Rauli Partanen: Halvan öljyn aika meni jo

Öljyn tuotantohuippu on käsillä ja seuraukset ovat moninaisia. Suorin niistä on se, että kun tuotanto ei kykene enää vastaamaan kasvavaan kysyntään, hinta alkaa nousta. Ensimmäinen vaihe toteutui jo, kun 2000-luvun alussa öljyn hinta noin nelinkertaistui vuosikymmenessä.

Moderni yhteiskunta on täysin riippuvaista öljyn käytöstä ja rakennettu hyvin pitkälle henkilöautoilun lähtökohdista. Niinpä autoilun lopettaminen tai vähentäminen ei ole monelle todellinen vaihtoehto, sillä henkilöautoilusta saatu hyöty ja liikkumisen vapaus ovat siitä maksettua hintaa suuremmat. Siksi kallistuvaan bensiiniin kaivetaan rahat säästämällä jostain muualta – yleensä vähemmän välttämättömistä kohteista kuten palveluista.

Ongelma on se, että tarve liikkua ja liikutella tavaroita ei ole hävinnyt mihinkään. Lyhyemmällä tähtäimellä liikkumisen tarvetta ja samalla siihen kuluvaa tuontiöljyä voitaisiin vähentää parantamalla kuljetusten käyttöasteita. Otetaan käyttöön erilaiset kimppakyydit, tavara-kimppakyydit ja yhteisautopalvelut, joiden avulla siihen parin tonnin pyörillä liikkuvaan teräsmöhkäleeseen pakataan kerralla mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaraa.

Pidemmällä aikavälillä yhteiskuntaa pitäisi suunnitella ja kaavoittaa niin, että tarve liikkua vähenisi ja että varsinkin kaupungeissa ja pitkillä matkoilla voidaan liikkua jollain muulla kuin henkilöautoilla. Olisi siis löydettävä keinoja vähentää liikkumisen tarvetta siellä, missä se on mahdollista ja hoitaa liikkuminen mahdollisimman paljon julkisilla siellä, missä se on tehokasta.

Vaihtoehtoisissa liikennepolttoaineissa on omat rajoitteensa. Ensinnäkin niiden sisältämä energia pitää tuottaa jostain. Toiseksi ne tarvitsevat usein oman infrastruktuurinsa; nesteytys/kaasutuslaitokset, kaasun jakeluverkosto tai sähköautot akkuineen vaativat mittavia investointeja. Monien päällekkäisten infrastruktuurien rakentaminen ei ole yleensä järkevää, ja olemassa oleva kalustokin kannattaa usein käyttää loppuun.


Rauli Partanen on kirjoittanut Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kanssa kirjan Suomi öljyn jälkeen (Into 2013), joka oli Tieto-Finlandia-  ja Kanava-palkintoehdokas. Partanen on öljyn tuotantohuipun vaikutuksia tutkivan Peak Oil Finland ry:n puheenjohtaja. Hän kirjoittaa aiheesta myös kaikenhuippu.com -blogissaan.

Kommentit

Iso haaste on, että tänäkin vuonna liikenteeseen tulee 100 000 uutta autoa, jotka toimivat ainoastaan nestepolttoaineilla. Ne ovat liikenteesseä vielä 2030-luvulla. Päätöksillä, joilla sähköä, kaasua ja etanolia käyttäviä autoja saadaan liikenteeseen on kiire. Infra näille kaikille on pitkälti jo olemassa. Etanolia voi jakaa nykyisillä huoltoasemilla, sähköä saadaan jokaiseen kotiin ja kaasun jakeluverkkokin kattaa jo suuren osan Suomea. Tarvittavat investoinnit eivät ole suuria.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.