Ei romuteta toimivaa

Kovan markkinatalouden kannattaja pääministeri Margaret Thatcher ajoi alas Iso-Britannian julkisen bussiliikenteen sääntelyn 1980-luvun puolivälissä. Taustalla vaikuttivat vahvasti ideologiset syyt. Seurauksena maahan tuli markkinaehtoinen järjestelmä. Vain Lontoota Thatcherkaan ei uskaltanut sekoittaa. Sinne perustettiin viranomaisen kilpailuttama liikenne: sama malli, joka on tällä hetkellä käytössä Suomen suurissa kaupungeissa.

Päätöksen seurauksena joukkoliikennelippujen hinnat nousivat maassa yli 8 % ja suurkaupungeissa yli 30 %. Samalla joukkoliikenteen matkustajamäärät laskivat 22 %. Lopputuloksena oli tarjonnan, matkalippujen ja infon koordinaation puute sekä joukkoliikenteen suosion lasku. Ainoastaan Lontoo pystyi pitämään joukkoliikennepalvelun hyvällä tasolla. Vasta 1990-luvun puolivälissä bussiyritykset ja paikalliset viranomaiset saivat synnytettyä vapaaehtoisen laatukumppanuusyhteistyön korvaamaan puuttuvaa viranomaiskoordinaatiota.

Sipilän hallituksen tavoitteina on sääntelyn purkaminen ja digitalisaation edistäminen. Tässä hengessä LVM valmistelee osana liikennekaarta viranomaisen joukkoliikenteen suojan poistamista Iso-Britannian hengen mukaisesti. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että kuka tahansa voi tulla tarjoamaan kaupunkeihin viranomaisen liikenteen rinnalle kilpailevaa liikennettä omilla reiteillään ja lipuillaan ilman yhteiskunnan tukea.

Äkkiseltään idea saattaa kuulostaa hyvältä. Lisää linjoja ja palvelua ja kilpailu varmaan laskisi hintoja? Valitettavasti asia ei mene näin, koska kaupunkien joukkoliikenteessä ei ole kyse yksittäisistä linjoista ja reittikohtaisista lipuista vaan järjestelmästä. Sen romuttaminen tarkoittaisi asiakkaille vaihtokelvottomia lippuja, informaation sekavuutta ja puutteellisuutta, kalliiden raideliikenneinvestointien vajaakäyttöä, hiljaisen ajan liikenteen supistumista sekä kunnille lisää kustannuksia, joita valtio ei korvaa.

Raideliikenteen pohjautuvan kaupunkiliikenteen rakentaminen ja ylläpito on kallis investointi. Kysymys ei ole vain yhteysväleistä vaan verkostosta. Se, että kaupunkiliikenteestä vastaa viranomainen, ei tarkoita kilpailun puuttumista. Sekä kaukoliikenne että kaupunkiliikenne toimivat markkinaehtoisesti: sopimusliikenteessä kilpailu käydään sopimuksista, kaukoliikenteessä matkustajista.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kaupungeissa jatkavat kasvuaan talouden taantumasta huolimatta. Kaupunkiseuduilla tehdään Suomen joukkoliikennematkoista jo yli 80 prosenttia. Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä ja kasvava raideliikenne ovat joukkoliikenteen kasvun tukijalat toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.