Suunnittelun ytimessä: 
nopeus, luotettavuus, tehokkuus

HSL:ssä suunnitellaan joukkoliikennettä kahdella eri tasolla. ”Perustan joukkoliikennesuunnittelijoiden työlle muodostavat strategiset pitkän aikavälin suunnitelmat, joita tehdään liikennejärjestelmätasolla ja yhteistyössä seudun maankäytön ja asumisen suunnittelutahojen kanssa”, ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi selvittää. Strategiassa tavoitteena on luoda linjasto, joka perustuu tiheästi liikennöitävään raideliikenteeseen ja sitä täydentäviin runkobussiyhteyksiin.

Joukkoliikennesuunnittelijan työhön kuuluu muun muassa oman suunnittelualueen reittien ja aikataulujen suunnittelu ja kilpailutuksen valmistelu. Ohjenuorana on Joukkoliikenteen suunnitteluohje. Siinä määritellään aluekohtaiset palvelutasoluokat, joiden avulla kullekin alueelle ja yhteysvälille määritellään peruspalvelutaso. Palvelutaso muodostuu erilaisista mitattavista ja vertailukelpoisista kriteereistä, kuten liikennöintiajoista, vuoroväleistä ja kävelyetäisyyksistä pysäkeille ja asemille.

Suunnittelussa tärkeä periaate on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti käytettävissä olevat resurssit, Kuukankorpi muistuttaa. ”Kustannustehokkuuteen pyritään kuormittamalla linjoja mahdollisimman tasaisesti reitin eri osilla, eri suunnissa ja eri liikennöintiaikoina, jotta kalusto voidaan mitoittaa optimaalisesti.” Tiiviissä kaupungissa, jossa asutus, työpaikat ja palvelut sijaitsevat liikenteen solmukohdissa, joukkoliikennelinjat kuormittuvat tehokkaimmin.

”Pyrimme yksinkertaiseen ja selkeään linjastoon, jota on helppo käyttää. Esimerkiksi Vantaalla bussien nousijamäärät kasvoivat useilla prosenteilla, kun muutama vuosi sitten karsimme erilaisten reittiversioiden määrää”, kertoo joukkoliikennesuunnittelija Miska Peura.
”Selkeyttä parantaa esimerkiksi linjojen keskittäminen tietyille reittikaduille, ja pääkatujen tiheä palvelutaso puolestaan lyhentää odotteluaikoja pysäkeillä. Reittien suoruus vaikuttaa paitsi linjan selkeyteen ja houkuttelevuuteen, myös taloudellisuuteen. Suunnittelija joutuu usein kompromissien eteen punnitessaan linjaston nopeuden ja kattavuuden painoarvoa. HSL-alueella kiertelevä keräilyosuus pyritään pääsääntöisesti hoitamaan liityntäbussilinjoilla.”

Nopeuden ohella luotettavuus on joukkoliikenteen tärkeä ominaisuus. Aikataulusuunnittelussa pyritään vakiominuuttisiin, synkronoituihin aikatauluihin, ja pitkillä linjoilla aikataulujen luotettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla reitin varrelle ajantasauspysäkkejä. Erityisesti ruuhka-aikoina luotettavuus voi olla joukkoliikenteelle kilpailuetu suhteessa ruuhkiin juuttuvaan henkilöautoliikenteeseen.

Suunnittelijoita ei tule opintoputkesta

Mikään opinahjo ei suoraan valmista joukkoliikennesuunnittelijoita. HSL:n joukkoliikennesuunnittelijat ovat opiskelleet esimerkiksi liikennetekniikkaa Aalto-yliopistossa tai logistiikkaa ammattikorkeakouluissa. Opinnoista vain pieni osuus käsittelee joukkoliikennesuunnittelua, joten suunnittelijaksi opitaan töitä tekemällä.


Asiat puitaviksi ennen päätöstä

Kyösti Tiaista liikennesuunnittelu on kiinnostanut jo pitkään. ”Joukkoliikenteessä kiehtoo se, että arjen sujuva liikkuminen riippuu niin paljon teknisistä ratkaisuista. Käytän julkisia säännöllisesti ja osallistun joukkoliikennettä koskevaan keskusteluun.”
Varusmiespalvelua suorittava 20-vuotias Tiainen ajaa työkseen kuorma-autoa. Suunnitelmissa on myös linja-autokortin ajaminen. ”Joukkoliikennesuunnittelussa tärkeintä on huomioida liikenneympäristö ja matkustustarpeet. Esimerkiksi Puistolassa kaikki bussit ajavat samaa reittiä jättäen monet 500–1000 metrin päähän pysäkeistä. Pitkät etäisyydet pysäkeille johtavat siihen, että käytännössä kaikilla on oma auto”, hän harmittelee.
"HSL:n pitäisi ottaa entistäkin enemmän osaa keskusteluun ja tuoda muutosehdotuksia esille ajoissa. Eripuraa syntyy helposti, kun muutoksista ei keskustella julkisesti ennen päätöksentekoa. Esimerkiksi rautateillä konduktööreistä luopuminen, violetti väritys sekä aikeet lakkauttaa Mankin ja Luoman seisakkeet on tuotu julkisuuteen vasta ’valmiiksi päätettyinä’, vaikka ne ovat saaneet runsaasti kritiikkiä matkustajilta”, Tiainen lataa.
”Esimerkkinä hyvästä keskustelusta pidän HSL:n linjastosuunnitelmien blogeja."


Matkustajalle, kenelle muulle?

Joukkoliikennesuunnittelija Anni Suomalainen pitää siitä, että hänen työllään on tarkoitus. ”Tässä työssä konkreettisuus yhdistyy pitkäjänteisyyteen. Suunnittelemani aikataulut vaikuttavat tuhansien ihmisten elämään päivittäin. Se motivoi tekemään hyvää työtä. Toisaalta joukkoliikennettä suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen ja siksi jokainen reitti ja pysäkin paikka on mietittävä huolella”, Suomalainen luonnehtii.
Hänen mielestään joukkoliikennesuunnittelijan tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Asiakaslähtöisyyttä hän pitää kaiken suunnittelun kantavana voimana: ”Kenelle muulle kuin matkustajalle me joukkoliikennettä suunnittelisimme?”
Suunnittelijat saavat työstään paljon palautetta ja usein ankaraakin kritiikkiä, johon on Suomalaisen mukaan järkevintä suhtautua asiallisesti sen sijaan, että antaisi sen viedä yöunet. ”Otan kaikki palautteet vakavasti, sillä luotan siihen, että aihe on asiakkaalle tärkeä.”
”Toisinaan kuulee väitteitä, että me suunnittelijat emme ymmärrä matkustajien tarpeita, koska ajamme vain omilla autoilla emmekä itse käytä joukkoliikennettä. On totta, että suunnittelijat eivät aina liiku joukkoliikenteellä: itse tulen monesti pyörällä töihin”, Suomalainen hymyilee.


Kompromisseja 
ei voi väistää

Veolia Transport Vantaa sai vastuulleen Keravan alueen aikataulujen ja ajoaikojen suunnittelun syksyllä 2014 alkaneen liikenteen myötä. ”Aikataulusuunnittelu on rajattu HSL:n reunaehdoilla, mutta nyt voimme liikennöitsijänä vaikuttaa suunnitteluun uudella tapaa”, kertoo suunnittelija Ville Juselius. Veolia Transport Finlandin nimi muuttui helmikuussa Transdev Finlandiksi ja pian myös Vantaan yksiköstä tulee Transdev.
”Keravan aikataulujen ja ajoaikojen suunnittelussa teemme yhteistyötä HSL:n kanssa. Lisäksi on otettava huomioon muitakin sidosryhmiä, kuten koulutoimi. Tärkeintä suunnittelussa on tähdätä tulokseen, joka saa osapuolet tyytyväisiksi. Pyrkimyksistä huolimatta täydelliseen tulokseen ei koskaan päästä, sillä työskentelemme suurten kokonaisuuksien parissa, ja liikenteen rakenne aiheuttaa väistämättä kompromisseja”, Juselius kuvailee.
”Keravalaisilta saamamme aikatauluja koskeva palaute otetaan huomioon viimeistään seuraavalla suunnittelukierroksella. Palautteet, jotka liittyvät linjastossa oleviin ongelmiin, ohjaamme HSL:lle. Kehitysideat ovat tervetulleita, mutta isoja kokonaisuuksia suunniteltaessa yksittäisiä palautteita on mahdotonta huomioida.”
 

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.