Kokeilujen kautta kestävämpiä harrastusmatkoja

Helsingissä on käynnissä Joukkovoimalla harrastuksiin -hanke, jossa pyritään kehittämään kestävän liikkumisen mahdollisuuksia lapsiperheiden arjessa. Hankkeessa tarkastellaan lasten harrastusmatkojen kulkutapoja kahdella helsinkiläisillä asuinalueella, Pakilassa ja Viikissä.

Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ympäristön kannalta kestävät kulkutavat, kuten kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä erilaiset kimppakulkemiset, joissa joukko lapsia kulkee harrastuksiin yhdessä, joko henkilöautolla tai käyttäen kestäviä kulkutapoja.

Hankkeessa on käynnistetty kokeiluja, joissa lapset kulkevat harrastuksiinsa joukkoliikenteellä tai pyörällä. Viikin alueella kokeiluun osallistuu joukko salibandyn pelaajia ja sirkuskoululaisia. Pakilan alueella joukkoliikennettä kokeilee joukko kori- ja sulkapalloilijoita.

Työpajat Pakilan ja Viikin alueen vanhemmille

Lasten harrastusmatkoista keskustellaan kahdessa työpajassa. Ensimmäinen työpaja järjestetään Viikin Ympäristötalossa (Viikinkaari 2) keskiviikkona 25.11.2015 klo 17.30–19.30. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Toinen työpaja järjestetään Pakilan Nuorisotalolla (Lepolantie 19) lauantaina 28.11.2015 klo 10–12. Tarjolla on myöhäinen aamiainen.

Työpajassa kerrotaan meneillään olevien kokeilujen tuloksista. Lisäksi vanhemmat pääsevät kertomaan, miten he haluaisivat kehittää Pakilan ja Viikin joukkoliikennettä, jotta se toimisi paremmin harrastusmatkojen kulkutapana.

Tarjoilun järjestämiseksi työpajaan tulee ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sanna.ahonen@tyrskyconsulting.fi. Osallistujien kesken arvotaan HSL:n 10 euron lahjakortteja.

Joukkovoimalla harrastuksiin
Kuva: Sanna Ahonen

Harrastusmatkakyselyn alustavia tuloksia

Joukkovoimalla harrastuksiin -hanketta edelsi Viikin ja Pakilan alueiden lapsiperheille suunnattu postikysely (N= 2 400; vastausprosentti 20 prosenttia), joka tuotti aineiston 490 perheen kulkutavoista ja sisältää harrastusmatkatiedot 668 lapsesta.

Tulosten mukaan lasten yleisin tapa kulkea harrastuksiin oli vanhemman kyydissä henkilöautolla. Kyselyyn osallistuneista perheistä 55 prosenttia ilmoitti eniten harrastavan lapsen harrastusmatkojen pääasialliseksi kulkutavaksi henkilöauton. Jos lapsi kulki harrastukseen vanhemman kanssa yhdessä, kulkuvälineenä oli pääasiassa auto, sillä jopa 73 prosenttia lapsista ei kulkenut koskaan harrastukseen vanhemman kanssa julkisilla liikennevälineillä ja 68 prosenttia ei vastaavasti koskaan pyöräillyt harrastukseen vanhempansa kanssa.

Sellainen järjestely, jossa aikuinen saattaa joukon lapsia harrastukseen jollain muulla välineellä kuin henkilöautolla, oli vastaajille kimppakyytiä vieraampi. Vastaajista 35 prosenttia ei ollut kuullutkaan järjestelystä, jossa yksi vanhempi vie useamman lapsen harrastukseen kävellen, pyörällä tai julkisella liikennevälineellä. Omakohtaista kokemusta tällaisesta järjestelystä oli 20 prosentilla vastaajista. Samoin järjestely, jossa lapset kulkevat keskenään harrastuksiin kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä, oli melkein kolmannekselle vastaajista täysin vieras. Vastaajista 27 prosentilla oli tästä omakohtaista kokemusta. 

Haastateltavilta tiedusteltiin myös kiinnostusta kahta uudenlaista kulkutapaa kohtaan. Kutsuplus-palvelua (kutsutoiminnolla toimiva pikkubussi) piti hyvin tai jokseenkin kiinnostavana lasten harrastusmatkojen kulkutapana 56 prosenttia vastaajista. Kävelevää tai pyöräilevää ”harrastusbussia” (vanhempien yhdessä organisoima kulkutapa, jossa aikuinen saattoi harrastuksiin useita lapsia) pidettiin yhtä kiinnostavana. Tämä kulkutapa saavutti kiinnostusta erityisesti Viikissä. 

Viikkiläiset ja pakilalaiset pitivät uusia kulkutapoja jokseenkin kiinnostavina, mutta moni uskoi niiden vaativan totuttelua. Perheet olisivat kiinnostuneita kokeilemaan uusia kulkumuotoja, jos kokeilu tehtäisiin helpoksi esimerkiksi niin, että harrastusorganisaatio tarjoaisi sitä jäsenilleen. Uusien kulkumuotojen kokeiluun oli kiinnostusta erityisesti siinä tapauksessa, että muut perheet jo käyttäisivät niitä. Erityisesti Viikissä asuvat vastaajat myös uskoivat, että heidän omalla asuinalueellaan löytyisi kiinnostusta uusia yksityisautoilua vähentäviä kulkutapoja kohtaan.

Vapaa-ajan matkat kasvussa

Pääkaupunkiseudun asukkaiden joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tekemien matkojen määrä on kasvanut 1960-luvulta lähtien, yksityisautoilu joukkoliikennettä nopeammin. Viimeisimmän HSL:n liikkumistottumustutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulainen tekee keskimäärin 3,4 matkaa arkipäivässä, joista henkilöautolla noin 1,3 (39 prosenttia), joukkoliikenteellä 1 (30 prosenttia), kävellen 0,7 (21 prosenttia) ja pyörällä 0,3 (8 prosenttia). Erityisen voimakkaasti on kasvanut vapaa-ajan matkojen määrä. 3,4 matkasta vapaa-ajan matkoja on noin 1,02 matkaa. Vuodesta 1966 vuoteen 2012 mennessä työmatkat ovat vähentyneet 21 prosenttia, kun taas vapaa-ajan matkat ovat lisääntyneet 137 prosenttia. 

Lisätietoja:
Hankkeen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/joukkovoimallaharrastuksiin/?fref=ts