Vantaa kiitää tulevaisuuteen

Tikkurilan uusi matkakeskus on vasta alkusoittoa niille muutoksille, joita Vantaan joukkoliikenteessä tulevana kesänä tapahtuu. Melkein kaikki muuttuu, ja vaikutukset näkyvät niin idässä, lännessä kuin lentoasemallakin.

Liikenneinsinööri Emmi Koskinen istuu työhuoneessaan Vantaan kaupungin virastorakennuksessa Tikkurilassa. Kielotien varressa sijaitseva talo on aikansa tuote: matalahko betonimöhkäle, jonka käytävät on vuorattu jokseenkin pistävin värein. On oranssia, on vihreää.

Talo on valmistunut vuonna 1974 aivan erilaiseen Tikkurilaan. Sinä vuonna Vantaan kauppala sai kaupunkioikeudet, ja koko Vantaakin oli ollut olemassa vain kahden vuoden ajan. Sitä ennen oli ollut vain Helsingin maalaiskunta. Junat tietysti pysähtyivät jo Tikkurilassa, kuten ovat pysähtyneet vuodesta 1862.
Junat pysähtyvät Tikkurilassa edelleen, ja junista johtuvat Tikkurilassa – itse asiassa koko Vantaalla – nyt käynnissä olevat suuret mullistukset. Kun Kehärata avautuu heinäkuun alussa, Tikkurilan rooli yhtenä Suomen merkittävimmistä rautatieasemista vain korostuu. Kehäradan vuoksi menevät lopulta uusiksi myös kaikki Vantaan bussilinjat.

Emmi Koskinen

Toisin sanottuna tuleva kesä merkitsee Vantaan joukkoliikenteessä yhtä suurimmista muutoksista sitten liikennöinnin aloittamisen. Se on muutos, jonka valmistelua Emmi Koskinen on seurannut aitiopaikalta jo melkein kymmenen vuoden ajan. Hän on ollut mukana Kehäradan ja Vantaan uuden bussilinjaston suunnittelussa yhtenä Vantaan kaupungin edustajana.

”Kyllä tämä jonkin verran täällä jännittää, mutta enemmänkin odotetaan mielenkiinnolla, miten liikenne lähtee kesällä toimimaan”, Koskinen sanoo.

Tikkurilassa tulevan kesän muutokset ovat näkyneet jo pitkään. Vanha pieni asemarakennus ja taivasalla sijaitseva bussiterminaali ovat yhdistyneet uudeksi suureksi matkakeskukseksi, jonka avajaisia vietettiin tammikuussa. Samassa yhteydessä avattiin Dixi-kauppakeskus, suuri parkkitalo ja matkakeskukseen kuuluva korkea toimistorakennus.

Huhtikuisena perjantaiaamupäivänä tunnelma matkakeskuksen uutuutta kiiltelevien kaarevien metalli- ja lasipintojen keskellä on viipyilevä. Aamuruuhkan tunnit ovat ohi. Liikenne on hiljentynyt. Joku täyttää pitkävetolappua kioskilla.

Heidi Leinonen sekä Oskari ja Valtteri

Helsinkiläinen Heidi Leinonen odottaa junaa poikiensa Oskarin, 2, ja Valtterin, 6, kanssa. Kolmikko on matkalla Helsingin keskustaan. He päättivät tehdä lenkin Tikkurilan kautta varta vasten ihastellakseen uutta asemaa.

”Tämä on tosi hieno. Vähän kuin Brysselissä, kun kävimme siellä jokin aika sitten”, Heidi Leinonen kertoo. ”Poika oli käynyt täällä aiemmin päiväkotiryhmän kanssa. Hän sanoi, että tämä on yhtä hieno kuin Heureka.”

Heinäkuusta alkaen aseman kautta alkavat kulkea myös Helsinki-Vantaan lentoasemalta saapuvat ja sinne kulkevat Kehäradan junat. Niin Tikkurilan matkakeskuksesta tulee monelle matkailijalle yksi ensimmäisistä paikoista, joita hän Suomesta näkee.'Leinosten kalenteriin Kehäradan avajaispäivämäärä, 1. heinäkuuta, on jo merkitty. Perheen pojat, etenkin Valtteri, ovat täysverisiä junaintoilijoita.

”Silloin lähdetään koko perhe junailemaan”, Heidi Leinonen kertoo.

Uuden junaradan avaaminen matkustajaliikenteelle on Suomessa aina suuri asia, sillä niin tapahtuu kovin harvoin. Nyt edelliskerrasta on kulunut jo melkein yhdeksän vuotta. Silloin avautui oikorata Keravalta Lahteen, ja Suomi sai kaksi uutta rautatieasemaa: Haarajoen ja Mäntsälän. Rata nopeutti ennen muuta kaukoliikennettä idän suuntaan, mutta nykyistä HSL-aluetta projekti kosketti vain välillisesti.

Kehärata sen sijaan muuttaa paitsi Vantaan myös koko HSL-alueen liikennettä merkittävästi. Valtakunnallisesti kaikkein merkittävintä on se, että tulevana kesänä myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle pääsee junalla.

Runsaat kaksi kuukautta ennen radan avautumista merkkejä junayhteydestä voi havaita esimerkiksi ykkös- ja kakkosterminaalin välisellä yhdyskäytävällä, paikassa, jossa rautatieaseman tuleva pääsisäänkäynti sijaitsee. Ihmisvirta kulkee harvakseltaan paikan ohi.

Ulkomaalaiset pälyilevät mainostekstejä hajamielisen näköisinä: junalla kaupunkiin 30 minuutissa. Sitten ajatus siirtyy ja laiskahko kävely jatkuu vetolaukun pyörät kiiltävillä lattialaatoilla rullaten.

Terminaalin ulkopuolella bussia numero 615 odottavat ihmiset sen sijaan ovat paljon paremmin perillä siitä, mitä tulevana kesänä tapahtuu. Tulee juna. Sään armoilla oleva bussikatos vaihtuu 40 metriä maan alla sijaitsevaan aika postmoderniin tunneliin, jonka seinät kiiltelevät uutuuttaan.

”Se on erittäin hyvä muutos. Päästään kansainvälisiin standardeihin”, sanoo työmatkalta palannut Hannu Laurikainen ennen kuin nousee Helsingin Rautatientorille vievään kyytiin.

Jan Laakkonen

”Jotenkin se on helpompaa kuin bussilla kulkeminen”, sanoo puolestaan Tanskassa asuva Jan Laakkonen, joka on saapunut vierailemaan sukulaistensa luo. Siinä missä hän nyt aloittaa Suomen-vierailunsa bussimatkalla joko Tikkurilaan tai Helsinkiin, ensi kesästä alkaen matkat Savoon taittuvat tyystin raiteilla.

Lentoaseman rautatieasemalla riittää rakennustöitä vielä radan avaamisen jälkeenkin, eikä terminaalin puolella oleva aseman sisäänkäynti avaudu vielä heinäkuussa, mutta muilta osin Kehärata odottaa jo liikennettä pitkälti valmiina. Vehkalan, Kivistön, Aviapoliksen ja Leinelän asemilta puuttuvat oikeastaan enää vain junat ja matkustajat.

Kehäradan peruskivi muurattiin maaliskuussa kuusi vuotta sitten, mutta vaikka itse rata ja asemat valmistuvatkin, Vantaa radan varressa jatkaa muuttumistaan pitkään.

Kivistön asukasluku moninkertaistuu nykyisestä, ja vielä nykyään olemukseltaan vähän pusikkoinen Aviapolis muuttuu tiiviiksi työpaikka-alueeksi. Työpaikkoja nousee myös Vehkalaan, kun taas Leinelään on kaavoitettu asuntoja.

Kehäradan vaikutuksen huomatakseen ei kuitenkaan tarvitse olla edes uuden rataosuuden varressa, sillä muutos heijastuu vahvasti koko Vantaaseen. Ensinnäkin Kehärata muodostaa poikittaisyhteyden Itä- ja Länsi-Vantaan, esimerkiksi Tikkurilan ja Myyrmäen, välille.

Myyrmäen elämänmakuisen rosoisella asemalla se ei saa kuin kiitosta.

Antti Rantala, Pasi Kivimäki, Sirpa Juopperi ja Jori Weltner

”Ei mitään valittamista. Kuljen usein tästä töideni vuoksi Pasilaan, ja juna kulkee, joten tämä sopii erinomaisesti”, sanoo Myyrmäessä asuva Pasi Kivimäki.
Sen sijaan Kehäradasta seuraava Vantaan toinen suuri mullistus, bussilinjaston uudistus, on tuttu harvemmille. Kivimäki muistaa, että uusi bussi numero 560 alkaa kulkea Myyrmäestä, mutta se on mullistuksesta vain pieni osa.

Kun syysaikataulut tulevat voimaan 10. elokuuta, melkein kaikki Vantaalla kulkevat bussilinjat menevät uusiksi, tai vähintäänkin linjanumero muuttuu. Esimerkiksi kaksinumeroiset bussit katoavat Vantaalta kokonaan, jottei HSL-alueen kunnissa enää olisi päällekkäisiä linjanumeroita.

Se olisi jo sellaisenaankin suuri muutos. Viimeksi mitään vastaavaa on Vantaalla nähty vuonna 1992, kun sisäinen linjasto ja linjanumerointi uudistuivat täysin. Siitä on kulunut 23 vuotta.

Palataan vielä Tikkurilaan, Kielotie 13:n virastorakennukseen, jossa Vantaan kaupungin liikennettä ja infrastruktuuria suunnitellaan. Myös Liikenneviraston Kehärata-projektin toimisto sijaitsee samassa talossa.

Kielotie 13:ssa Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Emmi Koskinen aloitti vakituisessa työsuhteessa vuonna 2006. Sinä vuonna hän myös valmistui teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi pääaineenaan liikennetekniikka.

Vuonna 2006 Kehärata oli vielä liikenneprojekti, jonka valmistuminen siinsi kaukana tulevaisuudessa – silloisen aikataulun mukaan vuodessa 2013. Koskinen oli mukana tekemässä Kehärataan liittyviä suunnitelmia, joiden konkretisoitumiseen menisi vielä kauan.

Tulevana kesänä Koskinen viimein näkee työnsä jälkeä konkreettisemmin kuin koskaan ennen.

”Kyllä se vain tuntuu hienolta”, hän sanoo. ”Kun on aiemmin nähnyt asioita vain paperilla, nyt näkee, miltä ne konkreettisesti ja oikeasti näyttävät.”
Monen vuoden projekti on siis saapumassa maaliin. Tuleeko siitä liikenneinsinöörille tyhjä olo?

”Ei sentään. Kyllä tässä on vielä paljon hommia. Kehäradan avautumisen jälkeen esimerkiksi Kivistön ja Aviapoliksen alueet kasvavat vielä vuosien ajan.”
Vantaalla siis muuttuu tulevana kesänä vaikka mikä – ja tulevan kesän jälkeenkin.
 

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.