Osallistuminen

Liity MAL-jakelulistalle

Haluatko tietoa suunnitelmasta ja sen valmistelusta? Liity sähköisen MAL-uutiskirjeen jakeluun täällä! Uutiskirjeessä tiedotetaan ajankohtaisista MAL 2019:ään liittyvistä asioista 3-4 kertaa vuodessa. Voit poistua jakelusta koska tahansa.

Haluatko antaa palautetta sivustosta tai MAL 2019 -suunnittelusta? Palautetta voit antaa HSL:n sähköisen palautelomakkeen kautta.

MAL 2019 -vuorovaikutussuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä. Vuorovaikutussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin suunnitelmaan osallistumisen tavoitteet ja keinot. Vuorovaikutussuunnitelma lisätään sivuille sen valmistuttua arviolta maaliskuussa 2017.​

Blogi

Miksi autoteollisuus rahoittaa MaaS-palveluita -Mari Flink (12.10.2017)

Mobility as a Service –palveluiden eli tuttavallisemmin MaaSin, odotetaan vapauttavan kaupungit ja ihmiset auton omistamisen ja yksityisautoilun ikeestä. Ajatus tuntuu hyvältä: vähemmän autoja, vähemmän ruuhkia, parkkipaikat vapautuvat muuhun käyttöön ja ehkä joukkoliikenteenkin käyttö lisääntyy?

Vähemmän näkyy keskustelua siitä, miksi suuret autovalmistajat ovat rahoittamassa isolla rahalla jaettujen (robotti)kyytien teknologiakehitystä ja palvelubisnestä. Suomalaisen MaaSGlobalin taustalta löytyy japanilainen Toyota, OP-Pohjolan Drive Now -palvelussa pyörivät BMW:n autot, Bloombergin robottiautojen aloitteessa vaikuttaa mm. Lyft. Suomessa kehitetty Kutsuplus-teknologia päätyi Volkswagenin omistukseen. Myös kansainväliset it- ja digiyhtiöt kuten Samsung, Amazon ja Microsoft kehittävät kovaa vauhtia liikenteen tekoälyä.

Miksi autovalmistajat edistävät jotakin sellaista, joka uhkaa niiden perusbisnestä eli autojen myyntiä kuluttajille? Yksi vastaus on, että juuri jaetuissa robottiautoissa piilee tulevaisuuden myyntimahdollisuus autoteollisuudelle. Tulemme näkemään kovaa kilpailua siitä, kuka saa liikuttaa ihmisiä ja miten tulevaisuuden kaupungeissa, joissa väkimäärä kasvaa kovaa vauhtia. YK:n ennusteen mukaan meitä on 11 miljardia v. 2100, ja suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa.

Jos autoteollisuus saisi päättää, kaupunkien pääasiallinen liikkuminen tapahtuisi jaetuilla, sähkökäyttöisillä robottiautoilla. Maailman suurimman autovalmistajan General Motorsin sähköauto Bolt EV:stä on jo valmistettu itseajavia versioita, ja GM:n toimitusjohtajan Mary Barran mukaan Bolt EV -autojen on tarkoitus tulla kyydinjakopalveluiden käyttöön suurkaupungeissa Yhdysvalloissa nopealla aikataululla.

Konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopers julkisti syyskuussa raportin, joka visioi mihin suuntaan automarkkina on kehittymässä. Postauksen kuvasta sekä raportista selviää, miksi autovalmistajat puskevat robottiautoja ja autojen yhteiskäyttöä voimallisesti eteenpäin. Vaikka autojen omistaminen laskee, jaettujen robottiautojen ansiosta tuotettujen kilometrien määrä kasvaa, koska jaetut autot tuottavat vuositasolla neljä kertaa enemmän kilometrejä kuin perinteiset yksityisomisteiset autot. Sitäkin houkuttelevammaksi yhteiskäyttöautot tekee niiden kiertoaika. Autojen käyttöikä tipahtaa reilusta 17 vuodesta alle neljään vuoteen, josta seuraa valmistuksen ja myynnin merkittävä kasvu. Lopputuloksena uusien autojen rekisteröinti esimerkiksi Euroopassa kasvaa yli 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, PwC ennustaa.
 
PwC:nkin ennuste on luonnollisesti riippuvainen siitä, millä tavoin kaupungeissa suhtaudutaan robottiautoliikenteeseen, liikenteen hinnoitteluun, liikenneverkon kapasiteetin käyttöön, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Ratkaisut kiinalaisessa kaupungissa voivat olla hyvin erilaiset eurooppalaiseen tai amerikkalaiseen kaupunkiin verrattuna.

PwC:n raportti on suunnattu autoteollisuudelle, jotta laitevalmistajat osaavat tehdä oikeansuuntaisia liikkeitä markkinoilla. Tärkeimmiksi kehityksen esteiksi raportissa mainitaankin julkisen sektorin eli valtioiden, kaupunkien tai kuntien pyrkimykset rajoittaa markkinoita tai liikenteen määrän kasvua. Uhkiksi nähdään myös joukkoliikenteen on demand –palvelut tai uudet joukkoliikenneteknologiat kuten hyperloop. Lista kansainvälisten markkinoiden kehityksen esteistä löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Jos uhat toteutuvat, voikin käydä niin, että robottiautoista ei tule kaupunkien pääliikkumismuotoa vaan täydentävä palvelu joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle.

Kaupunkien kannattaa tutustua autoteollisuuden tavoitteisiin. Markkinoiden uhat voivat toisesta näkökulmasta olla myös kaupunkien toimintaohje sen takaamiseksi, että kaupungeissa liikkuminen on kestävää, inhimillistä ja terveellistä myös vuoden 2030 jälkeen.

Kansainvälisten toimijoiden haasteita tulevaisuuden liikkumisen markkinoilla

1. Vahva sääntely valtion tai kaupunkien toimesta
2. Erilaiset rajoitukset esim. kyydinjakopalveluille
3. Jatkuva liikkumispalveluiden innovointi eri toimijoilta
4. Vahva alueellinen kilpailu markkinaosuuksien saamiseksi
5. Iso määrä erilaisia toimijoita: joukkoliikenne, logistiikkapalvelut, kunnat, autovalmistajat, digiyhtiöt jne.
6. Kaupunkien aloitteet liikennemäärien pienentämiseksi
7. Joukkoliikenteen on demand –palvelut
8. Uudet joukkoliikenneteknologiat, esim. hyperloop
9. Liikkumispalveluiden konvergenssi robottiautojen yleistyessä
10. Toimialojen välinen taistelu

Kirjoittaja on HSL:n Asiakkuus ja myynti -osaston osastonjohtaja, jonka liikennepiirturi piirtää liki suoraa viivaa pyörällä, julkisella liikenteellä ja omalla autolla välille Lintuvaara-Pasila. Poikkeuksen rutiiniin tuovat torstait, jolloin viiva vie Otaniemeen Spatial Planning ja Transport Engineering -kursseille ja opiskelijaravintolan pannukakkupisteelle.

Yhteisten hyötyjen löytäminen on kaikkien etu MAL-työssä -Jonna Kangasoja (25.9.2017)

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (M+A+L) MAL-työlle on leimallista se, että toimijoita on huomattavan paljon. MAL-toimijat tarvitsevat toisiaan tavoitteidensa saavuttamiseksi ja siksi työ on luonteeltaan neuvottelua. Miten MAL 2019 -työtä voisi sitten parantaa monen välisen neuvottelun näkökulmasta?

Helsingin seudun kunnat eroavat toisistaan kehityshaasteissa ja erityistarpeissa. Koko seudun kehityksen huomioivien yleisten tavoitteiden ja yksittäisten kuntien tarpeiden välissä näyttäisi olevan juopa, jonka kuromiseen tarvittaisiin uusia välineitä. Vaikeimpien asiakysymysten ratkaisemiseen tarvitaan aikaa ja jos intressien ristiriidoista ei puhuta riittävän aikaisin, se voi johtaa eripuraan prosessin loppuvaiheessa.

Neuvotteluoppikirjojen mukaan viisainta on lähteä liikkeelle osapuolten todellisista tarpeista ja intresseistä, tehdä ne aikaisessa vaiheessa näkyviksi ja hakea yhteisiä hyötyjä parhaan tiedon valossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin etsii omien tavoitteidensa toteuttamiseksi viisaita, reiluja ja kestäviä ratkaisuja, jotka ovat hyväksyttäviä myös muille.

Poliittisten päätöksentekijöiden sitoutumista tarvitaan, koska päätöksillä muokataan seudun tulevaisuutta merkittävästi. Yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan tehokkaimmin silloin, kun kaikilla osapuolilla on mielekäs rooli yhteistyössä ja niille on yhteistyöstä aitoa hyötyä.  Kuntien yhteistyön ohella myös valtiolla on tärkeä rooli kumppanina MAL-tavoitteiden toteutumisessa. Neuvotteluun on tärkeää saada riittävän aikaisin mukaan kaikki ne tahot, joilla on mahdollisuus vaikuttaa syntyvään lopputulokseen.

Kirjoittaja on Akordi Oy:n toimitusjohtaja. Akordi on mukana MAL 2019 -työssä puitesopimuskonsulttina sparraamassa prosessin sidosryhmäyhteistyötä ja vuorovaikutusta

Yhteistyöllä eteenpäin! -Heikki Salmikivi (20.6.2017)

Kaupunkiseudut ovat talouskasvun moottoreita ja Helsingin seutu Suomen kiistaton johtotähti. Kilpailemme muiden Itämeren alueen metropolien kanssa osaavasta työvoimasta, investoinneista ja kansainvälisistä yrityksistä, joten seudun menestys on elintärkeää koko Suomen kilpailukyvylle. Suunnasta, mihin olemme menossa, pitää kuitenkin olla yhteinen kokonaisnäkemys – ja tämä voi muodostua vain yhteistyön kautta.

Helsingin seudun 14 kuntaa ovat tehneet pitkään yhteistyötä seudullisen maankäytön suunnittelun tiimoilta. Edellisellä seutusuunnittelun kierroksella laadittiin Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), jossa määriteltiin seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet ja kiinnitettiin seudullinen näkemys väestönkasvun suuruudesta ja suunnasta. Suunnitelma oli osa pakettia, jonka koostui lisäksi seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ja asuntostrategiasta (ASTRA 2025). Nyt laaditaan ensimmäistä kertaa seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteistä MAL 2019 -suunnitelmaa, jossa kaikki teemat saadaan samoihin kansiin.

Kaupunkien, kaupunkiseutujen ja maakuntien rooleista on keskusteltu viime aikoina paljon. Sote- ja maakuntauudistus tulevat vaikuttamaan kuntien toimintaympäristöön merkittävästi, eivätkä kaikki kannanotot ole olleet täysin vailla kriittisiä sävyjä. Yhdestä asiasta on kuitenkin laaja yhteisymmärrys: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on tavoiteltavaa paitsi taloudellisista, myös ympäristösyistä. Mm. Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden tuore kannanotto on vahva puheenvuoro kaupunkiseutujen tiivistämisen puolesta. Tutkijoiden mukaan kaupunkiseudun sisäinen kilpailu ja osaoptimointi tuhlaa resursseja. Tämä on ymmärretty Helsingin seudulla hyvin ja seudun kunnat rakentavatkin yhdessä näkemystä tulevaisuuden menestyvästä kaupunkiseudusta.

MAL 2019 -työ on nyt hyvässä vauhdissa. Viime syksynä hyväksyttiin puiteohjelma ja kuluva kevät on ollut syventävien selvitysten aikaa. Valmistuvista selvityksistä saadaan syötettä syksyllä laadittavaan raamiin, jossa lyödään lukkoon MAL 2019 -suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet. Nämä ohjaavat varsinaisen suunnitelman laadintaa.

Helsingin seudun toimiva MAL-yhteistyö on kansainvälisestikin korkealle arvostettua. Tällä kierroksella otetaan jälleen askel eteenpäin, kun maankäyttö, asuminen ja liikenne muodostavat tulevassa suunnitelmassa yhteisen, saumattoman kokonaisuuden. Tämä ns. Helsingin seudun malli voisi jatkossa olla esikuvana myös muiden suomalaisten kaupunkiseutujen suunnittelulle – ja miksei myös ulkomailla.

Kirjoittaja on kaupunkisuunnittelun moniottelija ja Helsingin seudun maankäyttöryhmän sihteeri. MAL-työn ulkopuolella hän toimii Helsingin yleispiirteisen maankäytön suunnittelun tiimipäällikkönä.

Yksi kirkastettu strategia, kiitos! - Riikka Aaltonen (9.3.2017)

Olin reilut puolitoista vuotta HSL:n sisällä toisissa työtehtävissä. Tein yhtä HSL:n perustehtävistä eli suunnittelin joukkoliikennettä. Kevään ahkeran työn tulokset näkyivät seuraavan syksyn bussiaikatauluissa - hyvässä ja pahassa. Asiakaspalautetta tuli välittömästi, jos aikataulut eivät miellyttäneet matkustajaa. Sain muun muassa kuulla olevani ihmisten arjesta vieraantunut, nuori ja hyväkuntoinen yksityisautoilija, jonka päätehtävänä oli vaikeuttaa lipuistaan kalliisti maksavien kansalaisten elämää. Saa olla aika paksunahkainen, jos kritiikki ei yhtään kirpaise, kun on kuitenkin yrittänyt parhaansa.

Nyt olen palannut takaisin strategisen suunnittelun pariin, jossa työn tulokset näkyvät pitkällä aikatähtäimellä, jos ollenkaan. Motivaatiota pitää siis vähän etsiskellä. Hyvänä puolena on, että virheistä ja huonoista suunnitteluratkaisuista ei jää yhtä helposti kiinni kuin lyhyemmän aikajänteen suunnittelussa.  

Mutta mitä se strategia oikein on? Parhaimmillaan strategia on näkemys, joka ohjaa kaikkea tekemistä haluttuun suuntaan ja toteutuu esimerkiksi onnistuneina bussiaikatauluina. Pahimmillaan strategia on pelkkää epämääräistä mutta hienolta kuulostavaa sananhelinää, jolla ei ole vaikutusta yhtään mihinkään. Vitsin mukaanhan strategia pitää aina jalkauttaa. Miksikö? No siksi, että sitä ei voi käsittää!

Haluaisinkin haastaa kaikki, joita seudun tulevaisuuden suunta kiinnostaa, osallistumaan keskusteluun eri kanavissa. Millainen on hyvä ja toimiva maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuus Helsingin seudulla ja miten siihen päästään? Mitkä ovat kaikkein keskeisimpiä asioita, jotka ainakaan eivät saa kadota, kun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa kootaan yhteen erilaisten näkemysten ja intressien ristipaineessa? Mikä on MAL 2019:n kirkas ydin?

Kirjoittaja työskentelee liikennesuunnittelijana HSL:n liikennejärjestelmäryhmässä. Parhaillaan hän valmistelee MAL 2019 -suunnitelman taustaselvitystä Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko. Vapaa-ajan Riikka viettää perheen parissa ja toteuttaa 102 kohdan listaa asioista, joita haluaa vielä elämässään tehdä.

Takaisin ylös

Kommentit

Miksi elokuun uudistusten jälkeen Puistolantiellä ei kulje enää yhtään bussia, ei myöskään Suurmetsäntiellä? Vaikeuttaa todella paljon eläkeläisten ja lapsiperheiden liikkumista varsinkin Puistolantien lentokentän puoleisesta päästä. Olen itse heikkoselkäinen eläkeläinen juuri siitä päästä, ja kauhulla odotan, miten pääsen Puistolan aseman postiin, Malmin kauppoihin tai terveyskeskukseen muuta kuin taksilla johon minulla ei ole varaa. Puhumattakaan mitä tekevät viereisen vanhainkodin asukkaat rollaattoreineen. Saisiko edes yhden bussin, vaikka harvemmin 76A- ja B reittiä kulkevan, palvelemaan meitä onnettomia?

Kiitos palautteesta! Se on toimitettu eteenpäin.

Joukkoliikenteeseen liittyvää palautetta voi antaa myös palautelomakkeen kautta osoitteessa https://www.hsl.fi/palaute

 

 

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.