat metron rinnalla. Tämä turhaan kuluttaa öljyä ja tuottaa hiilipäästöjä. Kalasataman metroasema voisi olla sopiva päätepysäkki linjalle 500 - Herttoniemestähän pääsee sinne kätevästi metrolla.

Toisaalta kuluttaa vielä enemmän öljyä, jos huonot yhteydet tai mielikuva huonoista yhteyksistä saa ostamaan auton.

Tuo on totta, että yksityisautojen käyttö olisi vielä pahempi vaihtoehto. Vaihtaminen metrosta bussiin Kalasatamassa ei kuitenkaan olennaisesti huononna yhteyttä, koska metroja kulkee niin tiheästi, että matka-aikaan ei ole kuin pieni vaikutus.

Ympäristön kannalta metromalli on paras, eli että runkoliikenne hoidetaan tehokkaasti ja keskitetysti metrolla ja sitten bussit hoitavat syöttöliikenteen. Harmi tosin, että metroja lyhennetään, koska energiatehokkaampaa olisi liikennöidä pitkillä metroilla harvemmin kuin lyhyillä tiuhemmin. Joka tapauksessa, mitä pienemmissä yksiköissä ihmisiä (ja tavaroita) kuljetetaan, sitä enemmän energiaa kuluu. Pyrkimys siihen, että kaikilla olisi vaihdoton yhteys mistä tahansa mihin tahansa johtaisi väistämättä siihen, että yksittäisissä liikennevälineissä olisi vähemmän matkustajia, jolloin kunkin ekologinen jalanjälki olisi suurempi, ja se alkaisi lopulta lähestyä yksityisautoilun hiilijalanjälkeä sitä mukaa kun palvelutaso kasvaisi.

Tärkeämpää kuin vaihdottomien yhteyksien varmistaminen, olisi saada ihmiset tyytymään pienempään palvelutasoon. Ihmisten mukavuudenhalu on se perusongelma. Ei ole mahdollista järjestää joukkoliikennettä niin, että kaikille tarjottaisiin vaihdoton yhteys ja kuitenkin energiatehokkuus säilyisi hyvänä. Tosiasia ovat ikävä kyllä tällainen. Parempi olisi, että yksityisautoilusta tehtäisiin nykyistä paljon kalliimpaa, ja ihmisiä valistettaisiin enemmän, jotta saataisiin ihmiset liikkumaan julkisilla ja hyväksymään myös vaihdot ja se, että jokainen voisi myös katsoa aikataulusta, milloin kannattaa mennä pysäkille. Jos lähdetään kilpailemaan yksityisautojen kanssa palvelutasolla, lopputuloksena voi olla yhtä suuret hiilipäästöt kuin yksityisautoilussakin, ja lisäksi joukkoliikennelipuista tulisi kalliimpia, kun tarvittaisiin paljon pikkubusseja ja niiden kuljettajia kuljettamaan matkustajia vaihdottomasti paikasta toiseen, ja tämä taas voisi vähentää joukkoliikenteen matkustajia. Lisäksi pieni kävely pysäkille vain antaa ihmisille liikuntaa, mikä taas hyödyttää kansanterveyttä.

Täydennän vielä, että loppujen lopuksi ihmisten mukavuudenhalun myötäily vain pahentaa ongelmaa, kun ihmiset tottuvat aina vain parempaan palvelutasoon, ja vaatimukset kasvavat kaiken aikaa. Jossain vaiheessa voi tulla vastaan se, että ihmiset vaativat päästä helikopterilla paikasta toiseen, kun maata pitkin matkustaminen on liian hidasta ja vaivalloista. Joskus 1970-luvulla julkisen liikenteen palvelutaso oli paljon heikompi kuin tänään, mutta silti matkustettiin joukkoliikenteellä, kun ihmisiä ei ollut vielä totutettu äärihelppoon elämään. Silloin tosin järjettömästi bussit ajoivat peräkanaa Itäväylälläkin, johon metro toi ratkaisevan parannuksen, ja palvelutasokin parani, kun bussit voivat tuon peräkanaa ajamisen sijaan kerätä matkustajia lähimmälle metroasemalle.

1970-lukuun verrattuna lienee monille realistisena vaihtoehtona hankkia ensimmäinen, toinen tai kolmas auto perhekunnalle. Kehä I sisäisessä joukkoliikenteessä kysymyksenä on paremminkin voiko työaikana työpäivän kuluessa tehtävät matkat luottaa julkisen liikenteen varaan. Palvelutason kuuluukin siis olla julkisessa liikenteessä korkea, jos (ja kun) halutaan ettei alueella tarvittaisi niin paljoa henkilöautoliikennettä ja pysäköintiä. Jalan tai pyörällä reippailevat ne joilla siihen on kyky/halu, tilaisuus ja mahdollisuus, joten julkinen ja henkilöautokyyti ovat näille yhdessä mahdollinen vaihtoehto lihasvoimalle. Julkisen liikenteen käyttäjä saa joka tapauksessa enemmän ja parempaa liikuntaa matkastaan kuin autoilija, joten kuntoiluaspekti tässä ei ole kovin olennainen: Jos jonkinlainen joukkokyyti ei kelpaa, on käytännössä vain harvoin poikkeuksin vaihtoehto muu kuin henkilöauto.

Pari kommenttia jotka laitoin myös kyselyyn:

- Kaikkiin paikkoihin, mihin linja 510 menee, menee myös metro tai runkolinja 500. Se on siis melko turha. Saattaisi olla järkevämpää jatkaa nykyiseen tapaan linjaa 50 tai 59 Herttoniemen metroasemalle ja jättää 510 Pasilaan.

- Linjan 81 päätepysäkin viereen kaavaillaan 3 700 asuntoa: http://kartta.hel.fi/applications/Hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=2013-004412 Se ansaitsisi ehkä jatkon Itäkeskuksen metroasemalle ja sillä voitaisiin korvata suunnitelman 1 linjan 79B kierros jos rakennettaisiin pysäkkipari Viikintielle.

0+ paras vaihtoehto, 79:n kulkeminen Herttoniemen teollisuusalueen kautta on toivottavaa, alueella yrityksiä joiden työntekijät käyttävät linjaa tätä syöttöliikenteenä. Samaten tämä paras yhteys Siilitien päiväkotiin, jossa lapsia Abraham Wetterintieltä - päiväkotiin sijoittamista perusteltu nykyisenmukaisella 79-linjalla.

Käsitän linjastosuunnitelman niin, että 500 voidaan sittenkin jatkaa Itäkeskukseen vastoin aiempaa suunnitelmaa, vaikka se muuttuukin runkolinjaksi, jos se vaan korvaa jotain muuta liikennettä. Se, että 79 poistuu Herttoniemen yritysalueelta on mielestäni ihan hyvä hinta tästä, koska 500 tarjoaa 79:n tapaan laajalle alueelle vaihdottoman yhteyden, joskin toki ihan eri alueille. Ehdotin aiemmin kommenteissa että linjat 80 ja 82 korvataan linjalla 500 ja tämä on nähdäkseni nyt toteuttanut saman periaatteen.

Vaihtoehto 2 saattaa olla parempi kuin vaihtoehto 1, koska siinä muodostuu yhteys Roihuvuoresta tuonne Siilitien alueelle, vaikka sitten Itäkeskuksen metroasemalle onkin entiseen tapaan vain 20 minuutin vuoroväli.

Hei,

ja kiitos kaikille jo tähän mennessä tälle sivustolle kommentoineille. Olemme keränneet nämä kommentit talteen ja otamme ne huomioon lopullisia suunnitelmia muodostaessamme.

Muistutuksena vielä, että kommentteja voi vieläkin esittää, ja Herttoniemen alueen linjastosuunnitelman luonnokset tulevat kommentoitaviksi tälle sivustolle tammikuussa 2017.

Miksi ei jatketa linjaa 81 Itikseen, samaa reittia, kun 90N ajaa nykyisin, rakennetaan yksi uusi pysakki Viikintielle Roihupellon teollisuusalueen kohdalle, josta lyhyt matka jalan, toisesta suunnasta linjalta 550 lyhyt matka jalan, jolloin linjaa 80 ei tarvita. Koska Roihuvuoresta poistuisi linja 80, jatkettaisi linjaa 83 Roihuvuoren halki Siilitien metroasemalle, jolloin saataisi Roihuvuoren matkustajille lyhyt yhteys metroon. Linjalle 81 ja 83 tarvittaisi 1 bussi lisaa kullekin, jotka tulevat linjalta 80, joka lopetetaan, joten kalustoa ei tarvita lisaa ja yhteydet monipuolistuvat ja nopeutuvat.

Älkää nyt herranen aika taas hankaloittako liikkumista täältä idästä! Oli jo tarpeeksi paha ettei täältä enää pääse edes lentokentälle suoraan ilman että tarvitsee vaihtaa säälittävän pysäkinvälin ajaksi junaan. Tämä asiakastyytyväisyydestä ja matkustusmukavuudesta tinkiminen alkaa ottaa todella epäreiluja mittasuhteita kun ei täältä pääse kohta enää minnekään ilman että matka riippuu niin monesta muuttujasta että on ihme jos se onnistuu ilman välistä jääneitä busseja tai radalle jumiutuneita metroja. Pitäkää homma simppelinä!

Lentokentälle idästä mennessä kannattaa vaihtaa jo Malmilla Kehäradan junaan. Malmille pääsee monella linjalla, 561:n lisäksi 554, 560, 79.

Haluaisin ehdottomasti säilyttää suoran bussiyhteyden ilman vaihtoja Itäkeskuksesta Pasilaan, jonka 58 ja 58B nyt tarjoavat.

Jos nämä linjat poistuvat, täytyy Itäkeskuksesta tulevan vaihtaa välinettä Herttoniemessä, kun menee Pasilaan.

Miksi vaivautua vaihtamaan Herttoniemessä, kun voi suosia linjaa 550 hakeutumalla Pasilaan loppumatka junalla?

Niin, olisiko noihin edellä oleviin kommentteihin mahdollista saada vastauksia? Jos Roihuvuoreen menee nyt pääsääntöisesti bussi 10 min välein ja 500 tulee menemään pääsääntöisesti 10 min välein, miksi esimerkiksi Roihuvuoren kautta ei voi kierrättää Itäkeskukseen linjaa 500? Mikä tähän on syynä?

Hei,

pahoittelut viivästyneestä vastauksesta! Runkolinjan 500 jatkaminen Herttoniemestä edelleen Itäkeskukseen kasvattaisi kustannuksia ja siirtäisi matkustajia metrolta runkobussille. Kahden vahvan linjan ajaminen päällekkäin ei ole taloudellista eikä matkojen suuntautuminen huomioon ottaen järkevää.

Lisäksi tekemiemme tutkimusten mukaan Pasilan länsipuolella poistuneista matkustajista alle 15 prosenttia tulee linjan 58 kyytiin jo Itäkeskuksesta. Toiseen suuntaan Itäkeskukseen asti matkustavien osuus on hieman suurempi, mutta tämä johtuu huonoista vaihto-olosuhteista Herttoniemessä (linjan 58 pysäkiltä on pitkähkö matka metroasemalle). Päättämällä runkolinja Herttoniemen terminaaliin saadaan vaihdot sekä metroon että liityntäbusseihin toimiviksi molempiin suuntiin. Nykyisin Herttoniemestä lähtevät poikittaislinjat 50 ja 59 on kaavailtu päätettäviksi Sompasaareen, kun Kalasataman alueen liikenneverkko on käytössä.

Kasvattaisiko? Roihuvuoreen menee yhtä usein bussi kuin mitä linjalla 500 tulee menemään, joten kyseessä on vain kahden linjan yhdistäminen sen sijaan että kustannukset kasvaisi sen verran kuin mitä jatkamisesta tulee kustannuksia. Kahta vahvaa linjaa siis ajetaan päällekkäin, mutta se on täysin ilmaista. Vaikka busseihin siirtyy hieman matkustajia metrosta, tämä ei vaikuta kustannuksiin, sillä busseja joudutaan ajamaan sen verran että kaikki mahtuu kyytiin Junatiellä tai Nordenskiöldinkadulla tai missä sitten onkaan eniten matkustajia tunnissa. 15 % on sekin melko paljon, se on 2 täyttä bussillista tunnissa ruuhka-aikaan.

Itään päin pysäkki on nykyisellään hankalasti Herttoniemen metroasemalla, mutta linjaahan voi kierrättää bussiterminaalin kautta. Kierrokselle joutuu vain sellaisia matkustajia, jotka muuten olisivat joutuneet vaihtamaan kulkuvälinettä.

Tässä vielä tuollainen äkkiä tehty ehdotus: http://imgur.com/NXcbeLM

Linjaa 81 on jatkettu Itäkeskukseen, jonne aikaisemmin ei ole ollut yhteyttä Siilitien pohjoisosasta. Samalla muodostuu yhteys Myllypuron Metropoliaan ja Myllypuron liikuntapuistoon. Puotinharjun ostoskeskukseen ja Itäkeskuksen Stockmannille pääsee vaihdotta, kun nykyisin näihin kahteen kohteeseen pitää vaihtaa kaksi kertaa tai vaihtaa kerran ja kävellä Itäkeskuksen tai Puotilan metroasemilta.

80 yhdistää toisiinsa Konemestarinkadun, Sahaajankatu 33:n ja Pikkupurontien pysäkit, joilta poistuu 58 sekä ammattikoulun ja Roihupellon, joita kaikkia tarvitsee palvella vain virka-aikaan.

Linja 83 yhdistää toisiinsa Tammisalon, Marjaniemen, Kauppakartanonkadun ja Alakiventie, joilla kaikilla riittää ruuhka-aikaan 20 minuutin vuoroväli mutta joita pitää palvella koko metron liikennöintiajan. 83 tarjoaa Kauppakartanonkadulla mennessään yhteyden K-Citymarketiin edellä mainituilta alueilta ja Roihuvuoresta, minkä lisäksi se tarjoaa 81:n tapaan yhteyden Puotinharjun ostoskeskukseen ja Itäkeskuksen Stockmannille; näille ei tällä hetkellä ole suoraa yhteyttä Roihuvuorestakaan. 83:n reitti Itäkeskuksessa ja Marjaniemessä on mutkitteleva mutta kenenkään primääri reitti lähimmälle metroasemalle ei kulje mutkittelun läpi.

Toisessa ehdotuksessa: http://imgur.com/plXeWN6 toteutuisi joidenkin toive vaihdottomasta yhteydestä Vanhan Herttonniemen (Länsi-Herttoniemen) ja Roihuvuoren välille. Nykyisten linjojen 81 ja 82 yhdistäminen Itäkeskuksen metroaseman kautta toisi kustannustehokkaasti sekä vaihdottoman yhteyden näiden alueiden välillä että vaihdottaman yhteyden Siilitieltä Itäkeskukseen. Pysäkiltä Siilitie 13 Siilitien loppupäästä menee nelisen minuuttia Viikintietä ja Itäväylää pitkin, joilla ei ole pysäkkejä ja nopeusrajoitus on 60 tai 80 km/h. 90N menee tätä reittiä. Olisi liian sekavaa, jos Herttoniemen metroasemalta lähtisi 81-busseja kolmeen eri suuntaan, joten Herttoniemenrantaan pitää olla oma bussilinja tai 16 jatkaa sinne.

Linjojen 80 ja 83 roolit olisivat samat kuin yllä olevassa suunnitelmassa, mutta 83 ei jatkaisi Alakiventielle kun 92 kulkisi edelleen. Linjan 92 voi siirtää ajamaan Viilarintien kautta, jolloin se on Raide-Jokerin lisäksi yhteytenä pysäkille "Roihupelto" ja ainoana yhteytenä pysäkille "Varikkotie" (toiseen suuntaan) / Ratasmyllyntie (toiseen suuntaan), jossa Raide-Jokeri ei tule pysähtymään. Pysäkiltä Metrovarikko, joka ei muuten pääse metrovarikolle vaan sisäänkäynti sinne on edellä mainitun pysäkkiparin luona, ei nouse koskaan ketään 92:n kyytiin.

Ja tässä vaihtoehdossa siis 83 tarjoaisi vaihdottaman yhteyden Roihuvuoresta Itäkeskuksen Stockalle ja Puhokseen.

Yleensä kommenteissa ehdotetaan rahanmenoa lisääviä muutoksia, joten ajattelin ehdottaa muutosta jolla säästää helposti rahaa, eli linja 80. Ruuhka-ajan ulkopuolella matkustajia Roihupellon teollisuusalueelle on todella vähän, ja jos linja 80 lakkautettaisiin ruuhka-ajan ulkopuolella, pisin kävelymatka olisi 500 metriä suunnilleen Tulppatie 24 kohdalta. Suunnilleen Tulppakuja 3 kohdalta kävelymatka olisi 600 metriä, mutta Raide-Jokerille on suunniteltu pysäkkiä Kauppamyllyntien ja Viilarintien risteykseen ja siihen kävelymatka on 300 metriä.

Jos linja 80 lakkautettaisiin ruuhka-ajan ulkopuolella, suurin mutta olisi täysin käsittämättömään paikkaan roiskaistut 5 kerrostaloa Helpa-oppilaitoksen takana keskellä ei mitään. Noiden kerrostalojen tapauksessa kannattaisi HSL:n miettiä yhdessä KSV:n kanssa, että onko asukkaita niin vähän, että sori nyt vaan, mitään joukkoliikennettä ei järjestetä noin pienen määrän takia, vai olisiko järkevää rakentaa pysäkit Itäväylälle juuri ennen Roihupellon liittymää ja alikulku pohjoiselle pysäkille, vai järkevää rakentaa alikulku myös metron ali ja jättää pysäkit tekemättä Itäväylälle.

Toisaalta, jos linjaa 80 ei lopeteta, sekin on ihan järkevä ehdotus että se käännetään Siilitien metroasemalle. Jos linjaa 80 käännetään Siilitien metroasemalle, silloin taas ei välttämättä tarvita mitään korvaavaa yhteyttä linjan 58 lopettaessa kulkemisensa Roihupellossa. Pysäkillä "Roihupelto" Lanternan vieressä kulkisi tällöin Raide-Jokeri sitten kun se on valmistunut, ja pysäkeille Sahaajankatu 33 ja Pikkupurontie kulkisi 80.

Jos ajatuksena on jonkinlainen patkälinja Itäkeskuksen ja Herttoniemen metroasemien välille korvaamaan palveluja noille kahdelle pysäkille ja Roihupellon pysäkille, ei sillä tule juurikaan olemaan matkustajia. Sahaajankatu 33:n ja Pikkupurontien pysäkeiltä on lyhyt kävelymatka Siilitien metroasemalle ja Roihupellon pysäkille se kilpailee linjan 550 kanssa.

Hei,

kiitos kaikista ehdotuksistasi! Välitän ne eteenpäin suunnittelijalle.

Linjan 58 poistuvaa osuutta Herttoniemi-Itäkeskus on suunniteltu korvattavaksi linjalla 80A.

Linjat 58 ja 58 B ovat ainoat Sahaajankadulta kulkevat linjat. Suuri joukko Roihuvuoren pohjoisen osan asukkaista ja ammattioppilaitoksen oppilaista käyttää niitä. Viime syksynä hyväksytty kaava tuo alueelle runsaasti lisää asukkaita, joille Sahaajankadun pysäkit tarjoavat nopeimman yhteyden myös metrolle.
Jos linjaa 500 on välttämätöntä lyhentää, niin se on perusteltua tehdä linjan länsipäästä, jossa on vähemmän matkustajia ja useita muita linjoja käytettävissä.

Linjan 500 katkaisu on kirvoittanut satoja kommentteja yleensä niin hiljaisilla kaupungin ja HSL:n foorumeille. Tekeillä on nettiaddressia ja ties minkälaisia banderolleja On kovin outoa, jos suunnittelussa ei oteta kansalaisten tahtotilaa huomioon. Nyt tullaan näkemään, että kuunnellaanko käyttäjää vai tehdäänkö kyselyitä lähinnä näön vuoksi.

Runkolinjan 500 päätepysäkki tulisi pitää Itäkeskuksessa, jotta linjan matkustajille ei tulisi turhia vaihtoja. Itäkeskusesta ja muilta pysäkeiltä ennen Herttoniemeä tulee etenkin ruuhka-aikoina paljon bussin matkustajia.

Linja 59 ja 50 on ehdottomasti pidettävä Herttoniemessä! Kulkeminen Hertsikasta Pasilaan ja esim ennastaan hankalaan Pitäjänmäkeen muuttuu tosi vaikeaksi. 59 on todella käytetty linja, se on aina aivan täynnä Herttoniemestä lähtien. Vaihdot hankaloittaa ja pidentää matkaa todella paljon. T. "Jo nyt yli tunnin työmatkalainen välillä Tammisalo-Pitäjänmäki"

Sivut

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.