Usein kysyttyjä kysymyksiä

Miksi linjastosuunnitelma tehtiin?

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran bussilinjaston edellinen suurempi muutos tehtiin Leppävaaran kaupunkijunaradan käyttöönoton yhteydessä 17 vuotta sitten vuonna 2002. Alueen bussilinjastoon on tehty vain pienempiä korjauksia kaupunkijunaradan liikenteen alkamisen jälkeen. Linjastouudistus oli tarpeen useasta syystä. Osalla linjoista matkustajamäärät ovat olleet varsin vähäisiä, ja toisaalta linjat eivät muodosta keskenään loogisia kokonaisuuksia. Lisäksi Etelä-Espoon joukkoliikenne uudistui täysin viime vuoden alussa, kun bussit siirtyivät ajamaan Matinkylään laajentuneen metron liityntäliikennettä.

HSL:n runkolinjasto on lisäksi vahvistunut ja kasvanut. Runkolinjastoon kuuluvat lähijunat, metro ja oranssista väristä tunnistettavat runkolinjabussit. Lähijunaverkko laajeni viidellä asemalla vuonna 2015 ja metro kahdeksalla asemalla vuonna 2017.

Uudessa Pohjois-Espoon ja Leppävaaran bussilinjastossa on pyritty keskittämään joukkoliikenteen palvelua niin kutsuttuihin laatukäytäviin. Niillä joukkoliikenne palvelee tihein ja säännöllisin vuorovälein ja laajoin liikennöintiajoin. Vaikka linjoja on keskitetty yhteisille reittikaduille, kävelymatkat on kuitenkin pyritty pitämään kohtuullisina. Uuden linjaston perusperiaatteena oli selkeyttää bussiliikennettä muun muassa linjojen erilaisia kirjainversioita karsimalla ja tukeutua entistä vahvemmin HSL:n runkoverkkoon, johon kuuluvat metro, lähijunat ja HSL:n runkobussilinjat.

HSL:n hallitus hyväksyi Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelman kokouksessaan 27.3.2018. Suunnitelma hyväksyttiin esityksen kaltaisena, sillä lisäyksellä, että linjalla 238 säilytetään liikenne arkiruuhkassa noin tunnin välein.

Miksi länsimetro vaikuttaa 

Länsimetron liityntäliikenteen käynnistyminen toi mukanaan uusia joukkoliikenneyhteyksiä Etelä- ja Keski-Espoon välille. Osin nämä uudet yhteydet tarjoavat päällekkäistä joukkoliikennepalvelua Pohjois-Espoon ja Leppävaaran alueen vanhan linjaston kanssa, joten tämä otettiin huomioon uudessa linjastossa. Länsimetron liityntälinjaston vaikutukset näkyvät erityisesti Perkkaalla ja Laajalahdessa, Leppävaaran ja Keran välisissä bussiyhteyksissä sekä Jupperin ja Viherlaakson välisissä bussiyhteyksissä. 

Linja 113 korvasi entisen linjan 106 Tapiolan ja Leppävaaran välillä.  Linja tarjoaa yhteydet Laajalahteen ja vahvistaa Perkkaan yhteyksiä Leppävaaran suuntaan. Länsimetron liityntälinja 532 tarjoaa yhteydet Leppävaarasta Keran kautta Suurpeltoon ja Matinkylään. Jupperin yhteydet Lähderantaan ja Viherlaaksoon pysyvät ennallaan linjalla 548.

Miksi linjojen 202 ja 203 reitti muuttui?

Linjojen 202 ja 203 reittimuutosten taustalla on se, että linja 203 oli varsin kuormitettu Leppävaaran pohjoispuolella ja toisaalta taas huomattavasti vähemmän käytetty Leppävaaran eteläpuolella. 203:n matkustajamäärät Leppävaaran eteläpuolella eivät perustelleet linjan liikennöimistä Laajalahteen tai Nihtisiltaan asti ruuhka-aikaan 10 minuutin välein, mikä taas Leppävaaran pohjoispuolella on matkustajamäärien vuoksi perusteltua. Tämän vuoksi päädyttiin ratkaisuun, jossa 203 päätetään Leppävaaraan ja 202 jatketaan Perkkaan kautta Vitikkaan. Linjan 203 matkustajamäärät Laajalahdessa ovat olleet vähäiset, minkä vuoksi ei katsottu perustelluksi jatkaa linjaa 202 Laajalahteen asti.

Aikaisempaan linjaan 203(N) verrattuna 202 ajaa Linnoitustien sijaan Säterinkadun kautta. Reittimuutoksen tarkoituksena on tarjota yhteydet Perkkaan ja Etelä-Leppävaaran työpaikka-alueiden välille. Lisäksi reittimuutoksen tarkoituksena on korvata linjan 206(A) poistunutta palvelua tarjoamalla Helsingin suunnan linjalta vaihtoyhteys linjalla 202 Säterin työpaikka-alueelle.

Mitä tapahtuu Laajalahden yhteyksille, kun 203 reittiä muutettiin?

Linjan 203 muutoksiin vaikutti se, että linja on ollut varsin kuormitettu Leppävaaran pohjoispuolella ja toisaalta taas huomattavasti vähemmän käytetty Leppävaaran eteläpuolella. Yhteydet Leppävaarasta Laajalahteen hoidetaan jatkossa linjalla 113. Linja liikennöi ruuhka-aikaan 10 minuutin välein. Lisäksi linja 212 liikennöi Laajalahden kautta Helsingin suuntaan.

Miksi linjan 543 reitti Säterissä muuttui?

Ilman linjan 543 reittimuutosta Linnoitustien, Impilahdentien ja Masalantien varrella olevista asuin- ja työpaikkarakennuksista kävelymatkat lähimmille pysäkeille olisivat kasvaneet liian suuriksi. Yhteydet Perkkaan ja Etelä-Leppävaaran työpaikka-alueiden välille tarjotaan linjalla 202. Lisäksi linjan 206(A) poistunutta palvelua korvataan tarjoamalla Helsingin suunnan linjalta vaihtoyhteys linjalla 202 Säterin työpaikka-alueelle.

Miksi linja 206(A) lakkautettiin?

Linjan 206(A) lakkauttamisella mahdollistetaan linjan 502 vuorovälin tihentäminen. Linjat 206 ja 502 tarjoavat tällä hetkellä päällekkäistä palvelua Leppävaarasta Meilahden sairaala-alueelle suuntautuvilla matkoilla. Keskittämällä joukkoliikennepalvelu yhdelle linjalle mahdollistetaan vuorovälien tihentäminen ja sitä kautta houkuttelevampi joukkoliikennepalvelu. Linjan 502 vuoroväli on tällä hetkellä ruuhka-aikaan 20 minuuttia, ja linjastosuunnitelman myötä vuoroväli paranee 10 minuuttiin.

Miten järjestetään yhteydet Kilon poliisilaitokselle ja Espoon käräjäoikeuteen?

Linja 202 ajaa linjastouudistuksen yhteydessä lakkautettavan linjan 203N päätepysäkille Vitikkaan, josta on Kilon poliisiasemalle noin 300 metrin kävelymatka. Lisäksi linja 543 liikennöi Nuijalantietä. Linjan 202 vuoroväli on ruuhka-aikaan ja arjen päiväliikenteessä 20 minuuttia, linjan 543 vuoroväli 30 minuuttia läpi päivän. Linjan 202 reitti muutetaan kulkemaan Etelä-Leppävaarassa nykyisen linjan 206 reittiä. Linjalle 502 voi vaihtaa Perkkaalla. Linjan 502 vuorovälin tihentämisen myötä vaihdosta linjojen 202 ja 502 välillä tulee sujuvampi. Linjan 206 vähäiset nousijamäärät Espoon Käräjäoikeuden pysäkiltä eivät perustele suoran Helsinki-yhteyden säilyttämistä.

Miksi linjan 214 reitti kulkee aina Karakallion kautta?

Linjastosuunnitelman myötä Karakallion kautta liikennöivien linjojen lukumäärä laski, jolloin alueen joukkoliikennepalvelun varmistamiseksi linja 214 yhdessä linjan 224 kanssa päätettiin ohjata Karakallion kautta. Karakallio on kerrostalovoittoisena alueena rantaradan pohjoispuolisen Espoon tiheimmin asuttu alue, jolloin siellä on suurempi joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali kuin pientalovaltaisilla alueilla. Karakallion kautta liikennöiminen pidentää matka-aikaa Jupperin suunnasta Leppävaaraan ruuhka-aikaan noin 3 minuuttia.

Miten järjestetään yhteydet Karamalmens skolaniin, kun linja 214 ajaa aina Karakallion kautta?

Karamalmens skolanin yhteydet hoidetaan vastaisuudessakin linjalla 214. Kävelymatka Karamalmens skolanille pidentyy reittimuutoksen myötä noin 500m. Kävelymatkojen pidentyminen on huomioitu mahdollisimman hyvin linjan 214 aikatauluissa. Turuntiellä risteyksen ylittäminen on oppilaille turvallinen, sillä risteys on liikennevalo-ohjattu, minkä lisäksi risteyksessä on myös kävelysilta.

Miksi linjalle 214 ei voida lisätä pysäkkiä heti Lähderannantieltä Karakalliontielle käännyttäessä?

Tällä hetkellä siinä pysähtyy lähibussi 229, mutta runsaamman liikenteen pysäkkiä kohtaan ei ole mahdollista sijoittaa. Syynä on se, ettei katualueelle ole tilaa rakentaa pysäkkitaskua. Karakalliontiellä liikennöi useita linjoja, joista uusi tiheävuorovälinen linja 235 (tuleva runkolinja 200) liikennöi 10 minuutin välein, jolloin ajoratapysäkki haittaisi liikenteen sujuvuutta. Lisäksi seuraava pysäkki Karakallion keskus sijaitsee noin 200 metrin päässä.

Miksi linjan 215 A-variantti lakkautettiin? Miten Pitkäjärventieltä pääsee tulevaisuudessa Leppävaaraan?

Linjan 215A nousijamäärät Högnäsin ja Järvenperän välisellä reittiosuudella olivat hyvin vähäiset, minkä vuoksi ei ollut perusteltua jatkaa linjan liikennöintiä suurella kalustolla Högnäsiin asti. Högnäsin joukkoliikennepalvelu hoidetaan uudessa linjastossa uudella pienkalustolinjalla 225(K). Järvenperän ja Lähderannan välisellä reittiosuudella linjat 236(B) ja 239 liikennöivät ruuhka-aikaan 10 minuutin välein. 

Linjan 215 A-reittiversion lakkauttamisen myötä Pitkäjärventien varresta poistui vaihdoton yhteys Leppävaaraan. Linjojen 217 ja 218 lakkauttamisen myötä Laaksolahdentie olisi jäänyt kokonaan ilman joukkoliikennepalvelua jos 215 ei ajaisi sen kautta. Linjojen 215 ja 215A nousijamäärien perusteella reittiosuus Laaksolahdentien kautta on käytetympi, jolloin myös nousijamäärät perustelevat sitä, että linjan 215 kaikki vuorot ajetaan Laaksolahdentien kautta.  Keskittämällä joukkoliikennepalvelu Laaksolahdentielle pystytään alueelle tarjoamaan tiheämpivuorovälistä, houkuttelevampaa ja selkeämpää joukkoliikennepalvelua.

Jos joka toinen vuoro ajaisi Pitkäjärventietä, Laaksolahdentielle muodostuisi ruuhka-aikaan vain 30 minuutin vuoroväli. Pitkäjärventietä palvelevat linjat 548 Tapiolaan, 321 Helsinkiin ja 565 Vantaankosken ja Espoon keskuksen suuntiin. Näiden linjojen yhteinen vuoroväli ruuhka-aikaan on noin 5-10 minuuttia. Pitkäjärventieltä Leppävaaraan pääsee tulevaisuudessa esim. vaihtamalla linjalta 548 linjalle 215 Jupperin liikenneympyrän luona, linjoille 236(B) ja 239 Viherlaaksontiellä tai Kauniaisissa junaan. Vaihtoehtoisesti Pitkäjärventien varresta voi kävellä linjan 215 pysäkille (esim. Kaivosmiehentie).

Miksi linjat 217 ja 218 lakkautettiin?

Linjastosuunnitelman mukaan linjojen 217 ja 218 palvelu korvataan uudella linjalla 235 (tuleva runkolinja 200) välillä Elielinaukio – Leppävaara – Espoon keskus. On totta, että uusi linja 235 ei kulje Laaksolahteen tai Jupperiin, mutta linjojen lakkauttamisen myötä alueen liityntälinjoja Leppävaaraan parannettiin. Linjan 215 vuoroväliä parannettiin siten, että linja kulkee ruuhka-aikaan 15 minuutin välein. 214 kulkee läpi päivän 20 minuutin välein. Viherlaaksontiellä joukkoliikennepalvelu Leppävaaraan muodostuu linjoilla 236(B) ja 239. Linjat liikennöivät ruuhka-aikaan 10 minuutin välein.

Linjoilla 214, 215 ja 235 (tuleva 200) on yhteinen pysäkki Turuntiellä, jolloin vaihtaminen esim. Helsingin suunnan bussiin on mahdollisimman sujuvaa. Linja 235 liikennöi tiheästi viikon jokaisena päivänä laajoilla liikennöintiajoilla, jolloin odotusajat eivät kasva pitkiksi.

Miksi Karakalliosta säilyy suora bussiyhteys Helsinkiin mutta Laaksolahdesta ei?

HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa on määritelty alueittain, millaista joukkoliikennepalvelua alueelle on vähintään järjestettävä. Karakallio on kerrostalovoittoisena alueena rantaradan pohjoispuolisen Espoon tiheimmin asuttu alue, jolloin siellä on suurempi joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali kuin pientalovaltaisilla alueilla.

Linjan 235 (tuleva runkolinja 200) reitillä Turuntiellä Karakallio on tiheimmin asuttu alue, minkä vuoksi katsottiin perustelluksi liikennöidä linjaa Karakallion kautta. Laaksolahdesta ja Jupperista, mistä 217 ja 218 poistuivat, liityntäyhteyksiä Leppävaaraan parannettiin tihentämällä mm. linjan 215 vuoroväliä merkittävästi aikaisemmasta. Linjoilla 214, 215 ja 235 (tuleva 200) on yhteinen pysäkki Turuntiellä, jolloin vaihtaminen esim. Helsingin suunnan bussiin on mahdollisimman sujuvaa. Linja 235 liikennöi tiheästi viikon jokaisena päivänä laajoilla liikennöintiajoilla, jolloin odotusajat eivät kasva pitkiksi.

Miksi linja 219 muutettiin?

Linjastosuunnitelmassa yhtenä tavoitteena oli parantaa liityntäyhteyksiä ja tämän vuoksi suunnitelmassa linjojen 236 ja 239 vuorovälit tasattiin siten, että linjojen yhteiselle reittiosuudelle muodostuu tasainen joukkoliikennepalvelu. Tämän lisäksi linjan 219 reitti muutettiin kulkemaan Viherlaaksontien kautta ja linjatunnus vaihdettiin 236B:ksi, jolloin linjojen yhteiselle reittiosuudelle Vanhakartanosta Leppävaaraan muodostuu ruuhka-aikaan 10 minuutin vuoroväli.

Miksi linjalle 224 tehtiin reittimuutos?

Linjan 235 reittimuutoksen myötä Kuurintorpantie olisi jäänyt ilman joukkoliikennepalvelua ja kävelymatkat lähimmälle pysäkille olisivat olleet liian pitkät. Pisto kasvattaa linjan 224 ajoaikaa noin 5 minuuttia. Kuurinniityn pisto poistetaan tulevaisuudessa, kun Suurpellon ja Kuurinniityn välinen katuyhteys aukeaa. Silloin linja 118 Tapiolasta Kauklahteen siirtyy kulkemaan uutta joukkoliikennekatua pitkin.

Miksi linja 226 lakkautettiin? Yhteydet Viherlaaksonrannasta heikkenevät ja kävelymatkat kasvavat.

Linjan 226 lakkauttamisen myötä Viherlaaksonrantaa palvellaan joko Turuntietä hyvin tiheästi kulkevalla linjalla 235 (tuleva runkolinja 200) tai Viherlaaksontietä kulkevilla linjoilla 236 ja 239. Molemmille katuosuuksille muodostuu ruuhka-aikaan 10 minuutin vuoroväli.

HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohje määrittelee kävelyetäisyydet linnuntieyhteyksinä lähimmille pysäkeille. Kävelyetäisyyden määrittelyyn vaikuttaa se, mihin palvelutasoluokkaan asuinalueet kuuluvat. Viherlaakso ja Viherlaaksonranta ovat palvelutasoalueeltaan kolmen tähden alueita, jolloin kävelymatka lähimmälle pysäkille voi enimmillään olla 800m.

Uusi pienkalustolinja 225 Leppävaara–Karakallio–Viherlaaksonranta–Lippajärvi–Högnäs liikennöi arkisin noin tunnin välein. Linjalla tarjotaan yhteydet Viherlaakson, Karakallion ja Leppävaaran lähipalveluihin niille henkilöille, joille kävelymatka Turuntien tai Viherlaaksontien pysäkeille on liian hankala. Linjan 226 nousijamäärien perusteella linjalle 225 ei katsottu kustannustehokkaaksi järjestää viikonloppuliikennettä.

Miten pääsee tulevaisuudessa Kellonummen hautausmaalle, kun 226A lakkautettiin? 226A on ajanut hautausmaan eteläportille, nyt kävelymatka uurnalehtoon kasvaa.

Uuden linjaston myötä yhteys Leppävaarasta Kellonummen hautausmaalle poistui. Hautausmaalle tarjotaan yhteys Espoon keskuksesta linjoilla 246K ja 246KT. Linjaa ajetaan isolla kalustolla, jolloin pysähtyminen hautausmaan eteläportilla ei ole enää valitettavasti mahdollista. Kellonummen hautausmaa on pinta-alaltaan laaja, jolloin kävely-yhteydet eri puolelle voivat olla paikoin pidemmät. Linjan 226A operointikustannuksiin nähden käyttäjämäärät olivat verrattain hyvin alhaiset, minkä vuoksi linjan säilyttämistä ei katsottu perustelluksi.

Miksi linjan 227 reitti muuttui?

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran alueen linjastoluonnosta esiteltiin ensi kerran asukkaille talvella 2017-2018. Luonnoksesta saatujen kommenttien perusteella linja 235 (tuleva runkolinja 200) päätettiin jatkaa Jorvista Espoon keskukseen. Linja 235 tarjoaa hyvän joukkoliikennepalvelun Turuntien kautta Espoon keskukseen eikä 227:n tarjoamaa yhteyttä Leppävaaran ja Espoon keskuksen välillä katsottu enää tarpeelliseksi.

Linjan 226 lakkauttamisen ja linjan 235(200) uuden reitin myötä Leppävaarasta poistui yhteys Jorvin mäelle, joten linjan 227 päätepysäkki siirrettiin Jorviin. Linjastosuunnitelman tausta-aineistona käytetyn liikkumiskyselyn tulosten perusteella Lippajärven alueelta toivottiin nopeampaa yhteyttä Leppävaaraan, joten 227:n reitti oikaistiin siten, että linja ei enää kierrä Karakallion kautta.

Lippajärventieltä yhteys Espoon keskukseen on linjalla 565 ja Kuninkaantien varrelta linjalla 582. Ruuhka-aikaan ruuhkan suuntaisesti linja 566V liikennöi Järvenperän ja Kuninkaantien kautta parantaen mm. Pihlajarinteessä asuvien yhteyksiä Espoon keskukseen.

Miksi linjan 235 reitti muuttui?

HSL:n joukkoliikenteen suunnittelu perustuu ajatukseen verkostomaisesta linjastorakenteesta, jonka perustana ovat tiheävuoroväliset joukkoliikenteen runkoyhteydet. Junat, metro, ja runkobussilinjat luovat laadukkaan ja tiheävuorovälisen joukkoliikenteen rungon, joiden oksina toimivat lähialueita palvelevat liityntäbussilinjat.

Linjan 235 reitti muuttui, koska linjasta luotiin pohja tulevalle uudelle runkolinjalle 200.  Runkolinja 200 aloittaa liikennöinnin tämän hetkisen tiedon mukaan syksyllä 2020, koska linjan käynnistyminen vaatii infratoimenpiteitä, joilla linjan liikennöintiä pyritään nopeuttamaan. Siihen asti samalla reitillä, vuoroväleillä ja liikennöintiajoilla liikennöidään linjatunnuksella 235.

Kuurinniityn ja Espoon keskuksen väliset yhteydet korvataan linjalla 224, jolle tehdään pisto Kuurinniityntielle, nykyisen linjan 235 päätepysäkille. Linja 224 palvelee siis jatkossakin Kuurinniityn ja Espoon keskuksen välisiä yhteyksiä.

Espoon keskuksesta on hyvin tiheät yhteydet Jorvin sairaalan suuntaan. Jorviin pääsee linjoilla 531 ja 542, joiden päätepysäkki on Jorvin pihassa sekä linjoilla 235 ja 565, joilla on Jorvin kohdalla pysäkki Turuntiellä.

Milloin runkolinja 200 aloittaa?

Elielinaukion, Leppävaaran ja Espoon keskuksen välille perustetaan uusi runkolinja 200, joka liikennöi tihein vuorovälein viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan. Runkolinja 200 aloittaa liikennöinnin tämän hetkisen tiedon mukaan syksyllä 2020, koska linjan käynnistyminen vaatii infratoimenpiteitä, joilla linjan liikennöintiä pyritään nopeuttamaan. Siihen asti samalla reitillä, vuoroväleillä ja liikennöintiajoilla liikennöidään linjatunnuksella 235.

Miksi linjan 235 reitti muuttuu jo nyt, vaikka runkolinja 200 ei aloita vielä?

Turuntietä kulkeva Helsingin, Leppävaaran ja Espoon keskuksen välinen tiheävuorovälinen joukkoliikenneyhteys luo perustan muille alueen joukkoliikennelinjastossa tehdyille ratkaisuille. Lähes kaikilta alueen liityntälinjoilta muodostuu vaihtoyhteys linjalle 235 (ja runkolinjalle 200), jolloin on tärkeää, että linja liikennöi sujuvien vaihtojen varmistamiseksi tihein vuorovälein.

Jos linjalle ei tehtäisi tässä vaiheessa muutoksia, kulkisi 235 noin 20 minuutin välein eikä näin ollen tarjoa laadukasta joukkoliikennepalvelua tai sujuvia vaihtoyhteyksiä. Linjojen 217 ja 218 poistuessa syysliikenteen alussa, Leppävaaran, Pitäjänmäen ja Helsingin keskustan välillä liikennöisi ainoastaan linja 235, jonka vuoroväli ja kapasiteetti eivät yksinään riitä. Lisäksi uuden linjaston myötä esim. Karakallion läpi liikennöiviä linjoja vähennettiin, joten jos linja 235 kulkisi vanhalla reitillään Turuntiellä, ei joukkoliikenteen vuorovälitarjonta olisi Karakalliossa riittävä.

Miksi linjavariantti 236K lakkautettiin?

Yhtenä linjastosuunnitelman tavoitteena oli selkeyttää nykyistä linjastoa ja poistaa turhia kirjainvariantteja. HSL:n nousijamäärien mukaan Karamalmilta linjalle nousi vain vähän matkustajia. Tämän lisäksi Turuntieltä on kohtuullinen kävelymatka esim. Karamalmens skolaniin ja Nokian kampukselle.

Miksi linja 238 supistettiin tunnin välein kulkevaksi ruuhkalinjaksi? Miksi Siikajärveltä ei ole enää yhteyttä Leppävaaraan näitä ruuhkavuoroja lukuun ottamatta?

Espoon keskus on Siikajärven, Nupurin, Nuuksion ja Karhusuon aluekeskus, johon HSL:n suunnitteluohjeen mukaan tulee tarjota suora yhteys. Muihin aluekeskuksiin yhteys voi olla vaihdollinen. Siikajärven, Nuuksion, Nupurin, Karhusuon ja Gumbölen alueet ovat HSL:n palvelutasoluokituksessa joko yhden tai kahden tähden alueita. Yhden tähden alueella vuorovälivaatimus ruuhka-aikaan lähimpään aluekeskukseen on 60 minuuttia ja kahden tähden alueella 30 minuuttia. Arjen päivä- ja iltaliikenteessä sekä viikonloppuisin vuoroväli on 60 minuuttia. Harvaanasutuilta alueilta ei lähtökohtaisesti tarjota suoria joukkoliikenneyhteyksiä useampiin keskuksiin ja kävelymatkat lähimmille pysäkeille saattavat olla pitkiä.

Linjastosuunnitelman tavoitteena on järjestää tiheä yhteys lähimpään aluekeskukseen, josta muodostuu vaihtoyhteys muihin aluekeskuksiin. Vaihdot saattavat kasvattaa matka-aikoja, mutta tiheämmät vuorovälit vähentävät vaihtoon kuluvaa aikaa. Nykyistä lyhyemmillä ja keskenään tahdistetuilla liityntälinjoilla voidaan tarjota täsmällisempää ja tiheämpää joukkoliikennepalvelua. Keskeisiin solmukohtiin suuntautuvalla ja runkoliikenteeseen tukeutuvalla liikenteellä pyritään vastaamaan muuttuneisiin ja monipuolistuneisiin liikkumistarpeisiin. Nuuksion suunnan liikenne tullaan suunnittelemaan siten, että vaihtoyhteys seuraavaan Leppävaaran ja Helsingin suuntaan lähtevään junaan olisi mahdollisimman lyhyt. Näin Nuuksion suunnan tiheimmin asutuilta alueilta tarjotaan neljä kertaa tunnissa vaihdollinen yhteys Leppävaaran ja Helsingin suuntaan. Leppävaaran suuntaan menevälle linjalle 235 (tuleva runkolinja 200) voi vaihtaa joko Espoon keskuksessa tai jo Lommilassa.

Karhusuon ja Nupurin alueelle kaavoitettu lisärakentaminen ja väestönkasvu on huomioitu linjastosuunnitelmassa. Linjat 244 ja 245 liikennöivät ruuhka-aikaan 30 minuutin välein eli linjojen yhteisellä reittiosuudella Karhusuon ja Nupurin tiheimmin asutulla alueella noin 15 minuutin välein. Linjat tarjoavat yhdessä hyvän joukkoliikennepalvelun alueen lähikeskukseen. Linjoilta voi vaihtaa Espoon keskuksessa juniin tai jo Lommilassa tiheävuoroväliselle linjalle 235 (tuleva runkolinja 200).

Miksi 245K-variantti lakkautettiin?

Yhtenä linjastosuunnitelman tavoitteena oli selkeyttää nykyistä linjastoa ja poistaa turhia kirjainvariantteja. Uuden linjaston myötä kaikki linjan 245 vuorot ajetaan Kirkkokatua, mikä selkeyttää alueen joukkoliikennetarjontaa. Muuralantien joukkoliikennepalvelu hoidetaan erityisesti linjoilla 118 ja 243. Koulumestarin koulu on kävelymatkan päässä Kirkkokadun puolella olevalta Lehtimäen pysäkiltä, jota 245 käyttää. Kirkkokadun varrella sijaitsee useita oppilaitoksia, mitä linjan uusi reitti palvelee paremmin kaikkina ajankohtina.

Miten Siikajärveltä pääsee tulevaisuudessa esim. Jorviin tai Viherlaakson, Karakallion ja Leppävaaran kouluihin?

Uuden linjaston myötä yhteydet Siikajärven suunnalta Jorviin sekä Viherlaakson, Karakallion ja Leppävaaran kouluihin muodostuvat 238:n liikennöintiaikojen ulkopuolella valitettavasti vaihdollisina. Linjastosuunnitelman tavoitteena on ollut järjestää tiheä yhteys lähimpään aluekeskukseen, josta muodostuu vaihtoyhteys muihin aluekeskuksiin. Vaihdot saattavat kasvattaa matka-aikoja, mutta tiheämmät vuorovälit vähentävät vaihtoon kuluvaa aikaa.

Espoon keskuksen ja Jorvin välillä on tiheät yhteydet ja vuoroväli ruuhka-aikoina noin 5 minuuttia ja ruuhka-aikojen ulkopuolella 7,5 minuuttia. Siikajärven ja Nuuksion suunnan linjoilta 244(K) ja 245 voi vaihtaa Lommillan pysäkeillä linjoille 531 tai 542, joiden päätepysäkki on Jorvin mäellä. Samalta pysäkiltä voi vaihtaa lisäksi linjoille 235 (tuleva runkolinja 200) ja 565, jotka liikennöivät Jorvin ohi Turuntietä. Leppävaaran ja Viherlaakson suuntaan pääsee niin ikään linjalla 235 (Elielinaukio – Leppävaara – Karakallio – Espoon keskus). Linja liikennöi viikon jokaisena päivänä 10 minuutin välein.

Miten järjestetään Siikajärven koulumatkayhteydet?

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaa laadittaessa HSL:llä oli tiedossaan sekä suomen- että ruotsinkielisten koulujen kouluverkko ja oppilasaineisto. Tehtyjä linjastoratkaisuja on peilattu tähän aineistoon, jotta voidaan varmistaa koulumatkojen sujuvuus myös uuden linjaston myötä. Siikajärven ja Nuuksion suunnan koulumatkat suuntautuvat suurimmilta osin Nuuksion, Karhusuon ja Espoon keskuksen kouluihin.

HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukaan alakouluikäisten koulumatkayhteydet järjestetään kunnan osoittamaan lähikouluun. Jos matka lähikouluun ei ole kunnan määritelmien mukaan käveltävissä, yhteys pyritään tarjoamaan joukkoliikenteellä. Tapauksissa, joissa oppilas käy muuta kuin kunnan osoittamaa lähikoulua, koulumatkat voivat olla vaihdollisia. Espoon alakouluissa 1-2-luokkalaisilla tulee olla vaihdoton joukkoliikenneyhteys tai järjestetty vaihto kunnan määräämään alakouluun. 3-6-luokkalaisille pyritään järjestämään vaihdoton joukkoliikenneyhteys tai järjestetty vaihto.  Peruskoulun yläkoulun oppilaiden matkoihin lähimpään yläkouluun voi sisältyä yksi vaihto. Haja-asutusalueilla vaihtoja voi olla enemmän.

Lähimpiin yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin on vaihdoton yhteys lähimmästä keskuksesta. Karhusuon koulu laajenee tulevaisuudessa yhtenäiseksi peruskouluksi, joka tulee olemaan alueella asuvien ylä-asteikäisten oppilaiden lähikoulu. Siikajärven ja Nuuksion suunnasta Leppävaaraan, Kauniaisiin ja Viherlaaksoon matkaavien oppilaiden koulumatka voi suunnitteluohjeen mukaan olla vaihdollinen.

Miksi joukkoliikennepalvelu Siikaniemestä loppui?

Joukkoliikenteen käyttö Siikaniemessä on HSL:n nousijamäärätietojen mukaan hyvin vähäistä, minkä vuoksi joukkoliikennepalvelu alueelle ei ollut enää perusteltua.

Miksi linjavariantti 239T lakkautettiin? Miten linjan 239T tarjoamat koulumatkayhteydet hoituvat tulevaisuudessa?

Linjastosuunnitelmassa yhtenä tavoitteena oli parantaa liityntäyhteyksiä ja tämän vuoksi suunnitelmassa linjojen 236 ja 239 vuorovälit tasattiin siten, että linjojen yhteiselle reittiosuudelle muodostuu tasainen joukkoliikennepalvelu. Tämän lisäksi linjan 219 reitti muutettiin kulkemaan Viherlaaksontien kautta ja linjatunnus vaihdettiin 236B:ksi, jolloin linjojen yhteiselle reittiosuudelle Vanhakartanosta Leppävaaraan muodostuu ruuhka-aikaan 10 minuutin vuoroväli. T-variantin säilyttäminen linjalla 239 olisi vaatinut linjalle lisäbussia, joka nostaa merkittävästi linjan operointikustannuksia. Vaihtoehtoisesti T-variantin säilyttäminen olisi pakottanut tinkimään linjojen 236 ja 239 tasavälisestä joukkoliikennepalvelusta eivätkä yhteydet Vanhakartanosta Leppävaaraan olisi parantuneet nykyisestä. Vähäisten matkustajamäärien takia lisäbussin käyttöä ei katsottu perustelluksi eikä linjojen tasavälistyksestä haluttu tinkiä.

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaa laadittaessa HSL:llä oli tiedossaan sekä suomen- että ruotsinkielisten koulujen kouluverkko ja oppilasaineisto. Tehtyjä linjastoratkaisuja on peilattu tähän aineistoon, jotta voidaan varmistaa koulumatkojen sujuvuus myös uuden linjaston myötä.

Linjalle 349 tehdyn reittimuutoksen myötä linjavariantti 239T voitiin lakkauttaa. Lakkauttamisesta huolimatta koulumatkat hoituvat suurimmalla osalla oppilaista kunnan osoittamiin lähikouluihin kuten ennen. 349 kulkee tulevaisuudessa Kalajärveltä Perusmäen kautta ensin Röylään ja sieltä Lahnuksen koululle hoitaen erityisesti Perusmäen alueella asuvien Röylän koululaisten koulumatkat. Linjan reitti Lepsämänjoelta Kalajärvelle pysyy ennallaan. Näin ollen suurimmalla osalla Röylän koulun oppilaista koulumatkat järjestyvät koulubussilla myös tulevaisuudessa.

HSL:lle toimitetun oppilasaineiston perusteella Järvenperän koulun oppilaita on jonkin verran Bodom-järven ympäristössä, Röylässä ja Pakankylässä. Heille koulumatka Järvenperään hoituu linjalla 246 Ikean pysäkeille, joista on vaihtoyhteys linjalle 582. Kyseinen yhteyspari on olemassa jo tälläkin hetkellä. HSL:n tietojen mukaan Järvenperässä opiskelevat ovat yläkouluikäisiä. Suoran 239T-linjan säilyttämistä Järvenperän suunnan koulumatkayhteyksien vuoksi ei katsottu perustelluksi, koska käyttäjämäärät ovat vähäiset ja yhteys koululle pystytään hoitamaan muilla linjoilla.

Miksi linja 242 lakkautettiin?

Yhteys Siikajärveltä Espoon keskukseen muodostuu tulevaisuudessa linjalla 244(K). Linjojen reitit eroavat siinä, että nykyinen linja 242 ajoi Gumbölen kautta, kun 244(K) ajaa Bembölen kautta. Linja 244(K) liikennöi ruuhka-aikaan 30 minuutin välein mikä on tiheämmin kuin nykyisellä linjalla 242. Lisäksi linjan liikennöintiajat ovat nykyistä laajemmat.

Yhteys Gumbölestä Espoon keskukseen hoituu tulevaisuudessa linjalla 243. Linjan vuoroväliä on tihennetty nykyisestä, linja liikennöi 30 minuutin välein.

Miten ja miksi koululaislinjan 349 reitti muuttuu? Miten Odilammella asuvat koululaiset pääsevät tulevaisuudessa kouluun?

349 kulkee tulevaisuudessa Kalajärveltä Perusmäen kautta ensin Röylään ja sieltä Lahnuksen koululle. Uudella reitillä pystytään hoitamaan Perusmäen alueella asuvien Röylän koululaisten koulumatkat, kun reittivariantti 239T poistui. Linjan reitti Lepsämänjoelta Kalajärvelle pysyy ennallaan. Näin ollen suurimmalla osalla Röylän koulun oppilaista koulumatkat järjestyvät koulubussilla myös tulevaisuudessa.

Koululaislinjan 349 reittimuutoksen perusteena on Vihdintiellä tehdyt infraparannukset, jotka mahdollistavat suurimmalle osalle Odilammella ja Metsämaalla asuville oppilaille turvallisen koulumatkan lähikouluunsa Kalajärvelle. Espoon kaupunki määrittelee käveltäväksi / pyöräiltäväksi katsottujen koulumatkojen pituudeksi 1-2-luokkalaisilla 3km, 3-6-luokkailaisilla 5km. Linjan 349 uudella reitillä pystytään järjestämään koulumatkat nykyistä kustannustehokkaammin alueen lähikouluihin. Espoon kaupungin HSL:lle toimittaman oppilasaineiston perusteella Odilammen alueella ei asunut yhtään Röylän koulun oppilasta.

Miksi Pohjoisimman Espoon (Lepsämänjoen ja Ketunkorven) joukkoliikennepalvelua ei parannettu? Miksi 345 ei voi ajaa Lepsämäenjoentien kautta Rinnekodille?

U-linjan 355 lakkauttamisen myötä HSL teki muutoksia pohjoisinta Espoota palveleville linjoille 348 ja 349. Muutoksilla haluttiin mahdollistaa alueen asukkaille joukkoliikenneyhteys Kalajärven keskukseen, josta tarjotaan joukkoliikenneyhteyksiä mm. Leppävaaraan, Espoon keskukseen, Helsinkiin ja kehäradan suuntaan.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) palvelut suunnitellaan HSL:n suunnitteluohjeen mukaisesti ja sen avulla resurssit jaetaan alueiden kysynnän ja sijainnin perusteella. Ohjeessa pääkaupunkiseudun alueet on luokiteltu viiteen palvelutasoluokkaan ja jokaiselle tasoluokalle on määritelty sille tarvittavan palvelun kriteerit.

Suurin osa Lahnuksesta kuuluu Pohjois-Espoon haja-asutusalueeseen eli se on luokiteltu yhden tähden (matalin) palvelutasoon. Pelkän Korpilammen ympäristössä palvellaan kahden tähden vaatimustason mukaisesti. Yhden tähden palvelutaso vaatii vaihdottoman yhteyden omaan aluekeskukseen, joka tässä tapauksessa on Kalajärvi. Helsingin keskustaan ja Espoon keskuksiin yhteys on määritelty vaihdolliseksi. Aluetta palvelevien linjojen yhteisen vuorovälin on oltava tunti ja sallittu kävelymatkan pituus lähimmälle pysäkille linnuntietä kilometri. Mikäli kuitenkin linjan palveleman alueen asukasmäärä on vähäinen (alle 500 asukasta), joukkoliikennepalvelu suunnitellaan tapauskohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa joukkoliikennepalvelun lakkauttamista voidaan myös harkita.

Korpilammen ja Nurmijärven rajan välisiä alueita palvelevat linjat 348 ja 349. Linjat palvelevat kouluyhteyksiä arkiaamuisin ja -iltapäivisin kouluvuoden aikana ja linjojen variantit tarjoavat perusjoukkoliikennepalvelun Kalajärvelle. Linjat liikennöivät läpi päivän pääsääntöisesti tunnin välein, mutta ruuhkassa on muutama lähtö puolen tunnin välein. Nykyinen palvelutaso Lahnuksen alueella vastaa yhden tähden tason vaatimuksiin.

Linjan 345 vuorojen ajaminen Lepsämäenjoentien kautta Rinnekodille ei ole mahdollista, koska Lepäsämäenjoentien kunto ja pituuskaltevuus ei mahdollista bussiliikennettä linjan 349 päätepysäkin ja Rinnekodin välille.

Miksi perustetiin linjavariantti 566V, joka ajaa Järvenperän kautta Espoon keskukseen? 566 on ollut Niipperistä nopea yhteys Espoon keskukseen, nyt matka-ajat kasvavat. Miten Koskelon työmatkat toteutuvat tulevaisuudessa?

Linjalle 566 perustettiin uusi V-vuoro, koska linjan käyttöaste Koskelon ja Espoon keskuksen välisellä reittiosuudellaan on matala. Uudella V-reitillä linjan 566 vapaata kapasiteettiä hyödynnetään Kehä III:n eteläpuolisilla asuinalueilla. Samalla linjalle otetaan käyttöön lisäauto ja vuoroväli tihennetään 30 minuuttiin. Linjan ajoaika aamuruuhkassa Martinlaaksosta Espoon keskukseen pitenee uuden V-variantin myötä noin 7-9 minuuttia.

Koskelon työpaikka-alueella palvelu paranee linjan vuorovälitihennyksen vuoksi. Uusi reittimuutos ei vaikuta Koskelon työmatkaliikenteeseen, koska aamuruuhkassa Martinlaaksosta päin tultaessa linja ajaa nykyiseen tapaan Koskelon kautta ennen kuin siirtyy uudelle reitilleen. Vastaavasti aamuruuhkassa Espoon keskuksesta tultaessa reitti pysyy nykyisellään.

Miksi 582:n päätepysäkki siirrettiin Serenasta Kalajärvelle? Miten koulumatkat Lahnuksesta Espoon keskukseen toteutuvat tulevaisuudessa?

Linjan 582 nousijamäärät Kalajärven ja Serenan välillä olivat paikoin hyvin vähäisiä. Koulujen alkamis- ja päättymisaikojen aikaan matkustajia oli vähän enemmän. Linjan päätepysäkin säilyttäminen Serenassa olisi vaatinut linjalle lisäbussia, joka nostaa merkittävästi linjan operointikustannuksia. Vähäisten matkustajamäärien takia lisäbussin käyttöä ei katsottu perustelluksi.

Koulumatkayhteydet Lahnuksesta Espoon keskukseen toteutuvat vaihdollisina linjalta 236 joko linjalle 582 tai 566V. Linjojen aikatauluissa on huomioitu mahdollisuuksien mukaan vaihtoyhteys linjalta 236 erityisesti linjalle 582.

Takaisin ylös

Kommentit

Hyviä muutoksia, kiitos HSL!
PS. olen kiinostunut julkisesta liikenteestä tosi paljon ja kuljen sillä paljon myös. on tosi kiva päästä kokeilemaan näitä uusia muutoksia syksyllä ja varsinkin sitä uutta runkolinjaa 200, jee! OMG OMG OMG, miten innoissani olen tästä kaikesta, rakastan sinua koko elämäni HSL ja olen vasta 13! :) :)

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.