Länsimetro liityntälinjastoineen tuo autoilijoita joukkoliikenteeseen

Länsimetro tuo nopean runkoyhteyden Etelä-Espoosta Lauttasaaren kautta Helsingin keskustaan ja Itä-Helsinkiin asti.

HSL:ssä suunniteltu liityntälinjasto tarjoaa vahvat bussiyhteydet paitsi metroon, myös useimpien Espoon kaupunkikeskusten välille. Yhdessä ne lisäävät joukkoliikenteen osuutta ja vähentävät henkilöautoilua.

”Länsimetron myönteiset vaikutukset näkyvät paitsi Etelä-Espoon ja Helsingin keskustan välisillä matkoilla, myös laajemmin seudullisesti”, joukkoliikennesuunnittelija Jonne Virtanen HSL:stä sanoo. ”Vaikutusarvioiden mukaan Länsimetro liityntälinjastoineen kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta seudulla 1,1 prosenttiyksikköä ja houkuttelee joukkoliikenteeseen arkipäivisin runsaat 11 000 uutta matkustajaa. Heistä kaksi kolmasosaa siirtyy henkilöautoista ja loput kevyestä liikenteestä.”
 Esimerkiksi työmatkaliikenteessä matkustetaan paljon Helsingin keskustan poikki, joten Länsimetro tekee itäisen kantakaupungin ja Etelä-Espoon tai Lauttasaaren välisistä joukkoliikennematkoista entistä houkuttelevampia.

Tiheä liikenne keskeisille kaduille

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma tähtää selkeään ja tehokkaaseen linjastoon, joka palvelee niin liityntäyhteyksiä kuin kuntien sisäistä ja niiden välistä liikkumista. Useat Etelä-Espoon bussilinjat liikennöivät nykyistä tiheämmillä vuoroväleillä. Bussilinjojen määrää on karsittu, mutta kävelymatkat pysäkeille säilyvät kohtuullisina.

”HSL-alueella ja monilla muillakin Euroopan kaupunkiseuduilla on todettu, että vuorotarjonta vaikuttaa joukkoliikenteen houkuttelevuuteen enemmän kuin kävelymatka pysäkille. Siksi on luotu tiheästi liikennöitäviä joukkoliikennekäytäviä, joilla matkustaja voi yleisimpinä kulkuaikoina liikkua aikatauluun katsomatta”, Jonne Virtanen toteaa.

Nykyiset Länsiväylää pitkin liikennöivät seutulinjat ja suorat yhteydet Lauttasaaresta Helsingin ydinkeskustaan lakkautetaan, koska ne ovat metron kanssa päällekkäistä joukkoliikennepalvelua. Lauttasaaresta säilyy kuitenkin bussiyhteys Erottajalle. Etelä-Espoossa Matinkylä ja Tapiola ovat jatkossa keskeiset joukkoliikenteen solmukohdat, joissa vaihdetaan bussista metroon ja päinvastoin.

Lauttasaaren linjojen muutokset vaikuttavat myös Helsingin Veräjälaakson, Pakilan ja Maunulan linjastoon. Lisäksi muuttuvat Lehtisaaren ja Kuusisaaren yhteydet, jotka hoidetaan nykyisin Helsingin ja Espoon välisillä poikittaisilla seutulinjoilla. Koska bussilinjasto on laaja kokonaisuus, muutokset heijastuvat myös rantaradan vaikutusalueen bussilinjoihin Espoossa ja Kauniaisissa.

Muina kuin metron liikennöintiaikoina nykyisen kaltainen N-bussilinjasto tarjoaa yhteydet Helsingin keskustasta Lauttasaareen ja Etelä-Espoon keskuksiin sekä tiheästi asutuille alueille. Yöbussit kulkevat maanantaista torstaihin ja sunnuntaisin noin klo 1.30 asti, perjantain ja lauantain jälkeisinä öinä jopa klo 4.00 asti.

Asukkaat mukana suunnittelussa

Asukkaat ovat voineet seurata suunnitelman etenemistä ja kommentoida suunnitteluperiaatteita ja suunnitelmaluonnoksia verkkoblogissa. Blogipäivityksistä on tiedotettu sähköpostilistalle ilmoittautuneille erikseen. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin verkossa ja asukastilaisuuksissa tammikuussa. Verkossa oli linjakarttojen lisäksi nähtävillä linjakortit, joissa kunkin linjan suunnitteluperiaatteista kerrottiin yksityiskohtaisesti.

Vastaava aineisto oli kommentointiaikana myös paperimuodossa Lauttasaaren, Tapiolan, Matinkylän ja Kivenlahden kirjastoissa sekä Länsimetron toimistossa. Asukastilaisuudet järjestettiin Lauttasaaressa, Tapiolassa, Matinkylässä ja Kivenlahdessa. Niihin osallistui tilaisuudesta riippuen 50 - 200 henkilöä.

Kommentointiaikana saatiin 1707 internet-palautetta ja 24 kannanottoa. HSL:ssä kaikki palaute on käyty läpi ja suunnitelmia on tarkasteltu sen valossa vielä kertaalleen. Yhteenveto palautteista ja niiden perusteella suunnitelmaluonnokseen tehdyt muutokset esitetään suunnitelmaraportissa.

HSL:n hallitus päätti 15.4. pyytää jäsenkunnilta lausunnot Länsimetron liityntälinjaston suunnitelmaluonnoksesta syyskuun 2014 loppuun mennessä. Hallitus päättää linjastosuunnitelman hyväksymisestä viimeistään ensi vuoden alkupuolella.

Liite 1: Länsimetron liityntalinjastoluonnos.pdf

Liite 2: Kalvosarja lansimetron liityntälinjastosta

Lisätiedot: osastonjohtaja Tero Anttila, puh. 050 555 2932, ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi, puh.  040 505 2226 ja joukkoliikennesuunnittelija Jonne Virtanen, puh. 040 161 2173


 

Kommentit

Mielestäni on todella tyhmää, että busseja vähennetään! Itse olen aina tykännyt kulkea busseilla ja vanhojenkin ihmisten on helpompi kulkea busseilla!

Suomalaiset ovat tottumattomia ruuhkaan. Kun kävin Lontoossa talvilomalla ja tulin ajelleeksi metrolla melko paljon, tajusin, kuinka hyvälle tottuneita suomalaiset ovat: siellä on noin 5 ihmistä per neliömetri junassa ruuhka-aikaan. Helsingissä edes kaikista pahimmassa ruuhkassa ei vastaavaa tilannetta ole koskaan esiintynyt, ei esiinny nyt eikä tule (pitkään aikaan) myöskään esiintymään. Joten lopettakaa jo se ininä siitä, että metron kapasiteetti ei mukamas riitä! Vaikka liikennöitäisiin lyhyillä, neljän vaunun mittaisilla junilla nykyisellä vuorovälillä, kapasiteetti riittäisi silti aivan naurettavan helposti.

Metron laajentaminen on erittäin hyvä asia. Pitkällä tähtäimellä se tulee paljon ympäristöystävällisemmäksi ja edullisemmaksi kuin bussit ja pystyy kuljettamaan huomattavasti enemmän matkustajia. Voi niitä kapeakatseisia hölmöjä, jotka kannattavat sitä, että joka lähiöstä pitäisi olla suora bussiyhteys Kamppiin! Sellainen ajattelu on 50-luvulta peräisin, joten kyseisen ajattelumallin omaavat ihmiset ovat siis jämähtäneet 50-luvun neuvostoaikaan.

Mitä liityntäbusseihin tulee, 80-luvulla kun itämetro rakennettiin ja idän liityntälinjat otettiin käyttöön, niin busseista valitettiin ja protestoitiin runsaasti. Mutta ihmiset tottuivat niihin ja tajusivat, että on paljon nopeampaa mennä esim. Laajasalosta bussilla Herttoniemeen ja sieltä metrolla keskustaan kuin että menisi koko matkan bussilla Laajasalosta keskustaan. Luulenpa, että nyt on havaittavissa tämä sama, hyvälle tottuneisuuden, pikkuvioista valittamisen perisuomalainen meininki.
Welcome to Finland.

Länsimetron tiedotuslehdessä oli hauskasti kerrottu kuinka paljon palautetta saanut asia ei lainkaan vaikuta muutoksiin suunnittelussa mutta yksittäinen idea on voinut olla hyödyllinen. Eikö demokratia ole juuri sitä että kuunnellaan ja otetaan nämä ihmisten kommentit huomioon suunnittelussa. Jos asia saa paljon kommentteja niin ehkä se tarkoittaa, että suunnitelmassa on muuttamisen aihetta... Mikä peruste on ajaa Lauttasaaren bussit Erottajalle Kampin tai Rautatieaseman sijasta? Onko siellä uusi liikenteen solmukohta? Eikö olisi järkevämpää ajaa sinne mistä jatkoyhteydet busseille ja junalle ovat toimivat?

Mistähän moinen päätelmä että kevyen liikenteen käyttäjät siirtyy metroon? ihan kun tuolla välillä ei olisi nyt muuta vaihtoehtoa kuin kävellä.

Nykyinen suora bussiyhteys on paljon nopeampi yhteys kuin tuo tuleva metro, toivottavasti ei tarvitse usein käyttää. Taidan mennä mielummin autolla. Onpa todella kätevää kun nykyisen suoran yhteyden tilalle tulee, ensin matkustaminen ruuhkaiselle metroasemalle ja sitten pitää vaihtaa ruuhkaiseen pysähtelevään metroon, kun nykyisin pääsee ovelta yhdellä bussilla joka ei juurikaan pysähdy.

Ihmetystä on herättänyt tämä metron rakentamisen ajattelumalli.
Yleensä on tapana katsoa, missä asuu paljon ihmisiä ja rakentaa sinne metro.
Täällä rakennetaan esnin metro ja sitten koetetaan saada ihmisiä sen varrelle rakentamalla uusia asuinalueita jne.

Juuri tuon takia laituritkin rakennetaan lyhyiksi, kun ei metrolle ole käyttäjiä. Olisi ajan ja rahan haaskausta käyttää pitkiä laitureita, kun niitä ei tarvita ja automaattimetrokin otetaan käyttöön vain siksi, että kun tulevaisuudessa metroradan varteen tulee asuntoja ja matkustusmäärät nousevat, niin saadaan enemmän junia liikenteeseen automaattimetron ansiosta.

Kuljen päivittäin Iivisniemestä Kamppiin ja siitä Katajanokalle.
Pakolliseksi tuleva kulkuneuvon vaihto Matinkylässä lisää matkan vaivalloisuutta ja matka-aikaa kumpaankin suuntaan. Metron suunnittelijoiden omien laskelmien mukaan metron ajoaika Matinkylästä Kamppiin on 19 min. Bussi ajaa tuon välin nopeammin ja lisäksi ei tarvitse vaihtaa. Perheeseen on jo suunnitteilla toisen auton hankinta, jotta työmatkat saadaan sujuviksi.

Hauskintahan tässä on se, että mitä täydempiä junat ovat, sitä kauemmin kestää, että matkustajat pääsevät ulos ja uudet matkustajat saavat ahtauduttua sisään. Ja toisaalta mitä kauemmin pysähdykset pisimillään kestävät, sitä harvemmalla vuorovälillä joudutaan ajamaan, ja sitä täydemmiksi junat tulevat. Mutta kyllä sopu sijaa antaa, kuten Kaivopuiston ratikoissa Vappuna!

Kun tässä on jo kaikkea muuta kommentoitu, niin kiitetään nyt vielä lyhyitä asemia. Tulee itämetrossa mukavan tiivistä, varsinkin poikkeusoloissa, joita saattaa hyvinkin tulla automaatio-ongelmien myötä niin usein, että poikkeuksesta on turha enää puhuakaan.

Nuo lyhyet asemat on mietityttäny kans todella paljon. En vain ole keksinyt mitään järkisyytä siihen, että rakennetaan lyhyempiä asemalaitureita ja olemassa olevia asemalaitureita sekä junien kokoa lyhennetään samalla, kun matkustajamäärät mitä ilmeisemmin kasvavat, kun metroverkostokin laajenee. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla HSL:n perustelu tähän ratkaisuun.

Muuten isoo peukkuu sille, että metroverkostoa ylipäätänsä laajennetaan. Todella halpa ja energiatehokas julkisen liikenteen väline. Toivottavasti tullaan laajentamaan vielä lisää tulevaisuudessa

"Todella halpa" vitsi? metrohan on kaikkista kallein mahdollinen julkisen liikenteen väline. Tunnelien kaivaminen maksaa omaisuuksia.

Selvennyksenä edelliseen, päiväkotimme sijaitsee Espoonlahden suunnassa ja itse asustamme lähempänä Matinkylää.

Todella törkeä tuo vyöhykkeiden muutosesitys, saman kunnan sisällä asuvat eriarvoistetaan. Tästähän on edistyksellisimmillä alueilla pyritty pääsemään eroon.

Itse jaksan kyllä kävellä arkisin 500 metriä suuntaansa, toisen vyöhykkeen alueelle, mutten voi velvoittaa pieniä lapsiani kävelemään päiväkotiin 2 km matkaa, joten minun on ostettava tuo kallein vyöhykelippu. Näin keväällähän se onnistuu, muttei talvella, pimeässä ja pakkasessa (päivähoitomme alkaa jo kello 06:30).

Välillä Meilahti – Viikki on nykyisin mahdollista kulkea vaihdotta linjalla 506. Näin esitetään myös Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa, joskin suunnitelmassa linja 506 liikennöi reitillä Meilahti – Pasila – Viikki eli linja ei enää jatka Meilahdesta Otaniemeen ja Pohjois-Tapiolaan.

Hakaniemi – Meilahti -välin voi nykyisin kulkea vaihdotta linjoilla 53 ja 503. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa vaihdoton yhteys Meilahden ja Hakaniemen välille muodostuu linjalla 502, joka liikennöi reitillä Merihaka – Meilahti – Munkkiniemi – Leppävaara.

Raide-YVAssa ennustetaan metron vähentävän joukkoliikenteen käyttöosuutta.

Koskeeko tämä näitä yhteyksiämm Meilahti Viikki ja Hakaniemi Meilahti.

ja orionintien pysäkkien käyttäjät on unohdettu kokonaan. metrolta on matkaa huonolla säällä, saatikka jos jotain kantamuksia on...

Muualla julkisuudessa on mm. pistetty asuntoja myyntiin metron tulon takia. Espoon sisällä häviää huomattava määrä suoria yhteyksiä, kun ihmiset pakotetaan kulkemaan turhaan metrolla!

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.