Usein kysyttyä

Usein kysytyistä kysymyksistä ja niihin kootuista vastauksista saat lisätietoa uudistuksesta.

Miksi vyöhykeuudistus tehdään?

Helsingin seudun kaupunkirakenne tiivistyy ja väkiluku kasvaa. Samalla ihmisten matkustustarve joukkoliikenteellä muuttuu. Helsingin seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa liikutaan kuntarajoista riippumatta. Monissa paikoissa lähin kauppakeskus, kirjasto tai uimahalli voi olla naapurikunnan puolella. Myös seudun kunnat kehittävät palveluitaan niin, että niitä voi käyttää yli kuntarajojen.

Nykyiset lippualueet noudattavat kuntarajoja, ja lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat matkan pituuteen nähden kalliita. Toinen ongelma on, että samalla lipulla voi tehdä hyvin eri pituisia matkoja: idässä voi matkustaa Helsingin sisäisellä lipulle aina Sipoon rajalle saakka, mutta lännessä seutulippuraja tulee vastaan jo Hanasaaressa.

Uudistus myös selkeyttää lippuvalikoimaa. Nykyiset liput ja niiden matkustusalueet ovat vaikeita hahmottaa: mitä tarkoittaa seutu, lähiseutu 2 ja lähiseutu 3. Helsingin keskustasta vyöhykkeittäin piirtyvät, kirjaimilla ABCD nimetyt vyöhykkeet ja liput ovat helpommin ymmärrettävissä.

Miksi on päädytty juuri näihin vyöhykerajoihin?

Vyöhykerajojen määrittelyssä on otettu huomioon kuntien peruspalvelujen sijainti, merkittävät liikenneväylät, vesistöt, metsäalueet ja peltoaukeat. Myös olemassa oleva joukkoliikenneverkosto, kuten metro Matinkylään, Vantaan Kehärata sekä runko- ja poikittaislinjoja koskevat suunnitelmat ovat vaikuttaneet vyöhykerajojen sijaintiin.

Rajat seuraavat pitkälti kaavoitusta, asutusta ja kulkureittejä. Helsinki levittäytyy ABC-vyöhykkeille, Vantaa ja Espoo BC-vyöhykkeille. Kauniainen sijaitsee B-vyöhykkeellä, ja HSL:ään kuuluvat kehyskunnat muodostavat D-vyöhykkeen. Kartasta näet tarkemmin, missä vyöhykkeiden rajat kulkevat.

HSL:n jäsenkunnat ovat yhdessä sopineet, miten vyöhykerajat kunnissa sijoittuvat. Vyöhykerajoista on myös käyty lausuntokierrokset kaikissa HSL:n jäsenkunnissa.

Voidaanko vyöhykerajoja vielä muuttaa?

HSL:n hallitus on päättänyt vyöhykkeiden rajat 12.6.2012. Hallituksen päätös syntyi laajan valmistelun ja jäsenkuntien lausuntojen pohjalta. Päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta. Vyöhykemallin toimivuutta arvioidaan, kun uusi vyöhykejärjestelmä on ollut käytössä muutaman vuoden. Jos sen jälkeen on seudullisesti yhteinen näkemys siitä, että rajoja pitää muuttaa, muutosta voidaan alkaa valmistella.  

Miksi ei voi ostaa yhden vyöhykkeen lippua?

Uudessa mallissa vyöhykkeet ja liput eivät noudata samoja rajoja. Vyöhykkeillä ABC eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla ostetaan joko AB- tai BC-lippu. Koska B-vyöhyke on maantieteellisesti hyvin laaja, monelle nykyisin seutulippua käyttävälle riittää jatkossa yli 40 % edullisempi AB- tai BC-lippu.

Vyöhykeuudistuksen valmistelussa näkökulmana on ollut koko Helsingin seudun työssäkäyntialue ja liikkumistarve. Uudistus pohjautuu paitsi HSL:n jäsenkuntien yhteiseen näkemykseen matkustusalueiden laajuudesta myös liikkumistutkimuksiin Helsingin seudulla tehtävistä matkoista. Uudessa mallissa lippujen hinnoittelu perustuu nykyistä selkeämmin matkan pituuteen Helsingin keskustasta.

Vyöhykkeiden keskeinen idea on häivyttää matkustamisesta kuntarajat ja kuntarajojen välillä olevat korkeat hintaportaat. Lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat nyt matkan pituuteen nähden kalliita. Toisaalta samalla lipulla voi tehdä hyvin eri pituisia matkoja: idässä voi matkustaa Helsingin sisäisellä lipulle aina Sipoon rajalle saakka, mutta lännessä seutulippuraja tulee vastaan jo Hanasaaressa.

Vyöhykemalli liudentaa kuntarajojen vaikutusta paitsi hintoihin myös matkustamiseen. Monissa paikoissa lähin kauppakeskus, kirjasto, posti tai uimahalli on naapurikunnan puolella. Uudet vyöhykkeet madaltavat kynnystä lähipalveluiden käyttämiseen. Ja toisaalta myös uusilla vyöhykelipuilla oman kunnan palvelut ovat edelleen saavutettavissa valikoiman edullisimmalla lipulla: Helsingissä AB-lipulla, Vantaalla ja Espoossa BC-lipulla ja muissa jäsenkunnissa D-lipulla.

B-vyöhyke on laaja: se ulottuu Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Helsingin seudun asukkaista noin puolet eli yli 600 000 asuu B-vyöhykkeellä. B-vyöhykkeellä on paljon erilaisia palveluita, esimerkiksi lähes kaikki alueen kauppakeskukset sijaitsevat siellä. AB-lipulla pääsee Helsingistä Espoon itäosiin, esimerkiksi Tapiolaan ja Matinkylään sekä Vantaan etelä- ja länsiosiin, esimerkiksi Jumboon ja Myyrmäkeen. AB-lipulla voi matkustaa myös koko metrolinjan päästä päähän.

A-vyöhyke on maantieteellisesti liian suppea matkustusalueeksi, minkä takia se on yhdistetty B:n kanssa. Mikäli A-vyöhykkeelle myytäisiin lippuja erikseen, lipun pitäisi kuitenkin olla liki samanhintainen kuin AB-lipun, jotta lipputuloja kertyisi riittävästi. A-vyöhykkeellä on seudun paras joukkoliikenteen tarjonta, minkä vuoksi myös sen ylläpito on kaikkein kalleinta.

HSL:n joukkoliikenteen rahoituksesta puolet tulee lipputuloista ja puolet jäsenkuntien verovaroista. Kuntien kanssa on sovittu, ettei niiden rahoitusosuutta kasvateta, joten lipputuloja pitää kertyä riittävästi, jottei jouduta karsimaan palvelutasosta.

Miksi lipun hinta ei perustu suoraan matkan pituuteen?

Täysin matkan pituuteen perustuvaa hinnoittelu on ollut mukana selvityksissä, joita on tehty uudistuksen valmistelun aikana, ja sen käyttöönottoa harkittiin arvolipuissa. Selvitystyön aikana tutkittiin maailmalla käytössä olevia järjestelmiä. Ne on toteutettu siten, että ajoneuvoissa on laitteet sisään- ja ulosleimauksia varten.

Tällaista check in ̶ check out -järjestelmää on hankala toteuttaa Helsingin seudulla, koska käytössä on osittain avoin rahastusjärjestelmä, jossa kausilippua ja voimassa olevaa arvolippua ei tarvitse leimata lähijunissa, metrossa, raitiovaunuissa eikä runkolinjojen busseissa 550 ja 560. Sisään- ja ulosleimaus hidastaisi joukkoliikennettä, koska ainakin arvolippu pitäisi leimata myös kyydistä poistuttaessa.

Täysin matkan pituuteen perustuva järjestelmä olisi tullut myös kalliiksi toteuttaa, minkä vuoksi HSL:n hallitus päätti 23.3.2010, että HSL:n lippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. 

Mitä vyöhykeliput maksavat?

HSL:n hallitus tekee päätökset vuoden 2019 lippujen hinnoista syksyllä 2018. Kesäkuussa hallitus lähetti HSL:n vuosien 2019–2021 toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) lausuntokierrokselle jäsenkuntiin. Sen liitteenä olevat vyöhykelippujen hinnat ovat ehdotuksia, joiden perusteella talousarvio on laskettu. HSL:n hallitus päättää hinnat kuntien TTS-ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella syksyllä 2018.

Hinnoista on valmistelun aikana tehty useita laskelmia. Nyt esitetty hinnoittelu perustuu siihen, että seudun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat ja että kuntien rahoitusosuus joukkoliikenteen kustannuksista säilyy 50 prosentissa.

Esityksen mukaan AB- ja BC-lippu on hieman kalliimpi kuin nykyinen yhden vyöhykkeen sisäinen lippu. Hintaero 30 päivän kausilipussa on 5 euroa ja kertalipussa 60 senttiä. Uudella lipulla saa kuitenkin matkustaa niin paljon laajemmalla alueella, että pienestä hinnan noususta huolimatta uusi lippu saattaa tuoda jopa säästöjä. Esimerkiksi helsinkiläinen, jolla on käytössään Helsingin sisäinen kausilippu, maksaa nykyisin yhdestä edestakaisesta matkasta esimerkiksi Tapiolaan, Leppävaaraan tai Myyrmäkeen enemmän kuin 5 euroa, sillä edullisin kertalippu Helsingistä Espooseen maksaa nyt 4,20 euroa.

HSL:n vuosien 2019–2021 TTS:n valmistelussa on käytetty seuraavia lippujen hintoja:

  AB/BC/D ABC/CD   BCD  ABCD
Kertalippu 2,80  4,60  5,40  6,50
Kausilippu 30 vrk 59,70  107,50  115,80  157,60
Vuosilippu/kk 53,00  96,00  104,00  141,00

TTS:n laskelmissa on mukana vain osa uusista lipuista eli kertaliput, 30 vuorokauden kausiliput sekä uusi vuosilippu, joka on jatkuvasti voimassa oleva kausilippu. Uusi AB- tai BC-lippu on 10 prosenttia edullisempi kuin nykyinen sisäinen kausilippu 30 vuorokaudeksi. Asiakas sitoutuu vuoden jatkuvaan tilaukseen ja saa edullisemman kuukausihinnan, joka laskutetaan kerran kuussa. Jos tilaus perutaan ennen määräaikaa, peritään sanktiomaksu.

Mistä tiedän, mille vyöhykkeille tarvitsen lipun?

Matkaa suunnitellessa voit hyödyntää Reittiopasta tai HSL-sovellusta, joihin tulee tieto uusista vyöhykkeistä ja matkalla tarvittavasta lipusta. Lisäksi hsl.fi:ssä on kartta, jossa näkyy eri paikkojen sijoittuminen vyöhykkeille. Vyöhykerajat näkyvät myös painetussa linjakartassa, joka päivitetään ennen uudistusta. Pysäkeillä ja asemilla vyöhyketieto näkyy pysäkkikilvissä ja julisteissa. Kulkuvälineessä matkakortinlukija tietää, millä vyöhykkeellä olet sisään astuessasi ja mitä lippuja voit ostaa kyseiseltä vyöhykkeeltä. Reittioppaasta voit seurata matkan etenemistä reaaliaikaisesti.

Mitä tapahtuu voimassaoleville lipuille, kun vyöhykeuudistus alkaa?

Jos kausilippusi voimassaoloaika jatkuu muutoksen yli, lippusi muuttuu automaattisesti uusilla vyöhykkeillä kelpaavaksi. Muutoksessa matkustusalue joko laajenee tai pysyy ennallaan. Poikkeuksena on Östersundomin alue, joka on uudistuksessa C-vyöhykkeellä. Jatkossa östersundomilaiset tarvitsevat ABC-lipun Helsingin keskustaan matkustaessaan.

Jos uusi kausilippu ei vastaa matkustustarpeitasi, voit käydä vaihtamassa lipun matkustusalueen palvelupisteessä 2 kuukauden ajan ilman 6 euron käsittelymaksua.

Näin liput muuttuvat:

Vanhat liput Vyöhykeliput
Helsingin sisäinen  AB
Espoon ja Vantaan sisäiset BC
Kerava–Sipoo–Tuusula ja
Kirkkonummi–Siuntio -liput
D
Seutulippu ABC
Lähiseutu 2 BCD
Lähiseutu 3  ABCD

Myös kertakortille ladatut, ennen vyöhykeuudistusta ostetut kerta- ja vuorokausiliput muuttuvat samalla tavalla.