Muut selvitykset

Auton ja ajokortin omistuksen kehityksen tutkimus

Auton ja ajokortin omistuksen kehitys vaikuttaa siihen, miten eri kulkutapojen käyttö kehittyy tulevaisuudessa. Viime aikoina on noussut esille useita viitteitä siitä, että suhtautuminen auton ja ajokortin omistamiseen saattaisi olla muuttumassa erityisesti kaupunkiseuduilla – myös Helsingissä ja sen ympäristössä. Auton omistusta voivat vähentää esimerkiksi arvojen, asenteiden ja elämäntyylien muutokset, erilaisten liikkumispalvelujen ja jakamistalouden ilmiöiden yleistyminen, elämän digitalisoituminen, maahanmuuttajaväestön kasvu, väestön ikääntyminen, sähköpyörien yleistyminen sekä työsuhdeautojen suosion väheneminen. Toisaalta esimerkiksi sähköautot ja itseohjautuvat autot voivat tehdä autoilusta ja auton omistamisesta houkuttelevampaa.

HSL on selvittänyt auton omistusta ja sen tulevaa kehitystä syksyllä 2015 alkaneessa tutkimuksessa. Sen ensimmäisessä osassa koottiin tilasto- ja kirjallisuuskatsaus, jossa kartoitettiin auton omistuksen tähänastista kehitystä Helsingin seudulla ja pohdittiin auton omistuksen tulevaan kehitykseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin Helsingin seudun nuorten asenteita ajokortin ja auton omistusta kohtaan vuoden 2016 Nuorisobarometrin aineiston avulla. Nuorisobarometri on Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston kyselytutkimus, joka selvittää 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. HSL:n tutkimustarpeita varten vuoden 2016 barometriin laadittiin kysymyksiä nuorten suhtautumisesta auton ja ajokortin omistukseen ja tilattiin 1 000 nuoren lisäaineisto Helsingin seudun 14 kunnassa asuvista nuorista.

Kun näkemykset ajokortin ja auton omistuksen kehityksen suunnista on saatu päivitettyä, myös Helsingin seudun liikenne-ennustemalli tarkistetaan niiden mukaisiksi.

Raportti ”Auton omistus Helsingin seudulla – katsaus menneeseen kehitykseen ja pohdintoja tulevasta” (19/2016)

Raportti "Helsingin seudun nuorten asenteet ajokortin ja auton omistusta kohtaan – Tuloksia vuoden 2016 Nuorisobarometrista" (13/2017)

Joukkoliikenteen hintajoustotutkimus

Hintajoustoselvityksen tavoitteena oli selvittää joukkoliikenteen lippujen pienten hinnanmuutosten vaikutusta lippujen kysyntään. Selvityksessä tutkittiin hinnanmuutosten vaikutuksia aikuisten lippujen käyttöön HSL-alueella vuosina 2005–2013. Kysynnän hintajousto kuvaa hinnan suhteellisen muutoksen aiheuttamaan suhteellista muutosta kysynnässä. Hintajoustoa tutkittiin aikasarja- ja logit-malleilla. Vastaava edellinen hintajoustotutkimus tehtiin vuonna 1999 (aineisto 1987–1997).  Tarvittaessa Vyöhykemallin vaikutusten arviointia varten myös nykyisen joukkoliikenteen hinnoittelujärjestelmän hintajoustotutkimus päivitetään.

Hintajoustotutkimuksen raportti

Joukkoliikenteen kaluston laatututkimus (JOLA)

Joukkoliikenteen kaluston laatututkimuksella tutkitaan HSL-joukkoliikenteessä liikennöivän kaluston kuntoa ja siisteyttä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa aineistoa liikennöivän kaluston laadusta, jota hyödynnetään kaluston kunnossapidossa, sekä liikennöitsijöille maksettavien laatukannusteiden ja laatusanktioiden määrittämisessä.

Tutkimuksen havaintomäärät perustuvat kalustomäärään sekä liikennöintikohteiden lukumäärään. Vuosittain tarkastuksia tehdään yhteensä noin 8 000 bussiin, raitiovaunuun, metrovaunuun ja junayksikköön. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan havainnoimalla linjoilla liikkuvan kaluston laatua. Tehdyt laatuhavainnot kirjataan tietojärjestelmään, joka välittää tiedot laatupoikkeamista suoraan kalustosta vastaavalle liikennöitsijälle.

Tuloksista raportoidaan kahdesti vuodessa tutkimuskauden päättymisen jälkeen. Kevään tutkimuskausi kestää tammikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Syksyn tutkimuskausi on syyskuun alusta marraskuun loppuun.

Hallituskalvot kevään 2018 tuloksista

Hallitusteksti kevään 2018 tuloksista

Suurten joukkoliikennehankkeiden liikennevaikutusten tutkimuskokonaisuus

HSL selvittää seudullisten merkittävien joukkoliikennehankkeiden vaikutuksia liikkumiseen ns. ennen–jälkeen-tutkimussarjan avulla vuosina 2012–2022. Merkittävillä joukkoliikennehankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, joiden vaikutukset heijastuvat laajasti koko liikennejärjestelmään. Tällaisia hankkeita ovat Kehärata ja siihen liittyvä Vantaan bussilinjaston uudistus 2015, Koillis-Helsingin linjastouudistus (KOHELI) 2017, Länsimetro ja siihen liittyvä Etelä-Espoon bussilinjastouudistus 2017, joukkoliikenteen lippuihin ja niiden hintoihin liittyvä vyöhykeuudistus 2018, Länsimetron jatke 2020 ja runkolinjan 550 korvaava pikaraitiotie Raide-Jokeri 2022. Lisäksi runkobussihankkeet 500, 510, 560 ja 570 kuuluvat tarkasteltaviin hankkeisiin.

Osatutkimuksina käytetään Liikkumistutkimuksia, Matkatutkimuksia ja Liityntäpysäköintitutkimuksia. Koko seudun kattavia Liikkumistutkimuksia ja Liityntäpysäköintitutkimuksia tehdään tutkimusjakson aikana kolmesti: ensimmäisen kerran ennen minkään edellä mainitun hankkeen käyttöönottoa 2012–2014, toisen kerran tutkimusjakson puolivälissä 2018 ja kolmannen kerran, kun kaikki edellä mainitut hankkeet on saatu käyttöön 2022. Matkatutkimuksia taas pyritään tekemään jokaisen käyttöönotettavan hankkeen välissä siten, että ne tuottavat tietoa liikkumisesta kunkin hankkeen vaikutusalueella juuri ennen hankkeen käyttöönottoa ja pian hankkeen käyttöönoton jälkeen, kun tilanne on jo ehtinyt hiukan vakiintua mutta seuraavaa hanketta ei ole vielä ehditty ottaa käyttöön.

Tutkimuskokonaisuuden avulla saadaan liikennesuunnittelun pohjaksi tietoa siitä, miten liikkuminen muuttuu laajan hankejoukon toteuttamisen aikana.

Raportti "Kehäradan liikenteelliset vaikutukset"

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa

Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmien kehittäminen

HSL tekee määrätietoista työtä tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmien kehittämiseksi. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tällä hetkellä on tiedonkeruun digitalisointi.

Meneillään olevista kehittämishankkeista voi mainita jo kokeiluvaiheissa olevan digitaalisen pikapalautejärjestelmän, jonka kautta joukkoliikennematkustajat voivat antaa määrämuotista palautetta saamastaan palvelusta tai kaluston kunnosta jo matkan aikana. Palautekanavan saa käyttöön matkapuhelimella liikennevälineissä, asemilla ja pysäkeillä annettujen QR-koodien tai nfc-linkkien kautta.

DigiASTY-projektissa taas HSL:n asiakastyytyväisyyskyselyä pyritään modernisoimaan digiaikaan, jolloin siitä tulee sisällöltään nykyistä paljon joustavampi ja sen tulokset on mahdollista saada käyttöön tähänastista paljon nopeammin.

Liikkumistutkimusta puolestaan ollaan siirtämässä yhä enenevässä määrin vastattavaksi matkapuhelimella, jolloin vastaaminen tulee mahdolliseksi matka matkalta jo tutkimuspäivän aikana. Myöhemmin tutkimukseen on suunnitelmissa rakentaa vastaamista avustava applikaatio, jolloin osa tiedonkeruusta voidaan automatisoida hyödyntämällä matkapuhelinten antureita kulkureittien paikantamisessa ja kulloistenkin kulkutapojen tunnistamisessa. Myös tutkimuksen sisältöä ja kommunikointia tutkimukseen poimittujen kanssa pyritään selkeyttämään ja virtaviivaistamaan, mikä parantaa tutkimuksen laatua ja madaltaa siihen osallistumisen kynnystä.

Uusia menetelmiä otetaan käyttöön vähitellen huolellisen suunnittelun ja vaiheittaisen testauksen kautta.