MAL 2019

M = Maankäyttö      A = Asuminen      L = Liikenne

2019 = suunnitelman valmistumisvuosi

Toimiva seutu varmistetaan yhteistyöllä

Nykyisten ja uusien asukkaiden hyvinvointi, kohtuuhintainen asuminen sekä seudun elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat keskeisellä sijalla seutusuunnittelussa. Vuonna 2016 kaikista Suomen asukkaista joka neljäs asui Helsingin seudulla. Osuus on kaupungistumisen myötä kasvussa, eikä liikkuminen pysähdy kuntarajoille. Helsingin seudun kuntien sekä kuntien ja valtion välinen pitkäjänteinen yhteistyö on edellytys sille, että asukkaiden, toimintojen ja liikkumisen määrän kasvu voidaan pitää hallinnassa ja hyödyntää parhaiten. Myös Euroopan komission Suomelle asettaman kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen (39 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä) saavuttaminen edellyttää entistä tiiviimpää ja määrätietoisempaa suunnittelua ja päätöksentekoa seudulla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta 2030 liikenteelle on asetettu huomattavasti tiukempi raja: noin 50 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2005 verrattuna.

Helsingin seutuun kuuluu 14 kuntaa (kuva alla): HSL:n omistajakuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo) lisäksi seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöhön osallistuvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti.

Vuonna 2016 Helsingin seudun 14 kunnan alueella asui noin 1,46 miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaa joka neljättä suomalaista. Työpaikkoja seudulla oli 650 000. Vuonna 2050 seudulla ennustetaan olevan kaksi miljoonaa ihmistä ja yli miljoona työpaikkaa. Tällöin seudulla asuu jo joka kolmas suomalainen. Katso myös  Helsingin seudun asukkaat ja työpaikat kunnittain

Suunnitelman valmistelussa mukana kunnat ja valtio

MAL 2019 suunnitellaan yhteistyössä. Suunnitelman valmistelua ohjaavat kuntien ja valtion edustajista koostuva HLJ-toimikunta sekä kuntien edustajia sisältävä MAL-neuvottelukunta. Lisäksi työn suunnittelua koordinoi MAL-projektiryhmä, joka on HLJ-toimikuntaa ja MAL-neuvottelukuntaa pienempi ja sisältää maankäytön, asumisen ja liikenteen edustajia.

Kolmen osa-alueen vetovastuu on jaettu: maankäytön kokonaisuutta vetävät yhteistyössä Vantaa ja Helsinki, asumisen kokonaisuutta vetää Helsinki ja liikenneosiota HSL.

MAL 2019 -suunnitelman tavoitteena on tunnistaa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tärkeimmät toimenpiteet sekä

  • muodostaa yhteinen näkemys seudun kehittämisestä
  • kehittää seutua pitkäjänteisesti ja varautua toimintaympäristön muutoksiin
  • arvioida suunnitelman vaikutuksia ja hyödyntää vaikutustieto valmistelussa
  • kehittää suunnittelukäytäntöjä, yhteistyötä ja resurssien tehokasta hyödyntämistä
  • mahdollistaa suunniteltujen toimenpiteiden toteutus.

Taustalla aiemmat Helsingin seudun suunnitelmat

MAL 2019 -suunnitelman valmistelussa hyödynnetään aiempia suunnitelmia. Vuonna 2015 valmistuivat yhteistyössä laaditut

Nämä ovat tärkeitä taustatietoja uuden suunnitelman valmistelussa. Suunnitelmien keskeiset kohdat kiteyttävän animaation voit katsoa Youtubesta. Animaatiosta on tehty myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Aiemmat Helsingin seudun maankäytön ja asumisen suunnitelmiin liittyvät julkaisut löytyvät Helsinginseutu.fi-verkkosivuilta.  Aiempien liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä tehdyt suunnitelmat ja muun valmistelumateriaalin löydät täältä.

Ensimmäinen seudun 14 kunnan yhteinen MAL-strategia valmisteltiin jo vuonna 2005. Vuonna 2007 seudun 14 kuntaa järjestivät ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa kansainvälisen kilpailun Greater Helsinki Vision, jossa oli tavoitteena luoda yhteinen tavoiteltava tulevaisuudenkuva vuodelle 2050. Ensimmäinen MA-aiesopimus valmisteltiin 2008 ja ensimmäinen maakäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL-sopimus 2012. Valtion ja suurten kaupunkien maakäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksista löydät lisätietoa ympäristöministeriön verkkosivuilta.

Seudun liikennejärjestelmäsuunnittelulla on yli 20 vuoden historia: ensimmäinen, pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui 1994. Tämän jälkeen pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia valmistui vielä kolme: vuosina 1998, 2002 ja 2007. Vuonna 2011 valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 sisälsi jo Helsingin seudun 14 kuntaa, samoin kuin HLJ 2015.

Miksi ja miten tulevaisuutta kannattaa suunnitella?

Maankäytössä, asumisessa ja liikennejärjestelmässä nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vielä vuosikymmenten päästä. Tämän vuoksi MAL 2019 -suunnitelma ulottuu aina vuoteen 2050 asti.  Lähivuodet suunnitellaan tarkimmin. Vuosien 2019-2030 osalta suunnitelmaan sisällytetään entistä konkreettisempia ja tehokkaampia toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa maankäytön kehittämisen, infrainvestointien sekä muiden keskeisten ja vaikuttavien toimenpiteiden määrittelyä. 

Vuosia 2031-2050 suunniteltaessa epävarmuus lisääntyy. Tämän vuoksi pitkällä aikavälillä tarkastellaan erilaisten toimintaympäristöjen kehittymispolkuja. Näiden niin kutsuttujen skenaarioiden avulla lisätään suunnitelman joustavuutta ja mahdollistetaan suunnitelman sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin. Skenaarioissa voidaan vaihdella esimerkiksi talouden, teknologian ja ihmisten tottumusten kehittymistä. Eri skenaarioissa korostuvat erilaiset keinot ja toimenpidekokonaisuudet. Skenaarioiden tueksi arvioidaan liikenneinvestointien ja niihin liittyvän maankäytön kehittämisen tarvetta, toivottavuutta ja todennäköisyyttä. 

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) perustuu lakiin alueiden kehittämisestä sekä HSL:n perussopimukseen. Lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältyy MAL 2019 -suunnitelmaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelma kuuluu suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan lain, nk. SOVA-lain piiriin. Lue lisää vaikutusten arvioinnista.

Suunnitelman poliittinen päätöksenteko

Suunnitelman hyväksyvät kunnallispoliitikoista koostuvat seuraavat päätöksentekoelimet:

  • Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK)
  • Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus
  • KUUMA-johtokunta (Keski-Uudenmaan 10 kunnan muodostaman KUUMA-seudun johtava elin, KUUMA-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti)
  • suunnitelman hyväksyminen myös kuntakohtaisesti tarvittavin osin.

MAL 2019 -suunnittelun kulkua on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.

MAL 2019 -suunnitelma rakennetaan vaiheittain: perusta muodostuu aiemmista suunnitelmista, kuten vuonna 2015 valmistuneesta Maankäyttösuunnitelmasta, Asuntostrategiasta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:stä. MAL 2019 -suunnitelman valmistelua ja sisältöä raamittava MAL 2019 -puiteohjelma pohjautuu aiemmille suunnitelmille. Pilarit kuvaavat eri näkökulmista toteutettavia selvityksiä ja tiedokeruuta. Katon alaosa rakennetaan kerättävän tiedon päälle: tällöin sovitaan raameista, joiden perusteella suunnitelmaa aletaan koota vuonna 2018. Loppuvuodesta 2018 suunnitelmaluonnos lähetetään lausunnoille ja kannanotoille, joiden pohjalta sitä tarkistetaan. MAL 2019 -suunnitelma valmistuu päätöksentekoa varten vuoden 2019 alussa.

Suunnitteluratkaisut perustetaan tietoon ja tehokkaimpaan tapaan saavuttaa asetetut tavoitteet, minkä mahdollistaa suunnittelun edistymisen jatkuva seuranta. Vaikutusten arviointi on kiinteä osa suunnittelua ja sen tulokset ohjaavat suunnitelman sisältöä. Viestintään ja vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kesken panostetaan. 

Takaisin ylös