Matkaketju 2/2014

Matkaketju › Matkaketju 2/2014

Tässä lehdessä otetaan takapuolituntumaa: testasimme asiantuntijan kanssa metron, ratikoiden ja junien penkkejä.

Huomaamaton mutta tärkeä

Ei ole samantekevää, millaiselle alustalle matkustaja takamuksensa asettaa. Penkin pitää miellyttää erikokoisten kulkijoiden istumalihaksia, selkää ja silmää. Lisäksi hyvä penkki on helppo huoltaa.

Arkinen matka lähijunassa: matkustajat astuvat kyytiin, istuvat aikansa ja lähtevät taas.

Toimitusjohtajalta

Tiesitkö, että Helsingin seudun asukas käyttää päivittäin liikkumiseen 73 minuuttia? Tuosta ajasta suuri osa kuluu joukkoliikenteen kyydissä, osa auton ratin takana ja loppu tapahtuu kävellen tai pyöräillen.

Tämä tarkoittaa, että vuodessa ihminen on liikenteessä 425 tuntia erilaisissa liikennevälineissä. Suurin osa ajasta kuluu istumalla, vaikka noin kolmannes matkoista taitetaankin jalan tai pyöräillen. Istumme siis liikenteen kyydissä monta sataa tuntia vuodessa.

Ruter vei lipunmyynnin mobiiliin

Oslon joukkoliikenneyhtiö lanseerasi joulukuussa 2012 mobiilisovelluksen, RuterBillettin. Mobiilisti tarjottiin asiakkaille ensin kertalippua ja toukokuussa 2013 palveluun tuotiin myös kausilippu.

“Lippusovellus kehitettiin vaiheittain jatkuvana prosessina yhdessä asiakkaiden kanssa. Tämä lähestymistapa mahdollisti meille nopean lanseerauksen ja sen, että asiakkaiden palautteen pohjalta pystyimme tarkentamaan palvelun skooppia, käyttöliittymää ja toiminnallisuutta”, Ruterin myynti- ja markkinointijohtaja Ellen Rodge sanoo.

Yli kahden miljoonan kivikuution Kehärata

Kehärata on vielä tällä hetkellä suurten mittojen ja painojen rakennushanke. Kiskojen tieltä on raivattu 2,3 miljoonaa kuutiota kiveä ja yli miljoona kuutiota maata. Siirretyn maan on korvannut liki 2 miljoonaa kiloa rautaa ja betonia. Syvimmillään tunneliosuus sukeltaa 40 metriä maanpinnan alapuolelle. Lopputuloksena on 18 kilometriä rataa, josta vuoden kuluttua tulee vantaalaisten kotirata, matkustavaisten lentokenttärata ja monen työmatkarata. HSL:n arvion mukaan päivittäisinä käyttäjinä saattaa olla jopa 200 000 vantaalaista ja toiset 200 000 työmatkaajaa.

AJASSA - joukkoliikenteessä tapahtuu

BUDAPESTISSÄ VIHERTÄÄ Budapestin kaupunkikuvaan ilmestyy lähes 50 uutta raitiovaunua ja 28 hybridibussia. Raitiovaunut toimittaa espanjalainen rautatiekaluston valmistaja CAF ja sopimukseen sisältyy optio 87 lisävaunun ostamisesta vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksen arvo on yli 360 miljoonaa euroa. Hybridibussit puolestaan toimittaa Volvo. Volvo 7900 nivelbusseissa
on sekä diesel- että sähkömoottori. Hybriditeknologian avulla dieselin kulutuksen on laskettu vähenevän 37 prosenttia.

Matkaketjut maailmalla

Kestävien kulkutapojen edistämisessä riittää maailmalla töitä, toteaa Kansainvälisen joukkoliikenneliiton UITP:n teettämä laaja selvitys. Siinä pisteytettiin 84 kaupunkia sen mukaan, miten niiden joukkoliikenne toimii ja miten suositaan kestäviä kulkutapoja.

Parhaatkaan joukkoliikennekaupungit eivät pääse edes lähelle maksimipisteitä. Tutkimus peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista ajattelua ja innovatiivisia liikkumisratkaisuja, joiden avulla eri kulkumuodoista syntyy saumaton ja sujuva matkaketju.

Valtakunnan Waltti

Suomessa rakennetaan uutta lippu- ja maksujärjestelmää, jonka avulla joukkoliikenteen käyttö onnistuisi koko maassa yhdellä ja samalla matkakortilla. Hallitusohjelmaan kirjatun yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän tarkoituksena on lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja myös helpottaa esimerkiksi matkustajamäärien ja ei lipputyyppien käytön seurantaa.

Kaiken keskellä on asiakas

HSL:llä on satoja tuhansia kanta-asiakkaita – heitä, jotka kulkevat säännöllisesti joukkoliikenteellä matkakortti ladattuna. Mutta mitä muuta asiakkaasta tiedetään? Mitä kanta-asiakas HSL:ltä haluaa? Entä mitä tuumaa satunnainen matkustaja?

Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia asiakasohjelmalla, jota on rakenneltu HSL:ssä nyt vuoden päivät.

15 000 tarttui tarjoukseen

HSL uusi huhtikuussa viimekeväisen menestyskampanjansa, jossa uusille joukkoliikenteen asiakkaille tarjottiin matkakortteja ja kahden viikon maksutonta kokeiluaikaa. Tänä keväänä matkakortin käyttäjiksi haluttiin houkutella keski-ikäisiä ja senioreita, joista monille joukkoliikenteen käyttäminen on ollut kauhistuksen paikka.

Aja ratikkaa Berliinissä

Huvittaisiko huristella ratikankuljettajana pitkin Berliinin katuja? Sehän onnistuu, tosin vain virtuaalisesti.

Berliinin liikennelaitoksen BVG:n koulutuskeskuksen ratikkasimulaattori on avoinna kaikelle kansalle
kahtena iltapäivänä kuukaudessa. Puolen tunnin ajorupeamasta pitää pulittaa 60 euroa, mutta rahalla saa paitsi suhailla eri reiteillä, myös kohdata vaunuvikoja ja esteitä raiteilla.

Kaupungin oikeat ratikankuljettajat harjoittelevat simulaattorilla turvallista ajoa ja hankalista tilanteista selviytymistä.

Kuljettaja näkee kauemmas

Bussinkuljettajana toukokuussa aloittanut Mirja Hopiavuori rouskauttaa punaisesta omenasta palasen ja naukkaa pullosta raikasta vettä. Istumatyö kaipaa virkistävää välipalaa.

”Bussikuskin työ on ollut minulla haaveissa lapsesta asti. Autot ovat aina kiinnostaneet, ja korjailin niitä yhdessä isän kanssa.”

Kuljettaja istuu niin korkealla, että tilanteiden ennakointi on helpompaa kuin maan tasalla. Samalla ehtii vilkaista peilistä, mitä asiakkaat puuhailevat.

Suomenlinnan lautta

Jäissä kuin kotonaan

Suomenlinna II on kulkenut Kauppatorin ja linnoitussaarien väliä kymmenen vuotta. Lautta kastettiin 8. huhtikuuta 2004 ja se otti ensimmäiset matkustajat kyytiin 22. kesäkuuta.

Alkutaival oli karikkoinen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Suomenlinna II muun muassa joutui tuuliajolle sähköjärjestelmän oikosulun takia ja törmäsi laituriin sekä Suomenlinnan että Kauppatorin päässä, koska komentosilta oli unohtanut automaattiohjauksen päälle.

Sitten lautta kävi VTT:n tutkittavana ja laitetoimittaja ABB hioi sen tekniikkaa, ja siitä sukeutui kelpo peli.