Kysymyksiä ja vastauksia

Olemme koonneet tälle alasivulle usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Myös uusia saa esittää kommentoimalla sivun alalaidassa.

Miksi raitiolinjasto uudistuu?

Helsingin raitiolinjasto on pysynyt yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kohtalaisen muuttumattomana jo 1980-luvulta asti. Helsingin kantakaupunki kuitenkin kasvaa, ja siihen liittyen myös ihmisten liikkumistarpeet muuttuvat. Helsingin kantakaupungin uusilla asuinalueilla – kuten Jätkäsaaressa, Ilmalassa, Hernesaaressa ja Kalasatamassa – raitiovaunut muodostavat tulevaisuudessa pääasiallisen kulkuyhteyden, joten nykyistä raitiolinjastoa on tarpeen uudistaa, jotta raitioliikenne voi tulevina vuosina laajeta yhä pidemmälle.

Muutoksia tehdään sitä mukaa kuin uusia rataosuuksia valmistuu. Vuonna 2017 tällaisia rataosuuksia ovat Reijolankatu, jota linja 3 siirtyy käyttämään, ja Välimerenkatu, jolle siirtyy linja 9. Tulevina vuosina muutoksia tehdään lisää. Jos raitiolinjastoa olisi laajennettu nykyisen linjaston pohjalta, se olisi myös ollut huomattavasti kalliimpaa – nykyisellä verkolla on olemassa linjoja, joiden matkustajamäärät ovat jääneet kohtalaisen alhaisiksi, kun taas toisaalla vaunut ovat ajaneet kapasiteettinsa ylärajoilla. Kun itse linjasto toimii tehokkaammin, voimme tarjota laajemmat liikennöintiajat ja paremman palvelutason yhä useammalle.

Uudella raitiolinjastolla pyrimme luomaan niin kutsuttuja lyhyen ja säännöllisen vuorovälin käytäviä kaikille Helsingin pääkaduille, jolloin matkanteko tärkeimmillä osuuksilla helpottuu ja muuttuu luotettavammaksi. Näillä kaduilla kulkee tyypillisesti kaksi eri linjaa, joiden yhteinen vuoroväli on 5–6 minuuttia. Tällaisia yhteysvälejä on muun muassa Mannerheimintiellä, Hämeentiellä, Helsinginkadulla, Mäkelänkadulla, keskustan ja Jätkäsaaren, keskustan ja Eiran ja keskustan ja Töölön välillä. Huomiota on pyritty kiinnittämään ennen muuta siihen, että yhteydet solmupisteisiin olisivat mahdollisimman toimivia.

Miksi linja 1 on saanut uuden ja kiemurtelevan reitin?

Nykyinen linja 1 (ja sen Eiraan saakka kulkeva ruuhka-ajan versio 1A) on Helsingin vanhimpia raitiolinjoja, mutta se on myös matkustajamääriltään selvästi pienin. Tästä syystä linja liikennöi vain arkisin – kysyntää laajemmalle liikenteelle kun ei yksinkertaisesti ole. Uudistuksen myötä linja 1 palvelee yhä suurempaa käyttäjäjoukkoa tarjoamalla yhteyksiä useisiin liikenteen solmukohtiin, ja se alkaa kulkea päivittäin. Se tarjoaa yhdessä linjan 3 kanssa tiiviin yhteyden keskustan ja Eiran välillä, yhdessä linjan 2 kanssa tiiviin yhteyden keskustan ja Töölön välillä, yhdessä linjan 8 kanssa tiiviin yhteyden Töölön ja Sörnäisten välillä ja yhdessä linjan 7 kanssa tiiviin yhteyden Mäkelänkadulla.

Miksi Kruununhaan yhteyksiä heikennetään poistamalla linjan 1 palvelu kaupunginosasta?

Kruununhaasta raitioyhteys Tehtaankadulle muuttuu tosiaan vaihdolliseksi tai vaatii hieman nykyistä enemmän kävelyä. Bussilinja 17 alkaa kulkea arkisin puolen tunnin vuorovälillä Hakaniemestä Kruununhaan, Kauppatorin, Eiran, Punavuoren ja Hietalahden kautta Salmisaareen syysliikenteen alusta alkaen, ja se korvaa raitiolinja 1:n poistuvaa osuutta, jonka pysäkeillä Etelärannassa ja Tehtaankadun itäpäässä on ollut verraten vähän matkustajia etenkin ruuhkahuippujen ulkopuolella. Kallion ja Eiran välillä matkustajia palvelee edeleen linja 3. Tällä järjestelyllä pyrimme tarjoamaan yhteyksiä niihin suuntiin, missä niille on kaikkein eniten tarvetta.

Miksei raitiolinja 1 voisi ajaa Mannerheimintietä pitkin keskustaan?

Raitiolinjasto on pyritty suunnittelemaan siten, että tärkeimmillä reittiosuuksilla voidaan tarjota tiheä ja tasainen vuoroväli kahden tai useamman linjan yhdistelmänä. Linjat 1 ja 2 muodostavat Töölön ja ydinkeskustan välille tällaisen reittiosuuden. Jos esimerkiksi linja 1 ajaisi Mannerheimintietä pitkin, ei välille Runeberginkatu-Arkadiankatu-Mannerheimintie saataisi tiheää vuoroväliä, sillä linja 2 kulkisi yksinään tämän osuuden. Jatkossa Mannerheimintietä ajavat edelleen tihein vuorovälein linjat 4 ja 10.

Miksi linjojen 2 ja 3 rengas puretaan?

Linjojen 2 ja 3 renkaan purkaminen on osa laajempaa kokonaisuutta. Tässä tapauksessa renkaan purkamista Nordenskiöldinkadulla tarvitaan, jotta raitioliikennettä voidaan laajentaa uusille yhteysväleille. Kun Reijolankadun rata valmistuu, saamme muodostettua Kallion ja Meilahden välille poikittaisen raitioyhteyden linjalla 3. Linja 2 taas tarjoaa suoran yhteyden Töölön ja Pasilan välille ja korvaa samalla linjalta 7 poistuvaa läntistä osuutta.

Miksi linjojen 7A ja 7B rengas puretaan?

Syyt ovat pitkälti samoja kuin linjojen 2 ja 3 renkaan purkamisen tapauksessa: on kyse kokonaisuudesta, ja renkaan purkamisella varaudutaan raitioliikenteen laajenemiseen. Toisaalta taas seiskan uudistaminen tuli tarpeeseen, jotta tietyillä yhteysväleillä voidaan tarjota nykyistä tiheämpää ja tasaisempaa liikennettä. Lisäksi linjat 7A ja 7B ovat tarjonneet Mannerheimintiellä vain vähän sellaisia yhteyksiä, joita ei voisi hoitaa muilla raitiolinjoilla. Tulevaisuudessa linja 7 tarjoaa muun muassa suoran yhteyden Meilahden klinikoilta Pasilan asemalle, mikä ei vanha rengas säilyttämällä olisi ollut mahdollista.

Länsi-Pasilan ja keskustan välinen suora yhteys linjalla 2 siirtyy kulkemaan Runeberginkadun ja Arkadiankadun kautta.

Miksi raitiovaunut eivät enää kulje Töölöstä Fredrikinkatua pitkin Kamppiin?

Kun raitiovaunut siirtyivät käyttämään Kampin rataosuutta sen valmistuttua, Töölöstä poistui suora yhteys ydinkeskustaan ja esimerkiksi Lasipalatsin pysäkille. On kuitenkin osoittautunut, että tällaiselle yhteydelle on tarvetta. Ajatuksena onkin, että elokuusta 2017 alkaen raitiovaunut 1 ja 2 kuljettavat Töölön suunnasta tihein vuorovälein Arkadiankatua pitkin kohti Lasipalatsin pysäkkiä, ja bussit taas kulkevat nykymallin mukaisesti Kamppiin. Näin matkustajan ei tarvitse tehdä valintaa bussi- ja raitiovaunupysäkin välillä matkustaessaan Töölöstä kohti etelää, kun eri pysäkit tarjoavat eri suuntiin kulkevia yhteyksiä.

Busseissa on ollut Töölön ja Kampin välisellä osuudella varsin paljon matkustajia, mutta raitiovaunujen uusi linjaus tasaa kuormitusta. Kun ydinkeskustaan matkustavat siirtyvät raitiovaunuihin, Kampin kautta kulkeviin busseihin jää aiempaa enemmän tilaa.

Miksi edes yksi linja ei sitten voisi edelleen kulkea Kampin kautta?

Raitiolinjasto on pyritty suunnittelemaan niin, että tärkeimmillä reittiosuuksilla voidaan tarjota tiheä ja tasainen vuoroväli kahden tai useamman linjan yhdistelmänä, ja Töölön ja niin kutsutun ydinkeskustan välinen osuus on suunnitelmassamme tällainen reittiosuus. Raitiovaunujen kulkeminen Kampin kautta hidastaisi linjoilla tehtäviä matkoja. Tämän lisäksi Simonkadun, Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä kääntyminen aiheuttaa raitiovaunuille epäluotettavuutta, ja toisaalta Kaivokadulle ei nykytilanteessa kannata juuri viedä enempää raitioliikennettä, vaan pikemminkin päinvastoin, sillä osuus on jo nyt kuormittunut.

Raitiovaunut saattavat kyllä vielä tulevaisuudessa palata Kampin osuudelle, mutta se vaatisi kokonaisratkaisua, jossa esimerkiksi nykyisiä bussilinjoja korvattaisiin raitiovaunuin. Toki Kampin raitiotiet palvelevat edelleen matkustajia mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Miksi Arabianrannan raitiovaunujen vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina, vaikka vaunuissa on jo nykyään paljon matkustajia?

Linjojen 6 ja 8 ruuhka-aikojen yhteinen vuoroväli tosiaan harvenee 5 minuuttiin, mutta samalla käytössämme on entistä enemmän uusia, tilavampia raitiovaunuja, jolloin matkustajapaikkojen määrä pysyy samana kuin nykyäänkin. Kun sekä 6 että 8 kulkevat samalla vuorovälillä, voimme tarjota niiden yhteiselle osuudelle säännöllisen vuorovälin ja samalla parantaa liikenteen luotettavuutta. Haluamme tarjota Arabianrannan matkustajille hyvän palvelutason, jossa raitiovaunut lähtevät 5 minuutin välein kohti Sörnäisiä, mistä matka jatkuu joko Hämeentietä tai Helsinginkatua pitkin eteenpäin tai missä voi vaihtaa vaikkapa metroon.

Myös matkustusmukavuus linjalla 8 paranee Töölön ja Sörnäisten välisellä osuudella, kun linjan 8 lisäksi myös linja 1 alkaa kulkea Helsinginkatua pitkin ja keventää siten linjan 8 kuormitusta.

Kun ruuhka-aikana ei ajeta tiheämmin vuorovälein, voimme vastaavasti laajentaa liikennöintiaikoja ja samalla tarjota raitioliikennettä yhä laajemmille alueille.

Miten Jätkäsaaressa huomioidaan myös asukkaiden, ei vain laivamatkustajien, tarpeet?

Elokuussa Jätkäsaaren raitioliikenne lisääntyy. Raitiolinja 7 siirtyy kulkemaan eteläpäässään Rautatieasemalta Länsiterminaalille, ja raitiolinja 9 puolestaan siirtyy Välimerenkadun uudelle rataosuudelle ja alkaa käyttää samaa päätepysäkkiä kuin linja 8 Jätkäsaaren Saukonpaadessa.

Suora yhteys Jätkäsaaresta keskustan läpi itäiseen kantakaupunkiin säilyy, mutta se kulkee Välimerenkatua pitkin. Länsiterminaalilta kulkeva linja 7 taas siirtyy Rautatieaseman jälkeen tekemään kierroksen Kruununhaan kautta ja jatkaa sieltä Hakaniemeen ja edelleen Hämeentielle.

2020-luvun alkupuoliskolla linjat 8 ja 9 jatkavat Saukonpaadesta edelleen Länsiterminaalille, kun Jätkäsaaren katuverkko valmistuu. Raitioliikenteen kapasiteetti ja saavutettavuus Jätkäsaaressa kasvavat siis huomattavasti nykyisestä.

Sturenkadulla olisi kiskot, muttei yhtään raitiolinjaa. Eikö myös tämä yhteys olisi syytä turvata eikä suotta makuuttaa kiskoja tyhjän panttina?

Nykyisin Sturenkatua pitkin kulkee ainoastaan linja 1 ja sen ruuhka-ajan versio 1A. Linjalla on tällä osuudella vain kaksi pysäkkiä, Brahenkatu ja Roineentie, joita mikään muu raitiolinja ei käytä. Vaikka etenkin Roineentien pysäkkiä käytetään jonkin verran, pysäkiltä hyvin kohtuullisen kävely-yhteyden päässä on edelleen runsas palvelutarjonta tärkeimpiin liikenteen solmupisteisiin. Sturenkadun kiskot ovat kuitenkin tarpeellinen yhteys paitsi häiriötilanteiden poikkeusreittejä myös esimerkiksi Koskelan varikolle ajamista varten. Sturenkadun yhteyksiä palvelevat edelleen bussilinjat 51 ja 70 (nykyään 70T, numero vaihtuu Koillis-Helsingin linjastouudistuksen yhteydessä 14. elokuuta).

Raitiolinjan 3 uusi päätepysäkki on Kuusitie. Mistä vaunu lähtee liikenteeseen takaisin kohti Olympiaterminaalia?

Raitiolinja 3 alkaa kulkea pohjoispäässään Mannerheimintielle Kuusitien pysäkille, kun Reijolankadun ratayhteys on valmistunut syksyllä 2017. Kuusitien pysäkki on vaunun viimeinen pysäkki, ja matkustajat jäävät sillä kohtaa pois kyydistä. Tämän jälkeen vaunu jatkaa tasaamaan aikaan Kuusitien silmukkaan ja ottaa taas matkustajat kyytiin Jalavatien pysäkiltä. Vaunun päätepysäkki siis sijaitsee yhden pysäkinvälin pohjoisempana kuin vaunun lähtöpysäkki.

Takaisin ylös

Kommentit

Miksi yhdellä raitiovaunulla ei pääse enää Käpylästä Hakaniemeen? Ykkösen reitti kulki aikaisemmin Hakaniemen kautta ja koko ikäni Käpylässä asuneena voin todeta, että se oli myös paras tapa kulkea väliä Käpylä - Hakaniemi - Käpylä. Toki Hakaniemeen pääsee Käpylästä raitiovaunulla edelleenkin mutta nyt se edellyttää vaunun vaihtoa matkan aikana. Suoran raitiovaunulinjan puuttuminen välillä Käpylä - Hakaniemi on erittäin suuri miinus tässä nyt toteutetussa reittiuudistuksessa.

Hei,

Uusi ykkösen reitti on mieleinen ja hyödyllinen omalle liikkumiselleni.

Mutta Tehtaanpuiston kohdalla on varsinkin raitiovaunulle hyvin epätavallisen pitkä pysäkkiväli (Viiskulmalta Tehtaankadulle). Onko suunnitteilla Eiran sairaalan -pysäkki myös linjalle 1 tai jollain toisella nimellä pysäkkiä Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteykseen? Jos on millainen on toteutus aikataulu?

Tähän olisi kyllä HSL kiva saada vastaus! Tehtaanpuisto/Eiran sairaala olisi hyvä pysäkki linjalle 1. Viiskulma-Perämiehenkatu(pysäkki) on aivan liian pitkä väli, joten pysäkin rakentaminen olisi tarpeessa!

Tehtaanpuiston pysäkki oli suunnitteilla ja merkitty 14.8. linjakarttoihinkin. HSL:n liikennesuunnittelijat olivat vain unohtaneet käydä paikanpäällä ja pysäkkiä ei tosiasiassa ollutkaan.

Liikennesuunnittelijoiden mielestä 1A:ssa ei myöskään ollut matkustajia, vaikka paikanpäällä ei aamuisin mahtunut Neitsytpolun jälkeen istumaan. Päivisin yksinään ajellut vanha 1 saattoikin olla lakkauttamisen tarpeessa, mutta ruuhkalinja 1A oli hyvinkin käytetty.

Eikö sen vitosen linjan voisi jatkaa Simonkadun ja Fredan kautta Töölön hallille, jolloin ois töölöläisille taas yhteys Kamppiin, linja-autoasemalta yhteys terminaaliin ja bussilla pohjoisesta tuleville laivamatkustajille vaihtopaikka hallilla. Ja kun ne vaunut kait lähtevät linjalle tuolta hallilta. Vaunujen lisätarve ei kauhiasti lisääntyisi.
Nykyinen tilanne on että 4 kerää laivamatkustajat linjansa varrelta ja tynkälinja 5 ajelee 4:n perässä melkein tyhjänä. Junalla näkyy tulevan vain pieni osa laivamatkustajista.

Linjan 5 siirtoajo halliin ajetaan ainakin nykkyisellään rautatieasemalta (minne linja päättyy) Kallion kautta Helsinginkatua Töölön halliin. Töölön suuntainen reitti ei siis ilman ylimääräistä lenkkiä olisi nykyisellään mahdollinen.

Itse en ole paljoa linjalla matkustanut, mutta satamalinjojen yleinen ongelma on täydet vaunut. Mielestäni on hienoa, että kaikki ihmiset eivät ahtaudu samaan raitiovaunulinjaan. Toisaalta jos kertomasi mukaan linja 5 kulkee todellakin laivojen saapumisaikaankin tyhjänä on syytä tarkistaa linjan aikataulua tai viimekädessä reittiä.

Eikö joku bussi voisi edelleen pysähtyä Runeberginkadulla Kampin palvelukeskuksen ja Leppäsuonkadun palvelutalon lähettyvillä Autotalon kohdilla?

Tuleeko Länsiterminaalin ja Ruoholahden metroaseman kautta kulkeva bussilinja täydentämään ratikoita, kuten joskus alkuvuodesta uutisoitiin ja lupailtiin?

Tässä vaiheessa valitettavasti ei ole tulossa, sillä Länsiterminaalin katujärjestelyt ovat tällaiseen bussiliikenteeseen valitettavasti puutteelliset. Olimme suunnitelleet linjan 20 siirtämistä Erottajalta Länsiterminaaliin, mutta ainakaan vielä se ei ole mahdollista.

Tuleeko Länsisatamasta Ruoholahden asemalle vaihdoton ja välipysäkitön raitiovaunu, joka heti palaa hakemaan uutta lastia, kunnes laivalasti on kuljetettu eteenpäin? Sitähän paljon enemmän tarvitaan kuin bussia, joka kulkee jotakin kautta jonnekin. Koko raitiovaunu-uudistus on pettymys, koska edelleenkään ei ole niitä kolmea raitiovaunuyhteyttä, joita vuosikaudet olen kaivannut: 1. Länsisatamasta Ruoholahden metroasemalle nopea non stop raitiovaunuyhteys silloin kun laiva on saapunut valkamaan ja pysäkki täynnä väkeä vielä kolmannenkin vaunun lähdettyä; 2. Kaisaniemenkadulta Lasipalatsin pysäkille - tämä yhteys poistui, kun linja 7 "tilapäisesti" siirrettiin kulkemaan Senaatintorin kautta - hieman auttaa, että Mannerheimintielle meneville linjoille voi vaihtaa rautatieasemalla, mutta mikään niistä ei kai jatka Mannerheimintietä pitkin Lasipalatsia pitemmälle;; 3 yhteys Aleksanterinkadulta Bulevardille - kiskot ovat olleet sata vuotta, mutta vaihtaminenkin on hankalampaa kuin ennen, kun osa kulkee Stockmannin kautta ja osa rautatieaseman kautta. Asun lähellä Sörnäinen M pysäkkiä, josta Länsisatamaan menee kaksi raitiolinjaa. Länsisatamaan haluaisin kuitenkin mennä vaihtamalla raitiovaunuun Ruoholahden metroasemalla, koska näin pitkällä matkalla täpötäysi raitiovaunu on tavattoman hidas ja matkatavaroiden kanssa hyvinkin ikävä matkustusväline.

Itseäni nämä muutokset palvelevat hyvin ja varsinkin 1:sen reittimuutos tuo lisää vaihtoehtoja liikkumiseen. Muutokset ovat isohkoja, mutta vaikuttavat mietityiltä. Uskon, että mikäli spårat pysyvät jotakuinkin aikatauluissa, liikkuminen on vähintään yhtä sujuvaa kuin nytkin.

Jossain kohtaa todettiin, että 2 ja 7 vaihtavat numeroita Pasilassa kuten 2 ja 3 vaihtavat Olympiaterminaalilla. Tarkoittaako tämä sitä, että jos tulee 2:lla Pasilaan, niin samalla ratikalla voi jatkaa edelleen numero 7:n reittiä ja päinvastoin 7 > 2...

Juuri näin. Hyvä vertailukohta Länsi-Pasilan tunnustenvaihtopysäkille on myös nykyinen Eläintarhan pysäkki, jossa kakkonen vaihtuu kolmoseksi ja päinvastoin.

Se ei tarkoita mitään vaan on jäänyt ilmeisesti jonkin järjestelmävirheen takia roikkumaan selitekenttään. Selvitämme, mistä on kyse.

Kun sporissa lukee että 3 alkaa kulkea myöhemmin syksyllä Meilahteen, ja ei että 7 alkaa kulkea myöhemmin syksyllä Meilahteen, milloin 7 alkaa sitten kulkea sinne (Meilahden sairaaloille)?

Linjan 7 jatkaminen Meilahteen edellyttää vielä liikennejärjestelyjen muuttamista Länsi-Pasilassa ja Tukholmankadulla, ja tämänhetkisen aikatauluarvion mukaan tuon yhteyden on suunniteltu toteutuvan vuonna 2021. Linjan 3 Meilahdella tarkoitetaan Kuusitietä Mannerheimintien varressa, linjan 7 Meilahdella tosiaan Meilahden sairaaloita.

2021?! Eikö seiskan voisi laittaa kulkemaan Munkkiniemeen sen ajan kuin liikennejärjestelyt on valmiit? Tuosta tulisi 6 min lisää kullekin sivulle verrattuna sairaala-alueelle päättämiseen, mutta linjan 58 kuormitus vähenisi. Matkustajat ei kuitenkaan tule odottamaan että 7 alkaa kulkea väliä vaan tekemään jo sitä ennen matkansa 58:lla.

Vielä tässä vaiheessa suosittelemme tuolle välille tosiaan bussia 58. Seiskan jatkaminen Munkkiniemeen ei oikein ole mielekästä myöskään ennen kuin linjan reittiä hieman oikaistaan Länsi-Pasilassa, ja tämänkin ratatyön aikataulu on tällä tietoa vuosikymmenen vaihteen tienoilla.

Näistä usein kysytyistä kysymyksistä jäi puuttumaan se miksi Ensi Linjalla ja Toisella Linjalla tyhjän panttina seisovia kiskoja ei käyttöönoteta vaan seisotetaan tyhjän panttina.

Ensi linjan ja Toisen linjan kiskojen ongelma on - kute aiemminkin - se, että tätä yhteyttä on hankala sovittaa yhteen muun raitiolinjaston kanssa. Olemme joskus pohtineet, että Linjoilta kulkevalle ruuhkalinjalle voisi olla kysyntää, mutta tällä haavaa moista yhteyttä ei ole suunnitteilla.

Edelleen ihmettelen miksi linja 2 halutaan purkaa Kampista pois ja laittaa sekä 2 että 1 linjat kulkemaan samaa reittiä (Arkadiankatu).
Miksi Kampissa ihmiset halutaan sulloa busseihin, käsittääkseni juuri rateilla kulkevaa liikennettä tulisi suosia?
Bussit ovat jo nyt todella täynnä. Tullaanko edes bussilinjan 70 liikennöintiväliä tiukentamaan? Toisi edes jotain helpotusta.
Eikä ihan mene läpi tiukat kurvit Kampissa, näitä on muuallakin…

Raitiolinjastossa muutoksen taustalla on ennen muuta se, että viemällä linjat 1 ja 2 samalle reitille Töölön ja ydinkeskustan välillä turvaamme tälle välille kahden linjan yhdistelmänä tiheän vuorovälin, sillä yhteysväli on näkemyksemme mukaan keskeinen. Arvioimme myös, että osa nykyisistä bussimatkustajista on todellisuudessa menossa keskustan suuntaan, jolloin nykyisiä bussimatkustajia siirtyy myös raitiovaunun kyytiin. Lisäksi taustalla on yksi tekninen ongelma: Mannerheimintien, Simonkadun ja Kaivokadun risteyksessä kääntyvien vaunujen määrää ja toisaalta Kaivokadulla kulkevien vaunujen määrää on tarpeen vähentää liikenteen sujuvoittamiseksi.

Miten linjat 2 ja 3 tekevät Olympiaterminaalilla, eli vaihtavatko molemmat siinä suuntaa (miten?) vai vaihtavatko numeroa kuten nykyisinkin ja jatkavat toisen linjan reitillä eteenpäin? Eli lähinnä pääseekö Kauppatorin kautta edelleen Kaivopuistoon asti "suoraan" vai pitääkö kävellä Olympiaterminaalilta (tai sitten kiertää keskustasta tullessa koko Punavuoren kautta kolmosella)?

Linjat 2 ja 3 vaihtavat numeroaan Olympiaterminaalilla aivan kuten nykyisinkin, eli Kauppatorin kautta pääsee yhä Kaivopuistoon asti suoraan. Linjat 2 ja 7 taas vaihtavat numeroaan Länsi-Pasilan Maistraatintorilla samaan tapaan kuten 2 ja 3 Eläintarhalla nykyään.

Mihin linja 9 uuden reitin pysäkit tulevat Välimerenkadulle?

Vastaus selviää tästä kartasta, joka löytyy nyt myös tältä raitiolinjaston verkkosivuilta: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/ratikka_openstreet_297x420_14082017.pdf

Pysäkki siis sijaitsee Malta-talon kohdalla, Messitytönkadun risteyksessä. Syy sille, että pysäkki sijaitsee niinkin lähellä Saukonpaatta on se, että Saukonpaaden pysäkki siirtyy hieman etäämmälle myöhemmin tulevina vuosina, kun Jätkäsaaren katurakentaminen valmistuu.

Tämä on mahdollista - kiitos huomiosta. Selvitämme asiaa.

Joko tiedetään ja aikatauluihin täydennetään? Matkustajia palvelematon siirtoajo viimeisenä lähtönä ainakin tuntuisi raitioliikenteessä tyhmältä.

Sivut

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.