Matkaketju 3/2014

Matkaketju › Matkaketju 3/2014

Tässä lehdessä tutkaillaan nimistöä. Ilman katujen ja pysäkkien nimiä niin kuljettajat kuin matkustajat olisivat eksyksissä.

Toimitusjohtajalta

Asiakkaiden kuunteleminen on taitolaji. Joukkoliikennettä suunnitellaan asiakkaille niin, että mahdollisimman moni voisi Helsingin seudulla valita yksityisauton sijaan bussin, junan, metron tai ratikan. Tämä periaate tuntuu itsestään selvältä. Silti isojen liikennemuutosten yhteydessä HSL saa moitteita siitä, että me virkamiehet suunnittelemme linjoja omavaltaisesti ja ylimielisesti omasta näkökulmastamme käsin.

Jos tavoitteemme on suunnitella mahdollisimman suosittuja linjoja, niin miksi asiakkaille jää tunne, ettei heidän tarpeitaan oteta huomioon?

Nimeltä tutut

Kaduilla on nimet, jotta kodeilla ja konttoreilla on osoite, ja bussit ja paloautot osaavat perille. Mutta on nimistöllä symbolinenkin merkityksensä. Ne luovat alueille ja kaupunginosille identiteettiä ja omaleimaisuutta.

”Nimissä tärkeää on paikallistuminen”, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelevä nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kiteyttää. Hänen valmistelee työkseen katujen, aukioiden, torien ja muiden vastaavien paikkojen nimeämisasioita kaupungin nimistötoimikunnan käsittelyyn.

Tähtäimessä toimiva runkoverkko

HSL panostaa strategiassaan vahvasti runkolinjaston tai runkoverkon kehittämiseen, minkä tiedetään lisäävän joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja helppokäyttöisyyttä. Runkoverkon perustana on raskaan raideliikenteen verkosto eli lähijuna- ja metroliikenne, jota täydentävät runkobussilinjat.

Runkoverkoston palvelutasoa kuvaa metromainen liikenne, tiheät ja tasaiset vuorovälit. Runkoverkon perusidea on, että se on yksinkertainen ja rakennettu riittävän tiiviin kaupunkirakenteen keskelle tai suurten aluekeskusten välille.  

Kutsuplus opettaa julkisten käyttäjäksi

Yhdeksänvuotias poikani Eelis on jo suvereeni Kutsuplussan käyttäjä. Poika matkustaa sillä itsenäisesti toisella puolella kaupunkia asuvan isänsä luo. En halua, että Eelis kulkee vielä yksin julkisilla, sillä matkaan sisältyisi vaihtoja liikennevälineestä toiseen. Mielestäni Kutsuplussalla matkustaminen on hyvää harjoitusta julkisilla liikkumiseen. Omaa autoa emme omista emmekä kaupungissa sellaista tarvitse.

Mistä syntyy hyvä palvelukokemus?

HSL järjesti asiakkailleen ja sidosryhmilleen muotoiluseminaarin osana Helsinki Design Weekin ohjelmistoa. Puheenvuoroissa asiakasymmärrys nousi HSL:n palvelukehityksen kantavaksi teemaksi.

”Loistavan asiakasarvon ja asiakaskokemuksen tuottaminen edellyttää uudenlaista yhdessä tekemistä ja uuden luomista. Tuloksena syntyy toivottavasti yhtenäinen kaupunkikuva ja selkeä joukkoliikenteen palvelukokemus”, sanoi HSL:n viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flink.

Matkustajien äänitorvi

”Toimin matkustajien apuna tilanteissa, joissa he kokevat tulleensa väärin tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Esimerkiksi jos asiakas on mielestään saanut asiakaspalvelustamme riittämättömän vastauksen tai epätyydyttävän päätöksen, hän voi halutessaan viedä asiaa eteenpäin minun kauttani”, kertoo SL:n matkustaja-asiamies Per Ekberg.

Ekberg saa muutaman yhteydenoton viikossa, keskimäärin yhden päivässä. Luku on pieni, sillä SL:n liikenteessä tehdään 2,5 miljoonaa matkaa päivässä ja asiakaspalveluun tulee päivittäin 2 000 kysymystä tai palautetta.

Tolppamies vaihtaa myös öisin

Joni Salonen HKL.stä huolehtii kahden työkaverinsa kanssa siitä, että Helsingin pysäkkien linjakilvet ovat ajan tasalla ja siistejä.

Joni on keskittynyt vuoden päivät pelkästään kilpiin, eli ollut omien sanojensa mukaan tolppamies. Aikaisemmin hän kiinnitti pysäkeille myös poikkeusliikennetiedotteita ja aikatauluja, mutta tätä nykyä se on pysäkkimiesten toisen tiimin työtä.

Viisaasti työmatkoilla

Yhä useampi yritys tekee HSL:n kanssa yhteistyötä luotsatakseen työntekijöidensä työmatkoja kestävämpään suuntaan. Kävelyyn, pyöräilyyn, joukkoliikenteen käyttöön ja vaikkapa kimppakyyteihin kannustaminen on yksi HSL:n liikkumisen ohjauksen tavoitteista.

Raitiovaunu tulee Tampereelle

Tampereen raitiotie sai uutta vauhtia alkukesästä, kun kaupunginvaltuusto näytti vihreää valoa jatkosuunnittelulle. Tavoitteena on saada rakentaminen käyntiin parin vuoden päästä ja liikenne alkamaan 2018 - 2019.

Ensi vaiheessa ratikka kulkee Hervannan kaupunginosasta keskustan läpi Lentävänniemeen. Lisäksi rata haarautuu keskustasta yliopistollisen keskussairaalan kampusalueelle Kauppiin.

Sähköpiirtäjä loi sivutyönään designklassikon

Lontoon metrokartta on maailmankuulu mutta tiesittekö, että kaavion keksi metron palveluksessa työskennellyt sähköpiirtäjä Harry Beck jo vuonna 1933?

Toisin kuin ammattimaiset kartanpiirtäjät, Beck ei ottanut ohjenuoraksi maantieteellistä tarkkuutta tai etäisyyksiä, vaan käytti kartan pohjana päivätyökseen laatimiaan piirikaavioita. Näin hän pelkisti rönsyilevän reittiverkoston siistiksi kuvioksi, jossa eriväriset linjat risteävät.

Kun bussi kulki puulla

Seitsemänkymmentä vuotta sitten pääkaupunkiseudun bussit – ne harvat, joita liikenteessä oli – mennä savusivat puupilkkeellä. Valtiovalta oli säännöstellyt sotavuodet dieseliä ja bensiiniä, joten bussiyhtiöt olivat varustaneet autonsa puuta polttavilla kaasuttimilla eli häkäpöntöillä.

Häkäpönttöbussien kuljettajia ei palkittu mitalein, vaikka ajaminen oli pahimmillaan silkkaa taistelua. Häkäkaasu kehitti moottoriin vain puolet bensiinin tai dieselin tehosta. Ylämäissä matkustajat joutuivat työntämään.

HSL viihdytti kesän tapahtumissa

Heinäkuun Helsinki Cupissa HSL:n osastolla pääsi leikkimielisesti kisailemaan Bungee run -radalla, kirjoittamaan seinälle tervehdyksen muille kisailijoille ja kyselemään parhaista reittivalinnoista. Lisäksi osastolla sai totutun makean sijasta tänä vuonna popcornia. Reippaiden jalkapalloilijanuorten mukaan HSL:n osasto oli Hesa Cupin hitti!