Myytit murskaksi

Autioituuko Helsingin keskusta? Kärsivätkö yritykset? Vaikeutuuko tavaraliikenne? Rokotetaanko autoilijoita ympäri vuorokauden uudella maksulla?

HSL julkaisi helmikuussa selvityksen tiemaksuista ja niiden vaikutuksista Helsingin seudun ihmisten arkeen sekä liikennejärjestelmään, ympäristöön, kasvuun ja kilpailukykyyn. Selvitys ja sen tulokset herättivät heti sekä innostusta että vastustusta.

Samalla selvitys nosti upoksista pintaan vanhat tiemaksuihin liittyvät myytit. Tuossa alussa on niistä muutamia.

Pelot usein helpottavat, kun niistä puhutaan. Toivon, että myös tiemaksuihin liittyvät myytit murskaantuvat oikealla tiedolla.

Helsingin keskusta ei autioidu. Yritykset eivät kärsi eikä tavaraliikenne vaikeudu. HSL:n tekemän selvityksen mukaan Helsingin keskustan vetovoima kasvaa, jos tiemaksut otetaan käyttöön. Kantakaupungissa city-logistiikka helpottuu ja tavaraliikenne nopeutuu, kun ruuhkat poistuvat. Kantakaupungin asema kaupan, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä vahvistuu. Myös Keski-Uudenmaan kuntien palvelukeskittymät vahvistuvat.

Tiemaksuja ei myöskään makseta ympäri vuorokauden. Nyt tehdyssä selvityksessä täysiä maksuja kerätään ruuhka-aikana kello 6–9 ja 15–18. Puolikkaita maksuja maksetaan arkisin kello 9–15. Maksuja ei peritä arki-iltaisin klo 18 jälkeen eikä viikonloppuisin.

Osa Helsingin seudun kunnista on pelännyt, että tiemaksuilla kerättyjä rahoja ei käytettäisi joukkoliikenteen tai tieinfrastruktuurin kehittämiseen. Esiin on noussut myös pelko siitä, että tiemaksujen keräämisestä koituvat kulut ovat suuremmat kuin niistä saatavat tuotot.

Myös HSL haluaa varmistua siitä, että tiemaksujen tuotot palautetaan seudulle. Kerätyt rahat on tarkoitus käyttää nimenomaan koko seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen: kolmasosa joukkoliikenteen kehittämiseen ja kaksi kolmasosaa investointeihin. Jos tiemaksuilla kerättäisiin 80 miljoonan euron vuosittaiset nettotuotot, sillä saisi esimerkiksi poistettua neljä tieverkon pullonkaulaa rakentamalla vaikkapa lisäkaistoja. Samalla summalla voisi vaihtoehtoisesti saada 13 uutta runkolinjan 560 kaltaista linjaa tai raitiovaunulinjaa liikennöimään vuodeksi. Selvityksessä tarkastellussa mallissa järjestelmä maksaisi itsensä takaisin alle vuodessa.

Helsingin seutu kasvaa nopeasti. Seudulle odotetaan muuttavan vuoteen 2025 mennessä 200 000 uutta asukasta. Tämä luo paineita maankäytön suunnittelun ja asuntotuotannon lisäksi liikennejärjestelmälle. Tiemaksut edistäisivät Helsingin seudulle asetettujen tavoitteiden toteutumista: liikennejärjestelmän toimivuus parantuisi ruuhkien vähentyessä, kestävien kulkumuotojen osuus olisi tiemaksujen käyttöönoton jälkeen useita prosenttiyksikköjä suurempi kuin ilman maksuja.
Nyt on oikea hetki nostaa esiin tiemaksuihin liittyvät pelot ja toiveet, ja tiemaksuista kannattaa käydä perinpohjaista keskustelua. Sillä tavalla tiemaksumallia voidaan yhdessä työstää niin, että järjestelmällä saadaan aikaan parhaat mahdolliset vaikutukset.


Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.