Tähtäimessä toimiva runkoverkko

HSL panostaa strategiassaan vahvasti runkolinjaston tai runkoverkon kehittämiseen, minkä tiedetään lisäävän joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja helppokäyttöisyyttä. Runkoverkon perustana on raskaan raideliikenteen verkosto eli lähijuna- ja metroliikenne, jota täydentävät runkobussilinjat.

Runkoverkoston palvelutasoa kuvaa metromainen liikenne, tiheät ja tasaiset vuorovälit. Runkoverkon perusidea on, että se on yksinkertainen ja rakennettu riittävän tiiviin kaupunkirakenteen keskelle tai suurten aluekeskusten välille.  

”Runkolinjoilla tullaan saavuttamaan kaikki Helsingin seudun ydinalueet. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan tarvitsee tuntea vain oma kotilinjansa, ehkä työpaikan ohi menevä linja – ja tietää runkoverkosta. Kun haluaa kotoa tai työpaikalta mihin tahansa seudun aluekeskukseen, riittää että pääsee runkoverkon piiriin. Siitä eteenpäin matkanteko on helppoa yksinkertaisten runkolinjojen ja tiheiden vuorovälien vuoksi”, HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila kiteyttää.

Nykyinen runkoverkosto laajenee merkittävästi kun Kehärata eli Tikkurilan ja Vantaankosken välinen rataosuus otetaan käyttöön vuonna 2015 ja kun Ruoholahdesta Matinkylään menevä metrorata valmistuu arviolta vuonna 2016.

HSL:n kumipyörillä kulkevat runkolinjat ovat myös väritykseltään oransseja, joka viestii korkeasta palvelutasosta ja raideliikenteen kaltaisesta matkustamisen helppoudesta. Jo nyt liikennöivää linjaa 550 täydentää vuonna 2015 aloittava linja 560. Kaiken kaikkiaan vuoteen 2020 mennessä runkobussilinjoja on kuudesta kahdeksaan.  

Runkoverkko kuitenkin lisää vaihtojen määrää. ”Tulemme panostamaan erityisesti vaihdon toimivuuteen lyhentämällä vaihtoaikaa ja parantamalla vaihtotapahtuman laatua muun muassa entistä paremmalla matkustajainformaatiolla. Pohdimme myös, millaisia oheispalveluita asiakkaat näissä solmukohdissa kaipaavat”, Anttila kertoo. EJ

HSL:n runkolinjasto 2016

 

Kimmo Kuisma

Projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungin Kuninkaankolmio-projektista pitää joukkoliikenteen runkoverkkoa modernin ja kehittyneen metropolin yhtenä tunnusmerkkinä ja sen toimivuuden kannalta suorastaan elinehtona.
”Runkoverkko on kestävä tapa vastata isojen ihmismäärien liikkumistarpeeseen. Investointinäkökulmasta yhdistetty raide-kumipyörä -malli antaa joustavuutta. Toisaalta solmukohtien laatutasoon, liikennevälineen vaihtokokemuksen helppouteen ja mukavuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta runkoverkosta tulee houkutteleva ja kilpailukykyinen”, Kuisma ynnää.

Tulevalla Kuninkaantammen asuinalueella kerrostalovaltainen keskusta ja sitä ympäröivät pientaloalueet puistoineen muodostavat omaleimaista ja ekologisesti kestävää kaupunkiympäristöä, kun nykyinen teollisuus- ja työpaikka-alue Hakuninmaan pientaloalueen pohjoispuolella ja Hämeenlinnanväylän varressa muuttuu 5 000 asukkaan kaupunginosaksi. Alueella asutaan urbaanisti Keskuspuiston äärellä ja siellä kävelijä on kuningas.  

”Linjan 560 reitti Kuninkaantammen kautta on erinomainen aloitus uuden kaupunginosan rakentumiselle. Joukkoliikenneyhteys tukee Kuninkaantammen ekologisen kestävyyden ja kävelykaupungin teemaa, joka on alueen suunnittelun ja rakentamisen ydinarvoja. Uudet asukkaat saavat toimivan ja tiheän yhteyden mm. Kehäradalle ja Myyrmäen palveluihin heti. Toisaalta Keskuspuiston käyttäjille Kuninkaantammi on virkistysalueen portti, jolle pääsee bussilla 560 – ihan oven eteen”, Kimmo Kuisma maalailee. EEVA JAKOBSSON

Seppo Vepsäläinen

HKL:ssä pitkään suunnittelujohtajana toiminut Seppo Vepsäläinen tietää, ettei runkoverkkoajattelussa ole kyse uudesta ilmiöstä. ”Vuoden 1968 koko seutua kattavassa liikennesuunnitelmassa oli jo selkeä metrolinjojen ja lähijunaliikenteen yhdessä muodostama runkoverkkoehdotus.”

”Pitkään runkolinjastosuunnitelmat keskittyivät säteittäisiin, kantakaupunkiin suuntautuviin liikenteen runkolinjoihin. Kun kehäväylien ruuhkautuneisuus lisääntyi, suunnittelun painopistettä muutettiin. Jokerilinja oli ensimmäinen poikittaisliikenteen runkolinjaehdotus 80-luvun loppupuolella, mutta päätöksenteko tuon yhteyden saamiseksi vei yli kymmenen vuotta.”

Vepsäläinen ennustaa myötätuulta runkoverkkosuunnittelulle tulevaisuudessakin. ”Runkolinjasto laajenee suunnitellusti, ja verkon hahmo muuttuu ajan myötä. Kaupunkirakenne kasvaa, ja tiiviimpään rakenteeseen pyritään ja päästään raideliikenteen avulla. Lähijunan, metron, raitiovaunun ja bussin työnjako tulee elämään, ja uudet innovaatiot saattavat muuttaa suunnittelun lähtökohtia. Runkoverkon investointien korkeasta tasosta huolehditaan toteuttamalla metropolialueen väylämaksut niin, että tuotto ohjautuu pääosin verkon laajentamiseen ja korkeatasoisten terminaalien rakentamiseen.”

”Runkoverkkoon on pystyttävä yhdistämään kaikkien muiden kulkumuotojen yhteystarjonta niin, että matkan sujuvuus on saumakohdissakin vaivatonta. Yhdessä jalankulun ja pyöräilyn paranevien olosuhteiden myötä valtaosa matkoista on mahdollista kulkea autotta”, Seppo Vepsäläinen summaa. SANNA KAVERINEN

Matti Liukkonen

Matti Liukkonen kulkee työmatkat Viikistä Espoon keskukseen runkolinja 550:llä ja junalla. ”550 on Helsingin paras linja. Se ei juuri myöhästele, ja vuoroväli ruuhka-aikoina on sopivan pieni. Matkantekoa nopeuttaa sekin, ettei kyytiin noustessa tarvitse näyttää lippua.”

Lähijunien myöhästely harmittaa matkaketjun solmukohdissa. ”Junien vuoroväliä voisi lyhentää, jolloin myöhästely ei vaikuttaisi matkantekoon. Yksi vaihto vielä menettelee, mutta kahden vaihdon taktiikka Oulunkylässä ja Pasilassa johtaa usein myöhästymisiin. Työmatkaan menee nykyisin yli tunti, jos juna myöhästyy. Kohtuullinen työmatka-aika on mielestäni noin 45 minuuttia”, Liukkonen pohtii.

”Solmukohdissa pitäisi olla hyvät palvelut, esimerkiksi kahviloita. Huopalahden asema on hyvä solmukohta, siellä portaisiin ja laiturille on lyhyt matka. Pasilassa aseman liukuportaat ovat aina tukossa ja polkupyöräpaikkoja aivan liian vähän. Polkupyörän repiminen täysistä telineistä vie aikaa. Pyörät pitäisi sallia lähijunissa myös ruuhka-aikoina, jotta pyöräilyn voisi yhdistää työmatkaliikenteeseen.”

”Yksityisautoilijoiden kannattaisi miettiä, millä ehdoilla voisivat siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi, ja antaa siitä palautetta. Itse ehdotan tiedelinjan 506 muuttamista runkolinjaksi. Viikin ja Pasilan välillä joukkoliikenneyhteyksissä on toivomisen varaa”, Matti Liukkonen vinkkaa. SANNA KAVERINEN
 

Kommentit

Ajatellaanpa matkaa Itä-Helsingistä lentoasemalle. Kaikki eivät asu "runkolinjan" tai kehäradan varrella. Matka-aika on jo nyt kohtuullisen pitkä, eikä kaikkien työpaikka ole suinkaan terminaali 1 tai 2:n sisällä, vaan lentokenttäalue on todella laaja ja tuhansien ihmisten työpaikka. Ajatus siitä, että suurin osa busseista ei enää kulkisi suoraan lentokentälle on uskomattoman huono: lähden ensin Myllypurosta Itäkeskukseen, tulevaisuudessa joutuisin vielä tekemään yhden vaihdon lisää ja kävelemään.

Homma voisi toimia, jos kyseessä olisi vain nopea vaihto bussista toiseen, mutta veikkaan että odotusaikaa tulee per vaihto 5-10 min lisää, samoin matka-aika pitenee. Nyt bussilinjat vielä toimivat, mutta aniharva haluaa lisää vaihtoja. Ehkäpä on pakko harkita oman auton käyttöä. Joku sanoo, että vartti lisää/suunta ei ole paljon, mutta se on jo viikossa 2,5 tuntia lisää työmatkalla, vuodessa 110 tuntia. Eikä matkan mukavuus ainakaan parane. Miettikääpä HSL:ssä uudelleen lentokentän busseja. Kaikki eivät voi kehärataa hyödyntää, moni idea joka näyttää paperilla hyvältä, voi olla arkisen matkustajan kannalta ikävä. Miettikääpä vielä...

Miksi HSL johto ei esittele uuden 360 arvvion tuloksia hsl:n hallitukselle? Sieltä saa uusia ideoita liikenteeseen. Osa johdosta pitäisi vaihtaa sen kysellyn perusteella!

Toinen metro , tarviitaan ehdottomasti jo ennen 2030 lukua, koska bussilla keskustaan on hankalaa ruuhkissa jo nyt liikkua.
espa/eira-kamppi- töölöö- meilahti-pasila-viikki - malminlentoasema- alppikylä - porttipuisto -hakunila/ maunula - torpparinmäki-tammisto- kartanonkoski- vantaanportti - lentoasema- hyrylä.

Toista metrolinjasta on jo hyvä suunnitelmat ja varaus tunnelitkin valmiina , miksei rakentamis päätöstä voisi tehdä jo nyt aika piahkoin!!!!

voisko runkolinja 500 jatkaa munkkivuoresta espooseen turunväylään pitkin laajalahden ja sinimäen kautta keran juna asemalle.

Heip,

Saisiko K-junasta tehtyä taas nopean yhteyden keskustaan Vantaan pohjoispuolelta?

Olisiko mahdollista jatkaa metroa Otaniemestä Leppävaaran kautta jollekkin läntisen kehäradan asemalle?

Nyt esitetyssä mallissa jos esim. Kivenlahdesta haluaa matkustaa Tikkurilaan kestää matka todennäköisesti PITEMPÄÄN kuin nykyään.

Helsingin seudulle voisi tulla yksi pokittainen metrolinja , joka helpottaisi kehäteiden ruuhkia. ja saisi lisää rakentamis tilaa helsingissä.

Tässä tapauksessa riittänee metron jatkaminen vaikkapa Myyrmäkeen asti.

Siitä pääsee sitten helposti jatkamaan kehäradan avulla itäänpäin.

linja 560 milloin jatketaan matinkylään, sitä odotetaan suureesti täällä Suurpellossa???

Asista on tehty selvityksiä mutta päätöksiä ei ole, joten ajankohtakaan ei ole tiedossa.

tehkää nyt ihmeessä nopeasti päätös , täällä asukkaita jotka tarvitsee nopeamman poikittaisi yhteyden myyrmäkeen ja malmille.

voisiko runkolinja 500 kehittää espooseen päin joko leppävaaraan tai tapiolaan tai suurpeltoon.

Ja idän suunnalla Laajasaloon. Kaiken kaikkiaan 500 on tervetullut. Yhteydet Pasilaan/Pasilasta paranevat huomattavasti. Toivottavasti linjalle saadaan vielä etuajo-oikeus liikennevaloihin.

Jos puhutaan vaihtamisen hankaluudesta niin sitä se on ainakin Helsingin sis. linjan 55 kohdalla ainakun
menet Sörnäisiin tai Vallilaan joudut vaihtamaan Kustaa Vaasantiellä toisin päin samalla kohdalla pysäkki 3029
jos huonosti käy niin joudut odottamaan ainakin 15 min.Sunnuntaisin kun 55 kulkee puolen tunnin välein on vielä hankalampaa.
Näin meitä Koskelan seudun asukkaita on kiusattu jo 2 vuotta toivottavasti joskus helpottaa , no ainakin sitten kun muuttaa pois.

hemmetti ku on hyvä idea

Joukkoliikenne vaihdotta, mitä enemmän vaihtoja => sen heikonpi ja matalampi suosio joukkoliikenteellä.
Suoria nopeita yhteyksiä kaivataan

Vaihdot ovatkin runkolinja-ajattelun suurin kompastuskivi. Jos ei satu asumaan ihan runkolinjan vieressä, niin vaihtoihin käytettävä aika syö kaiken nopeasta runkolinjasta mahdollisesti saatavan edun. Näin esimerkiksi Espoon metron aikanaan valmistuessa suorat nopeat bussilinjat Helsingin keskustaan korvataan pääsääntöisesti syöttöliikenteellä lähimmälle metroasemalle. Tässä on riski että koko matkaan käytetty aika kasvaa, vaikka metrolla taitettu osuus onkin nopeaa...

höh.junat ei myohästele koskaan ainakaan Tikkurilassa

Vaihtojen tekeminen nykyisellään on kyllä melko ikävää monessa paikassa.

Jotta vaihtaminen Suomessa olisi mukavaa, olisi ehdottoman tärkeää saada lämpimiä vaihtopaikkoja. 5 minuutinkin odottelu pakkasessa, viimassa tai tuiskussa on ikävää, vielä kun juuri näissä keliolosuhteissa aikataulujen luotettavuus on mitä on (eli ehkä missaat sen vaihdon runkolinjalta harvemmin kulkevaan bussiin). Myöskin vaihtopysäkin melutasoon saisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota.

Mutta hyvä jos näitä aletaan miettiä! Nykyisellään yleiset vaihtopaikat ovat oikeastaan aika kamalia: Sörnäisissä on hirveä meteli ja suojatonta, Pasila on tukossa (etenkin bussipysäkki ja bussit aamuisin), Huopalahdessa 550 odottaminen tapahtuu kylmässä, pimeässä ja meluisassa tunnelissa noin muutaman mainitakseni. Leppävaara taasen on kohtalaisen onnistunut! (vaikka 550 pysäkki on tuulinen ja meluisa).

Muualla maailmassa busseilla ajetaan vain syöttöä raskaalle raideliikenteelle ja tuossa "suunnitelmassa" oli metron vieressä kulkevia bussilinjoja merkitty runkolinjoiksi. Joko minä en ymmärrä mitään liikennesuunnittelusta tai sitten HSL:llä on surkeat suunnittelijat. Ikävä juttu, mutta kyse on jälkimmäisestä!

Olisi voinut laittaa tähän jutun yhteyteen runkoverkkosuunnitelman kuvan

PDF ei alunperin ollut mukana.

Kun mietitte mitä asiakas vaihdoilta kaipaa, niin miettikää mitä asiakas vaihtoasemillta kaipaa. Tuulen- ja sateensuojaa asiakas kaipaa. Varsinkin Malmin asemalla radanpäällä oleva vaihtoasema pysäkkeineen on hyvä esimerkki huonosta suunnittelusta. Arkkitehtoonisesti ehkä silmiä hivelevä, mutta todella ankea syksyntullen kun tuulee ja sataa, puhumattakaan talvesta. Onneksi en itse enää sitä juurikaan joudu käyttämään.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.