Raitioliikenteen luotettavuus lisääntyy käytännön toimilla

HSL:ssä valmistuneeseen raitiolinjojen 2, 3 ja 7 kehittämisohjelmaan on koottu joukko ratikoiden liikennöintiympäristöä parantavia toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä liikenteen luotettavuutta ja nopeutta.

Raitiovaunujen sujuva kulun varmistaminen vaatii, että raitioradat erotetaan selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä ja autojen väärinpysäköinti estetään tehokkaasti.

Sujuva ratikkaliikenne tarvitsee tilansa

Autojen pysäköinti liian lähelle kiskoja on huomattavan yleistä linjojen 2, 3 ja 7 reiteillä. Suunnitelmassa ehdotetaan joillekin pysäköintikieltoalueille fyysisiä esteitä varmistamaan, että kieltoa noudatetaan. Lisäksi pysäköintipaikat tulisi merkitä nykyistä selkeämmin ja kieltää pysäköinti kokonaan siellä, missä se haittaa raitioliikennettä. Myös katujen talvikunnossapitoa tulee tehostaa, sillä pysäköinnistä aiheutuu eniten häiriöitä juuri runsaslumisina talvikausina.

Vuonna 2012 raitioliikenteessä kirjattiin yli 700 väärinpysäköinnin aiheuttamaa häiriötä. Kehittämisohjelman toimenpiteillä niitä voidaan arvion mukaan vähentää noin 20 prosentilla.

Omien kaistojen puuttuminen hidastaa raitioliikennettä, mutta niiden osuutta ei katutilan ahtauden vuoksi voida juurikaan lisätä. Erottelu muista ajoneuvokaistoista voidaan kuitenkin toteuttaa kustannustehokkaasti reunakivetyksellä. Reunakiviratkaisut voidaan toteuttaa niin, etteivät ne hankaloita muuta liikennettä.

Työssä esitetään lisäksi muun muassa liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä liikennevaloetuuksien kehittämistä. Ohjelma sisältää kaikkiaan 36 toimenpidettä.

Rahaa ja matka-aikaa säästyy

Raitiolinjojen 2, 3 ja 7 kehittämisohjelma on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL:n kanssa. Tietoa reittien ongelmakohdista kerättiin myös raitiovaununkuljettajilta, joilta saatiin yhteensä 150 palautetta.

Ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on yhteiskunta- ja liiketaloudellisesti kannattavaa. Niiden kustannuksiksi arvioidaan 417 000 euroa, ja hyödyt ovat 20 vuoden laskenta-aikana 2,45 miljoonaa euroa, josta liikennöintikustannussäästöjen osuus on 0,57 miljoonaa euroa.

Kehittämisohjelmalla on lisäksi joukkoliikenteen palvelutasoa parantavia vaikutuksia. Se lisää liikenteen luotettavuutta ja lyhentää matka-aikoja.

HSL esittää Helsingin kaupungille, että kehittämisohjelman toteuttamiseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan heti vuoden 2014 alussa ja toteuttamiseen varaudutaan jo vuoden 2015 investointiohjelmissa.

 

Kommentit

Metro pysähtyy liian harvoin ja ratikka liian usein joissakin kohdissa. 6 ja 8 linjoilla Sörnäisten metroaseman ja Kyläsaarenkadun välillä teilaisin Paavalin kirkon. Ilman sitä ratikka pääsisi kaahaamaan kunnolla Vallilan varikon ja Kyläsaarenkadun välin eikä AINA jumittuisi punaisiin käännyttäessä oikealle Arabiaan. Pysäkkien väli on ehkä 100 metriä.

Ei kannata poistaa Varsapuiston pysäkkejä. Vieressä ala-asteen koulu ja Liisankdun suunnasta tulevat ihmisetkäyttävät tätä pysäkkiä. Pysäkistä ei pääse ratikka juuri koskaan ohitse ilman tulevia tai meneviä matkustajia.

Olen aika penseä muutenkaan karsimaan pysäkkejä keskustassa. Myös ihmisten kävelymatkat on laskettava joko matkustusajan voitoksi tai tappioksi, ei ainoastaan raitiovaunun keskinopeus. Joukkoliikenne on matkustajia eikä ajanottajia varten.
Vaunujen sujuvuutta voi parantaa paljon enemmän muilla keinoin kuin pysäkkejä karsimalla ellei sitten poisteta kaikki tai ainakin joka toinen pysäkki.

En ole vielälöytänyt tarkempaa kolmosen kehittämisohjelmaa, joten en tiedä mitä siellä tulee olemaan. Jos ja kun uusi linjastosuunnitelma toteetuu, niin kuinka paljon näitä vanhoja ratikoita tulee ja kannattaa kehittää?

Kaupungin itsensä aiheuttamia onglemia ratikoille voi lieventtä vaikka heti ilmanmitään ohjelmia. On tarkastettava pysäköintiä rajoittavien ja/tai sallivien likkennemerkkien paikat. Laitan tähän vain kaksi esimerkkiä: Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun kulma suunnassa keskusta. Pysäköinti kiellettävä heti suojatien jälkeen yhden autopaikan verran. Toinen ja vielä pahempi paikka on Helsinginkadun ja Kaarlenkadun risteys suunnassa keskusta. Jos pysäkö laillisesti liikennemerkkien mukaan heti suojatien jälkeen Kaarlenkadulle, niin eipä käänny ratikka ei. Ajakaa reitit lävitse ja katsokaa risteykset. Ei tavita ohjelmaa vaikkaiin tiedän, että yhdenkin liikennemerkin siirto edellyttää tiettyjä päätöksiä. Nämä starkistukset on tehtävä heti ennen lumien tuloa.

Varsapuiston pysäkkiparin voisi poistaa (vaikka poistamisessa on muuten oltava varovainen). Kaisaniemi on n. 150 m päässä ja siitä voi vaihtaa metroon. Samoin Hakaniemestä, jossa voi vaihtaa toisiin ratikoihin ja hyvin moniin busseihin.

Raitiovaunu 7A + B ovat täynnä ja tukkoisia AINA messujen aikaan.
Olisiko mahdollista ennkoida tämä laittamalla kaikkein suosituimpien messujen ajaksi reippaasti lisää ratikoita liikenteeseen.

Lisäksi Messukeskukseen voisi sijoittaa lippuautomaatin, ettei
joka toinen matkustaja ostaisi lippua vasta kuljettajalta. Se hidastaa liikennettä aivan kohtuuttomasti.

Ratikkalinjan 8 kehittämisohjelman toteutusta on linkitetty Helsingin pyörätiesuunnitteluun ja yhteisille suunnittelualueille kuten Mechelininkatu ja Helsinginkatu on tehty liikennesuunnitelmat. Ne etenevät toteutukseen katusuunnittelun jälkeen vuosina 2014 ja 2015. Pienempiä, rata-alueella tehtäviä toimenpiteitä on suunniteltu HKL:ssä ja niidenkin toteutus ajoittunee vuosille 2014 - 2015.

Mitä kuuluu kasin vastaavalle suunnitelmalle? Onko tälle suunnitelmalle odotettavissa samanlaisia "käytännön toimia" eli mappi Ö?

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.