Oikea ajoitus mahdollisti metrokatkoksen onnistumisen

Kalasataman
työmaa seisautti metroliikenteen 14.–22. heinäkuuta Kulosaaren ja
Ruoholahden välillä. Kyseessä oli metron historian pisin katkos.
Oikea ajoitus oli osasyy onnistuneisiin poikkeusjärjestelyihin.

”Moni on sanonut, että yllättävän hyvin meni. Suuret linjat
olivat kunnossa. On tässä helpottunut olo”, summaa HSL:llä
poikkeusliikenneprojektista vastannut Petri Nissinen.

Katkos ajoitettiin keskikesään, heinäkuun hiljaisimmalle
viikolle, koska loma-aikana matkustajia ja liikennettä on selvästi
vähemmän. Metro korvattiin Itä-Helsingin ja keskustan välillä
busseilla. 

”Talvimatkustajamäärillä ihmisiä ei olisi voitu kuljettaa
busseilla. Ylimääräiset autot eivät olisi mahtuneet kulkemaan.
Terminaalit olivat jo nyt äärirajoilla”, Nissinen kertoo.

”Katkoksen aikana huipputuntina Rautatientorilta lähti 48
ylimääräistä bussia.” Joitakin normaalin liikenteen lähtölaitureita
jouduttiin siirtämään lisäliikenteen tieltä.

”Rautatientori ei mennyt tukkoon korvaavista busseista
liikenteenohjauksen ansiosta”, sanoo Nissinen, joka itsekin oli
lähettämässä linjoja liikkeelle.

Pahimmilta ruuhkilta vältyttiin

”Myös kantakaupungin kapasiteetti riitti”, iloitsee Petri. Hän
jännitti etukäteen erityisesti keskustan ratikoiden ruuhkautumista.

Vaikka vaihtoehtoisia yhteyksiä on tarjolla runsaasti
esimerkiksi busseilla, ihmiset saattavat hakeutua tottumuksesta
helpommin toisiin välineisiin. 

Kantakaupunkiin ei olisi mahtunut korvaavia busseja, ja
lisäliikenneresurssitkin olivat rajatut.  

”Hirveän hyvin ihmiset löysivät vaihtoehtoiset yhteydet,
täytyy vain kiitellä heidän joustavuuttaan.”

Metrokatkoksesta pyrittiin tiedottamaan runsaasti; haasteena
oli saada poikkeusjärjestelyitä koskeva tieto niin vakiokäyttäjille
kuin turisteille.

Asemille muun muassa räätälöitiin infojulisteet ja
katkoksesta ilmestyi erillinen tabloid-julkaisu.

”Kaikki eivät kuitenkaan lue kirjoitettua viestintää, he
tarvitsevat jonkun sanomaan.” Yhteensä kymmenen HSL:n opasta
päivysti keskeisimmillä asemilla ja ohjasi matkustajia oikeille
pysäkeille.

Poikkeuksellinen projekti

”Katkoksen järjestelyt olivat HSL:lle poikkeuksellisen suuri
projekti, sillä katkos vaikutti niin laajalla alueella ja niin
monen ihmisen elämään”, toteaa Nissinen.

Suunnittelutyö starttasi HSL:ssä jo viime vuoden joulukuussa.
Se piti sisällään esimerkiksi korvaavan liikenteen sovittamista,
aikatauluttamista ja tilaamista sekä pysäkki- ja
laiturijärjestelmien miettimistä. 

Kokonaisuudessaan kokemukset poikkeusliikenteestä jäivät
plussan puolelle: HSL sai myös asiakkailta paljon positiivista
palautetta.

Joitakin kehittämiskohtiakin totta kai löytyi. ”Niistä
otetaan opiksi”, Petri vakuuttaa.

”Esimerkiksi 58 ja 59 idästä Pasilaan olivat ajoittain
täynnä. Oppaita toivottiin myös Kamppiin. Ja tiedotuksessahan voisi
aina parantaa”, hän sanoo. 

”Myös metroa korvaavassa bussissa 99 Itäkeskukseen oli
paikoin ahdasta, kun taas 99B:ssä Herttoniemeen oli väljää.”

Petri Nissisen mielestä tällaisessa projektissa pitää jättää
tilaa yllättäville tekijöille. ”Ennakkosuunnittelu ei täysin riitä,
ensimmäinen päivä pitää melkein nähdä itse ja paikata sitten
parhaan mukaan.”

”Yritämme kehittää joustavaa konseptia metron korvaamiseen,
jottei pyörää tarvitsisi aina keksiä uudelleen.
Poikkeustilanteisiin varautuminen on osa hyvää suunnittelua.” 

 

 

 

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.