Kortinlukijat ja lippuautomaatit uudistuvat, reaaliaikainfoa koko liikenteestä

Yksi uudistuksen näkyvimmistä osista ovat modernit kosketusnäytölliset matkakortinlukijat. Myös lippuautomaatit uudistuvat. Tulevaisuudessa kaikki liikennevälineet näkyvät reaaliaikaisesti pysäkkinäytöillä ja Reittioppaassa.

Sinä kosketat, HSL liikuttaa.

Uudet kosketusnäytölliset lukijat ovat helppokäyttöisiä. Uudelta lukijalta voi ostaa vanhoja tuttuja lippuja, ja painikkeet ovat samat kuin ennenkin. Vain painike 0 eli raitiovaunulippu, on muuttunut raitiovaunun kuvaksi.

Jatkossakin kausilippua vain näytetään kortinlukijalle, uudella laitteella lukijan alalaitaan. Arvolipun osto tapahtuu jatkossa niin, että ensin valitaan matkustusalue (haluttu lippu) ja sen jälkeen vahvistetaan valinta OK-näppäimellä. Lopuksi matkakortti näytetään lukijalle. Voit harjoitella uuden kortinlukijan käyttöä alla olevan sähköisen matkakortinlukijan avulla. Tai katso ohjevideot HSL:n Youtube-kanavasta.

Uusia matkakortinlukijoita on asennettu tällä hetkellä lähes
1 400 bussiin ja kaikille metroasemille sekä kaikkiin lähijuniin ja raitiovaunuihin.  Bussiasennukset jatkuvat vielä syksyllä 2017.  Siihen saakka käytössä on molempia laitteita rinnakkain.

Myös HSL:n vyöhykemalli uudistuu, mutta uuteen malliin ei siirrytä vielä lippu- ja informaatiouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. Uusi vyöhykemalli otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana, kun uudistus on muutoin valmis ja matkakortit vaihdettu uusiin. Tällöin lukijoihin vaihdetaan uudennäköinen käyttöliittymä (A, B, C, D-painikkeet).

Osta lippusi kätevästi uusista automaateista

Uusi kosketusnäytöllinen monilippuautomaatti opastaa käyttäjäänsä. Automaatissa on samansukuinen käyttöliittymä kuin muissakin uusissa laitteissa, joten se tulee nopeasti tutuksi. Väriltään ne ovat sinivalkoisia.

Kaikilla monilippuautomaateilla voi jatkossa ladata matkakortteja ja vuorokausilippujen valikoima laajenee. Lisäksi niistä voi ostaa kertalippuja. Uudet automaatit otetaan käyttöön vaiheittain kesästä 2017 alkaen. Automaatilla voi maksaa käteisellä, maksukorteilla ja matkakortin arvolla.


Juna-asemille kertalippuautomaatteja

Kertalippuautomaatista voi kesästä 2017 lähtien ostaa kertalippuja ja yhden vuorokauden lippuja. Maksaa voi pankkikortilla. 

Matkakortti muuttuu HSL-kortiksi vuonna 2018

Myös matkakortit vaihdetaan. Korttien vaihto alkaa vuonna 2018 sen jälkeen, kun kaikki matkakortinlukijat on vaihdettu uusiin. Ulkoasun lisäksi korttien nimiin tulee muutoksia.

Matkakortista tulee sininen HSL-kortti ja kertakortista valkoinen Matkailijakortti.  Korttien vaihto sujuu kätevästi latauksen yhteydessä myyntipisteissä. Kortin vaihto on ilmaista tietyn ajanjakson ajan.

Siirtymäaikana sekä uusi että vanha kortti käy maksamisen välineenä. Siirtymäaika on arviolta noin kuusi kuukautta.

Kun kaikki noin miljoona matkakorttia on saatu vaihdettua uusiin, matkakortin nettilataus ja vyöhykemalli voidaan ottaa käyttöön vuoden 2018 aikana.

 

Reaaliaikainen tieto helpottaa matkantekoa

Uusi informaatiojärjestelmä parantaa merkittävästi matkustajainformaatiota. Nyt reaaliaikaista tietoa saadaan kaikista HSL-alueen liikennevälineistä.

Saat reaaliaikaisen tiedon liikennevälineiden kulusta ennen matkaa ja matkan aikana niin pysäkkinäytöistä kuin uudesta Reittioppaastakin. Uusi järjestelmä ottaa huomioon ajoneuvojen kulkutietojen lisäksi myös säätilan ja siinä tapahtuvat muutokset.

Pysäkeillä, asemilla ja terminaaleissa oleville näytöille tulee liikennevälineen reaaliaikainen lähtöaika kyseiseltä pysäkiltä.

Matkustajille tulee myös tieto seuraavasta pysäkistä kuulutusten ja busseihin asennettavien sisänäyttöjen avulla. Myöhemmin niissä voidaan tarvittaessa esittää tietoa poikkeusreiteistä ja matkustajatiedotteista.

Katso, mitä reaaliaikainen data auttaa matkustajaa käytännössä: http://www.youtube.com/watch?v=ZUc2egXdpN4

Reaaliaikaisen tiedon kulku infografiikkana

REAALIAIKAENNUSTEIDEN KÄYTTÖ LAAJENEE

  • Ennusteet pysäkeille ja nettipalveluihin saadaan kaikelle HSL:n liikenteelle koko alueella
  • Ennusteet ottavat huomioon myös säätilan ja -ennusteen

MATKUSTAJAINFORMAATIO KULKUNEUVOISSA PARANEE

  • Kuulutukset (seuraava pysäkki + myöhemmin mahdolliset häiriötiedotteet) busseihin ja raitiovaunuihin
  • Seuraavan pysäkin nimen kertova näyttö bussin sisällä kaikkiin busseihin

 

 

Myös Reittiopas uudistui

Valtakunnallinen entistä ehompi Reittiopas valmistui helmikuussa  2017. Järjestelmä on luotu HSL:n, Liikenneviraston ja kehittäjäyhteisön yhteistyönä, ja se hyödyntää uuden informaatiojärjestelmän tuottamaa reaaliaikaista tietoa. Uusi Reittiopas näyttää kaikki lähelläsi sijaitsevat pysäkit ja liikennevälineet. Tämä helpottaa matkan suunnittelua - myös poikkeustilanteissa.

Myös kolmansien osapuolien applikaatiot saavat käyttöönsä uuden reaaliaikaisen tiedon (HSL:n tarjoamat APIt).

 

 

 

 

Tutustu uuteen Reittioppaaseen

Kuulutukset helpottavat matkan tekoa

Kaikissa HSL-alueen busseissa ja raitiovaunuissa kuulutetaan tulevaisuudessa  seuraavan pysäkin nimi sekä suomeksi että ruotsiksi, ja lisäksi kaikkiin liikennevälineisiin asennetaan seuraavasta pysäkistä kertovat näytöt. Myöhemmässä vaiheessa myös poikkeusreiteistä ja muista häiriöistä on tarkoitus kuuluttaa. HSL-alueella on yhteensä noin 4 500 erinimistä pysäkkiä.

Kuulutukset otetaan käyttöön kaikissa liikennevälineissä, kun uuden järjestelmän laitteet on asennettu.

HSL:n kuulutusääni valittiin keväällä 2015. Valinta tehtiin yhteistyössä asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa.

 

Uudet vyöhykkeet tulevat vuonna 2018

Lippu- ja informaatiouudistuksen rinnalla on valmisteltu Helsingin seudun uutta vyöhykemallia. Se on tarkoitus ottaa käyttöön  vuonna 2018, kun kaikki uudet laitteet on asennettu liikennevälineisiin, matkakortit on vaihdettu uusiin ja koko lippu- ja informaatiouudistus on valmis.

Uusien vyöhykkeiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Toisin kuin nykyisin, rajat eivät siis enää kulje kunnanrajoja pitkin. Tämä mahdollistaa lippujärjestelmän joustavan laajentamisen. HSL:n hallitus päätti vyöhykerajoista kesäkuussa 2012.

Vyöhykkeet on merkitty kirjaintunnuksin A, B, C ja D - tarvittaessa aakkostoa voidaan jatkaa pidemmällekin. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa) minimiostos on kaksi vyöhykettä. Jos siis matkustat A-vyöhykkeellä vaikkapa Pasilasta Helsingin keskustaan, tarvitset AB-lipun.

Vyöhykemallia voidaan myös laajentaa uusille alueille. Kortinlukijoissa ja automaateissa uusi vyöhykemalli näkyy tulevaisuudessa uusina painikkeina.

Katso tarkempi vyöhykekartta

 

MIKÄ MUUTTUU VYÖHYKKEIDEN MUKANA?

  • Hinnoittelu perustuu entistä enemmän matkan pituuteen. Lyhyet kuntarajan ylittävät matkat halpenevat.
  • Minimiostos ABC-alueella on kaksi kaarta, käytössäsi on entistä suuremmat matkustusalueet
  • Uusi lisävyöhykelippu otetaan käyttöön. Jos omistat AB-vyöhykkeen kausilipun, voit matkustaa C-vyöhykkeelle lisämaksusta, eikä maksua tarvita koko matkasta.
  • Uusi senioriarvolippu otetaan käyttöön: seniorit matkustavat 50 prosentin alennuksella päiväliikenteessä kello 9-14.
  • Opiskelijalippu myönnetään 18-29-vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville ja ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille. Opiskelijalipun alennus säilyy nykyisellään, 50 prosentissa aikuisten lipun hinnasta.
  • Lastenlipun ikärajaa nostetaan yhdellä ikävuodella.
  • HSL voi laajeta tulevaisuudessa uusiin kuntiin ilman suuria muutoksia järjestelmään.

Pysäkkinäyttö kertoo, koska bussi oikeasti tulee

Sähköisiä aikataulunäyttöjä on ollut pysäkeillä ja terminaaleissa ennekin – etenkin Helsingissä. Informaatiojärjestelmäuudistuksen myötä niitä asennetaan myös muihin HSL-kuntiin. Ikääntyneet led-näytöt on uusittu  taulutelevisioiden kaltaisiksi litteiksi värinäytöiksi. Uuden informaatiojärjestelmän käyttöönoton ansiosta kaikilla sähköisillä aikataulunäytöillä esitetään ensisijaisesti vain reaaliaikatietoa – siis ennusteita, jolloin bussin tai raitiovaunun oikeasti pitäisi lähteä kyseiseltä pysäkiltä.

Näyttöjä asennetaan nousumääriltään vilkkaimmille pysäkeille. Pienimmät näytöt ovat mustavalkoisia yksirivisiä näyttöjä. Niissä esitetään saapuvan linjan tunnus, määränpää sekä jäljellä oleva odotusaika minuutteina. Kaikkein vilkkaimmilla pysäkeillä sekä terminaaleissa käytetään värinäyttöjä tai keltaisia LED-näyttöjä. Niissä jäljellä oleva odotusaika esitetään minuutteina, jos odotusaikaa on jäljellä alle 10 minuuttia. Muussa tapauksessa ajoneuvon lähtöaika esitetään kellonaikana.

Toisinaan minuuttiluvun tai kellonajan edessä on nk. mato, eli tilde [~] . Se tarkoittaa, että saapuvasta ajoneuvosta ei ole saatavilla reaaliaikaista ennustetta, mutta ajoneuvon pitäisi olla tulossa. Näytöllä esitettävä aika on silloin sama kuin paperisessa pysäkkiaikataulussa.

Valitettavasti sähköisiä näyttöjä ei voida asentaa kaikille pysäkeille, mutta ei hätää: Missä ei ole näyttöä, sielläkin auttaa HSL:n Reittiopas.

Kommentit

Hei, olen eläkeläinen.
Onko totta, että nykyiset ratikkaliput poistuvat uudistuksen myötä? Ja jos on, miksi joudun ostamaan AB lipun, kun matkustan vain ratikalla kantakaupungin alueella? Useissa maissa eläkeläiset voi matkustaa jopa ilmaiseksi tai ainakin alennuksella (esim Tukholma 65v jo saavat alennuksen). Yllä luin kommentin, että seniorialennuksen saa vasta kun on 70 v, ja silloinkin vain 9-14 välillä, pitääkö sekin paikkansa? Jos pitää, niin uudistus ei todellakaan ole tasapuolista, kuten sitä mainostetaan.

Aiemmista teksteistä löysin tiedon, että yli 70-v. senioreiden päiväalennuksen lisäksi eläkeläisillä säilyy mahdollisuus ostaa -50% kausilippuja. Entä mitä tapahtuu nykyiselle -25% alennukselle, joka nyt myönnetään alennettua kansaneläkettä saaville? Työkyvyttömyyseläkkeellä on paljon ihmisiä, joilla on pienet eläketulot mutta vielä vuosia/vuosikymmeniä aikaa seniori-ikään.

kuljen työmatkat AB vyöhykkeellä mites sitten kun meen Kontulaan uimaan, milläs vyöhykkeellä sitten kuljen? Mulla on invalidimatkakortti nykyisin käytössä, reitti alkaa Niemenmäestä ja päättyy Kontulaan ja takas? Mites Niemenmäki-Malmi ja takas? Eikös riitä AB Niemenmäki-Dagmarinkatu? karttanne on erittäin sekava, siitä ei saanut mitään tolkkua!

Pysäkkinäytöt on tosi hyvä juttu, mutta jostain syystä tänä syksynä joillain pyskeillä (esim Kumpulan kampus) ei näy kaikki ko. pysäkiltä kulkevat linjat, mikä herättä hämmennystä. En ymmärrä logiikkaa jolla linjat toisinaan näkyvät ja toisinaan ei.

Hei,
Miten yli 29v opiskelijat? Tätä nykyään on aika normaalia opiskella yli 30v. toinen (tai ensimmäinenkin) ammatti. Eikö heidänkin pitäisi kuulua alennuksen piiriin?`

Tuo tuleva vyöhykejako on ihan älytön. Miksei A vyöhyke voinut olla Helsinki. B vyöhyke Espoo Vantaa jne. Pakollinen kahden vyöhykkeen lippu olisi ollut kalliimpi kuin nykyinen sisäinen lippu mutta halvempi kuin seutulippu. Lisäksi Helsinki Vantaan lentoasema pitäisi kuulua B vyöhykkeeseen. Syy ettei kuulu on siinä että koko homman maksajiksi pitää saada Helsinkiläiset tavalla tai toisella.

Mikä järki on siinä, että senioreiden pitää matkustaa 9-14 välillä saadakseen alennuksen? Lopun päivää pitää siis olla kotona. Ei teatteria, ei konsertteja, ei mitään iltamenoja. Varsinkin yksin asuvien naisten eläke on usein niin pieni, että hsl:n lippujen hinnat jumiuttavat kotiin ja erakoittavat. Yrittäkää nyt nähdä vähän kauemmaksi kuin oma nenä. Yksinäisyys ja masennus tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.

Uudella matkakortinlukijalla ei voi laitteesta ostaa lippua, jos siinä on kausi voimassa. Tämähän on aivan järjetöntä. Laite ilmoittaa 'lippu jo ostettu'. Myöskään ei voi ostaa lasten lippuja. Kyllä on surkeaa käytettävyyssuunnittelua! Toivottavasti laitteisiin on tulossa iso ohjelmapäivitys...

Uudella matkakortinlukijalla ei voi laitteesta ostaa lippua, jos siinä on kausi voimassa. Tämähän on aivan järjetöntä. Laite ilmoittaa 'lippu jo ostettu'. Myöskään ei voi ostaa lasten lippuja. Kyllä on surkeaa käytettävyyssuunnittelua! Toivottavasti laitteisiin on tulossa iso ohjelmapäivitys...

Onko HSL:n mobiililippu-sovellukseen tulossa myös mahdollisuus näyttää voimassaolevaa kuukausilippua sitä kautta? Olisi taas yksi kortti vähemmän kaikista bonus-, jäsenyys-, kissanristiäis- yms. korteista pullistelevassa lompakossa. Lisäksi jos vaikkapa sattuu kadottamaan lompakon, olisi silti mahdollista matkustaa julkisissa näyttämällä lippua puhelimesta.

Parhaillaan on mahdollista ostaa matkakortille noin vuosikymmenen loppuun ulottuva (vuosi, tauko ja vuosi) Helsingin sisäinen kausi keskustan ja Landbon välillä matkustamiseen edullisesti. Mitä näille lipuille tapahtuu, irtisanooko HSL ne joskus?

Hei! Mietin tässä minkäköhän hintaiseksi matkat Sarvvikista 20 km Helsinkiin, tulee maksamaan metron tultua.Tällä hetkellä lippu maksaa 158e/kk ja bussi kulkee niin huonosti ei kulje edes kuuden jälkeen illalla eikä vklo ollenkaan. Tämä tietty paranee hieman metroliikenteen joskus alettua toimimaan. Hinta on silti aika kova ottaen vielä huomioon bussien erittäin huonon vuorovälin. Miten voi olla perusteltua että Mellunmäkeen lippu on 19km 50e ja Helsingistä Sarvviikkiin 20km 158e, varsinkin kun koko ajan kirjoitellaan ettei kuntarajat tulisi enään vaikuttamaan niin paljon vaan matkan pituus????? Ymmärrän että Helsinki veloittaa vähemmän ,mutta hinta ero on liian suuri. Kuntarajoilla asuville hinta 100metristä tulee kalliiksi. Onko auto ainoa ratkaisu??

Uusien laitteiden kohdalla lukee että asennukset jatkuvat kesään 2017. Käsitykseni mukaan nyt on kesä ja kaikki laitteet pitäisi olla vaihdettu, mutta silti näen näitä vanhoja laitteita osassa Espoon Nobinan, Pohjolan Liikenteen, Transdevin ja Helsingin bussiliikenteen (jokeri) busseissa. Koska nämä loput bussit saavat uudet laitteet?

Kyllä nyt kiivetään takamus edellä puuhun. Tuo uusi vyöhykemalli tekee selvästi lyhyiden matkojen matkustamisesta kalliimpaa ja tekee koko lipunostosta turhan vaikeeta. Tässä nyt on koko hanke ollut niin kiusaannuttavaa asiakkaana että tekee pahaa.

Ensin tuli käyttöön matkakortinlukijat jotka ovat täysin käyttökelvottoman surkeita edellisiin verrattuna eikä korjauksia näy, sitten tulee nuo uudet vyöhykkeet hämmentämään minkä lipun sitä ostaakaan ja tekemään lyhyistä matkoista kalliimpia. Pitäisikö esim. jonkun lapsen tai pk-seudulle juuri muuttaneen oikeasti tuntea joka kurvi ja kaarre jotta tietää minkä vyöhykkeen lipun tarvitsee? Ei edes riitä että reittiopas kertoo minkä tarvitsee kun aika moni nykyään on tottunut liikkumaan ilman mitään reittiopasta, itse ainakin menen ovesta ulos ja siitä se matka alkaa, en minä mitään reittiopasta lue, busseja kuitenkin vielä sentään kulkee tarpeeksi usein että tämä on vallan toimivaa, toisaalta nyt kun mainitsin varmaan hajotatte senkin jollain.

Itse tulen varmaan jatkossa ostamaan aina vaan 2 vyöhykkeen lipun kuten teen nytkin ja jos tarkastaja tulee jotain mussuttamaan tulee päivä päättymään meillä molemmilla ikävästi. Palvelun laatu tuhottiin täydellisesti 12kuukaudessa, ei tälläiseen pystynyt edes Nokia, mutta HSL, HSL on innovaatio kuningas, tiedetään miten saadaan kaikki asiakkaat vihaiseksi, palvelu käyttökelvottomaksi ja kaiken päälle hintaa nostetaan.

Aika paljon on nyt tullut pissittyä asiakkaiden silmille.

Siis eihän toi vyöhykemalli tuu ollenkaan halvemmaksi niille, jotka kulkee lyhyitä matkoja. Veikkaan että kahden vyöhykkeen lippu on kuitenkin kalliimpi kuin nykyinen sisäinen? Älytöntä, ettei voi ostaa vain yhden vyöhykkeen lippua. Itse kuljen pääosin vain tuossa merkityn B-vyöhykkeen alueella ja käyn ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa A tai C-vyöhykkeen puolella. Jos kahden vyöhykkeen lippu on kalliimpi kuin Helsingin sisäinen nykyään, tämä uudistus tulee ainakin itselleni vain kalliimmaksi.

Haei, katsoin (tarkempaa vyohykeuudistuskarttaa ja olisin halunnut tietää ovatko kaksi sisempää sinistä aluetta yhdessä A- ja B-vyöhyke vai miten jaottelu menee?

Tultiinpa eräänä päivänä lentokentältä kotiin. Vaimolla on lipulla Helsingin sisäistä kautta, mulla vain arvoa. Menin ensin sisään ja ostin uudesta lukijasta seutulipun. Vaimoni koitti ostaa arvolla lippua, koska oltiin Helsingin ulkopuolella. kortillapa ei ollutkaan riittävästi arvoa. No, minähän voin tarjota hänelle matkan omalla kortillani, kun siellä on arvoa riitävästi jäljellä. Eipäs onnistunutkaan. Varmaan joku pätevä syy miksi näin ei ole mahdollista. Mikä on se hyvä syy?

Ai niin, ensimmäinen kokeilemamme automaatti oli rikki. Napin painallukset meni ok, mutta kortin luku/tunnistus ei toiminut. Sanoin asiasta konnarille, joka painoi lukulaitteen automaatin nappia ja sanoi että toimiihan tämä. Sanoin ettei se lue kortteja, ja että voisiko siihen panna jonkun lapun tai tekstin että se on epäkunnossa. Ei kuulemma tarvinnut, kun vaunussa on muita toimivia lukijoita. Asiakaspalvelua! (20.3.2017 Lentoasemalta vaunussa 44B ovella 8O oleva automaatti)

18.3. Hesarissa oli sekä Mika Suojärven että hankejohtaja Eero Nikulan kirjoitukset. Suojärven esitys olisi käyttäjän kannalta helppo, mutta.....
Jos ensimmäiseen kulkuneuvoon mennessä vilautan korttia ja aion jatkaa vaihdolla kauemmaksi enkä tiedä paljonko maksaa ja en myöskään muista paljonko kortilla on arvoa, niin miten kävisi poistuttaessa, kun taas vilauttaisin eikä kortilla riittäisikään arvoa. - Jäisinkö pahimmillaan pimeällä "vangiksi" jonnekin hornan tuuttiin?

Elielinaukiolta itäänpäin B-alue ulottuu Vuosaareen asti
Olisi olettanut, että Espoon keskus tulisi kuulumaan B-alueeseen vertailtavan etäisyyden perusteellakin
Varsinkin kun Espoo on huomattava liityntäasema junaa käyttäville.

Olisi myös olettanut jo pelkästään yksinkertaisuuden takia, että B-alue olisi myötäillyt paremmin susirajaa eli kehä III:sta Askiston ja Espoon keskuksen välillä.
Nyt raja on suunniteltu keinotekoisesti myötäillemään Pitkäjärven luoteis vesirajaa ja se pudottaa epäoikeudenmukaiseti pois kapeahkolta sektorilta asukkaita kahden maksualueen työmatkaliikenteestä ja Leppävaaraan junaan suuntautuvalta liityntäliikenteeltä.

Ihmismassojen joustava kulkuhan tässä on kyseessä, eikä byrokraattinen tuijotus pilkuntarkkoihin harpilla mitattuihin kilometrietäisyyksiin

Pankaapa asia mietintämyssyyn

Olen jostakin saanut sellaisen kuvan, että uudessa kortinlukijassa olisi ollut kielen valinta, mutta näin ei ole. Voisiko painikkeisiin lisätä englanninkieliset tekstit myös?

Julkisuudessa on mm. vuosi sitten mainittu, että uuden HSL-kortin voisi vastaisuudessa ladata vaikka omalla kotikoneella. Pitääkö paikkansa? Ja miten se teknisesti tapahtuu? Tarvitaanko sitä varten kortinlukija, kuten sähköisessä henkilökortissa?

Onko tuo uusi vyöhykejako edes tarpeen? Tukholmassa on vyöhykkeet poistettu 9 tammikuuta 2017 alkaen. Kertalipulla saa matkustaa minne ja miten haluaa 75 minuutin aikana. SL:n linjasto ulottuu tosi laajalle Tukholman ympäristössä. Miksei näin voisi tehdä myös Helsingissä? Tällöin ei tarvitsisi mitään painikkeita lippuautomaattiin, pelkkä kortin vilauttaminen riittäisi oli sitten arvoa tai kautta.

Laitteen kosketusnäyttö ei jostain syystä toimi kunnolla sormellani. Olen kokeillut hipaista, napauttaa ja painaa mutta aina ei tapahdu mitään. Joskus pitää yrittää niin monta kertaa, että ilmeisesti laite ei enää odota ja sitten pitää aloittaa alusta. Tämä siis ilman hansikkaita, paljaalla sormellani. Ilmeisesti asiasta on valitettu jo kesällä, mutta ongelma näemmä jatkuu edelleen. Jos tarvitsette, olen valmis osallistumaan laitteen testaukseen.

Jos matkustan Vuosaaresta Itäkeskukseen(B-alueen sisäinen matka), täytyy minun ostaa AB- tai BC-lippu? Eihän siinä ole mitään järkeä!

Miksi uudella matkakortilla ei pystytä tarkistamaan jäljellä olevaa vaihtoaikaa?

Pitämällä korttia lukijan edessä 3 sekuntia, saat näkyville voimassaolevat liput ja jäljellä olevan saldon tai kauden tiedot.

Asun c vyöhykkeellä ja pitää päästä töihin b vyöhykkeelle, minkä lipun joudun ostamaan?

Miten kausilippua käytetään, jos kyseessä on kaksi henkilöä tai enemmän?

Lähesty lukijaa kuin olisit ostamassa kaksi tai useamman arvolipun. Eli valitse matka, lisää matkustajien määrä, itsesi mukaan lukien, valitse ok ja näytä kortti.

Lukija vähentää voimassaolevan kausilipun automaattisesti lopussa.

Miljoonia meni taas hukkaan uudistuksessa. Mikään ei yllätysyllätys toimi, insinöörin suunnittelema käyttölogiikka on aivan takapuolesta. Ja uusien korttien ulkoasuun tuhlattiin 20 000 euroa! Mitä tuhlausta, sekä uusi surkea lippujärjestelmä, järjetöntä tuhlausta tarpeettomaan korttiuudistukseen, jolla halutaan vaan vähentää lähellä keskustaa, sekä itä-helsingissä asuvien ihmisten kustannuksia, muitten kustannuksella, unohtamatta tarpeetonta tuhlausta kortin ulkoasuun, HSL on saanut selkeästi veronmaksajien piikin auki! Olisko 2019 vuorossa uusi korttiuudistus, ostetaan taas paskaa tiedolta, hintalappu voisi olla vaikkapa 3,7 miljardia, sillähän ei ole mitään väliä, koska maksaja on aina tiedossa.

Nykyisin pystyy tekstiviestillä ostamaan raitiovaunulipun. Miten jatkossa? Tuleeko heti alusta alkaen mobiilisovellus jolla voi maksaa matkan?

Jo nyt on käytössä mobiililippu, jota voi käyttää myös raitiovaunuissa. Pelkkä ratikkalippu ostettuna kortinlukijalta matkakortin arvolla säilyy myös, tällä lipulla ei tosin ole nyt eikä tulevaisuudessakaan vaihto-oikeutta muuhun kuin ratikkaan.

Suomenkielisillä sivuilla sanotaan, että uudet vyöhykkeet tulevat voimaan 2018 ja englanninkielisillä sivuilla, että 2017. Voisitteko tarkistaa, kiitos.

"Toimii hanskat tai lapaset kädessä."

Eipä toiminut neulesormikkaat kädessä.

Hanskat ja lapaset kädessä laite vaatii pikkasen toisenlaisen kosketuksen kuin paljain sormin, mutta kyllä se toimii.

Mieleen uusista lukijalaitteista tulee se, että niissä se tietojärjestelmän toimivuus asiakkaan välityksellä voisi olla sellainen, kun näyttää lipun laitteeseen, laite lukee tiedot, niin se voisi välittää tiedonkeruulla helpottaen henkilökohtaistamalla, että missä matkusti ja miten/ kuinka ja asiakas näkee omat tiedot niistä henkilökohtaisella HSL:n palvelussa, joita lipun lukijalaitteista on kerätty ja samalla muodostuisi henkilökohtaiselle tilille päiväkirja matkoista ns..

Se mitä tietoja matkakorttijärjestelmä saa kerätä on hyvin rajattua. Tietosuoja on tarkoin määritelty.

Juuri kun jonkinverran tuli käytettyä bussia ja opittua sinänsä toimiva julkinen liikenne, niin onkin tullut kylmää vettä niskaan.
Miksi Laurinlahti Espoossa on hintarangaistusperiferiaa kun vastaavasti esim. Vuosaareen saa matkustaa halvemmalla? Kummallinen koukku tehty vyöhykerajaan Espoossa ja vastaavasti tehty venymä itäpuolelle. Keitä virkamiehiä suositaan? Vai ovatko päättäneet omassa asiassaan?
Täytyy taas siirtyä oman auton käyttöön.

Mietin tässä vaan että KETKÄ opiskelijat peruskoulun jälkeen pitää 2 VUODEN tauon ennen kuin alkaa opiskelee (tietääkseni 16v aloittaa opiskelun yleensä)... Eli jos ei saa opiskelija alennusta kun täyttää 17v niin kuka edes aloittaa opiskelun?

Olisi kiva saada tietää missä mennään uusien lukijoiden asennusten kanssa. Viimeiseksi olen jostain lukenut, että asennukset ovat vantaan nobinan busseissa.

Vyöhykeuudistuksen jälkeen niipperiläisten tuska sen kun tiivistyy. Sijainti kehkolmosen pohjoispuolella aiheuttaa sen, että ensin kannattaa pyöräillä Vihdintien B-vyöhykkeen pysäkille tai jos jaksaa polkea, niin Vantaankosken juna-asemalle. Ensin meiltä vietiin suora Vihdintien-yhteys Helsinkiin, toimivaa liityntäliikennettä Vantaankoskelle ei olla saatu jne. 436 kulkee niin harvoin, että kaikki kynnelle kykenevät käyttävät autoa. Seuraa itseään ruokkiva kehä jossa HSL voi sanoa, että lisää lähtöjä ei tarvita koska käyttäjiä ei ole. Vyöhykeuudistuksen jälkeen 436:n käyttö vähenee entisestään, koska on raivostuttavaa maksaa huonosta palvelusta huomattavan paljon enemmän, kun muutaman kilometrin päästä pääsee huomattavasti edullisemmin. Työmatka mutkistuu ja pitenee taas. Perheelliset asuvat usein kaukana Helsingin keskustasta kustannussyistä. HSL tasoittaa kivasti tätä etua. Vaikka asuminen on edullisempaa, joukkoliikenne on kallista ja huonosti palvelevaa. Nyt täytyy viimeistään alkaa tosissaan harkitsemaan muuttoa. Mieluiten HSL:n kantaman ulkopuolelle.

Uuden reittioppaan demo-versiossa koti-tietokoneeni paikannetaan ihan väärin. (olen Tapanilassa, mutta minut paikannetaan Länsisatamaan - ehkäpä 15km VIRHE)
Yritän syötää tiedon, että OLEN Tapanilan asemalla. No tämä reittiopas väittää minun olevan sitten Pikku-Huopalahdessa, jossa on asukastalo nimeltään Tapanilan vanha asema - vaikka tarkoitinkin junapysäkkiä Tapanila.
Ohjelma pitää saada erottamaan nämä kaksi aivan eripuolella kaupunkia olevat paikat !!! Ehkäpä se asukastalo nimeltä Tapanilan VANHA asema, voisi olla reagoimatta tekstiin Tapanilan asema.

Ei toimi automaattinen paikannus, MUTTA EI toimi myöskään itse kirjoitettu sijainti !!!

Miksi opiskelijalippua ei enää myönnetä yli 29v?

Lisäksi, jos matkustan esim. voimassa olevalla AB-lipulla, mutta bussi käy alueella C, niin onko C-lipun osto pakollista vai riittääkö, mikäli määränpää on alueella AB?

Opiskelijalippu myönnetään uudessa vyöhykemallissa 18–29 -vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville ja ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Päätösesitys vastaa Helsingin, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon lausuntoja. Päätös tukee yleistä näkemystä siitä, että opiskeluaikoja halutaan lyhentää. Asiakkaalla pitää olla lippu, joka on voimassa kaikilla matkustusvyöhykkeillä aivan kuten nykyisinkin.

Vaikuttaako opiskelija-alennuksen päättyminen todella ihmisten valmistumiseen tekemänne selvityksen perusteella? Ymmärrän, että raja tulee vetää johonkin, jotta alennnukset saadaan ohjattua oikeille ryhmille, mutta peruste tuntuu vain hieman omituiselta.

Arvolippua ostettaessa ei ainakaan simulaatio näytä viime vaiheessa ennen matkakortin näyttämistä muuta kuin asuinkunnan. Olisi varsin helppoa lisätä näyttöön tieto siitä, mitä ostetaan (esim. 2 x seutulippu, 1 x sisäinen lippu tai vastaavaa). Poikkeuksetta muut maksukorttisovellukset tekevät näin.

Onhan näytöllä peruutusmahdollisuuskin, niin miksei sitten koontilistaa siitä, mistä veloitetaan? Tottuneet käyttävät muistanevat, mitä edellisessä ruudussa tapahtui, mutta miksi tuoda tähän yhteyteen vakiintuneista hyviksi todetuista ja totutuista käytännöistä poikkeava menettely? Toivomani muutos maksa kuin ohjelmistomuutoksen hinnan eikä aiheuta ainakaan viivettä tai ylimääräisiä toimenpiteitä (ryhmämatkojen osalta ja epätavanomaisissa tapauksissa pikemminkin vähentää tarvetta paluuseen ja nopeuttaa valintaa, kun ihan viime vaiheessa voi tarkistaa, mitä on tapahtumassa).

Kiitos ehdotuksesta. Näytöt on haluttu pitää varsin simppeleinä oston jouduttamiseksi. Lisäksi hankaluutta tuo se, että ennen kortin näyttämistä kaikki tieto pitää näyttää kolmella kielellä. Kortin näytön jälkeen kortinlukija kertoo ostetun lipun kortilla olevalla kielellä (suomi, ruotsi tai englanti).

Sivut

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.