Lähijunayhteys Sipoon Nikkilään edellyttää tehokkaampaa rakentamista asemanseuduilla

HSL-alueen lähijunaverkon ulottaminen Sipoon Nikkilään on tulevaisuudessa järkevää vain, jos radanvarren ja asemanseutujen maankäyttöä tehostetaan huomattavasti. Asia käy ilmi HSL:n laatimasta Kerava–Nikkilä-radan tarveselvityksestä, joka valmistui lokakuussa.

Selvityksen tavoitteena oli tutkia, onko Kerava–Nikkilä-rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja liikenteellisesti perusteltua, ja jos on, millä aikataululla ja millaisella maankäytön kehittymisellä.

Selvityksessä tarkasteltiin radan avaamista henkilöliikenteelle vuonna 2025 tai 2040. Lisäksi vuoden 2040 tilannetta tarkasteltiin kahden eri maankäyttövaihtoehdon kautta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa maankäyttö perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) varten seudullisena yhteistyönä laadittuun ennusteeseen. Toisessa vaihtoehdossa maankäyttöä on erityisesti tehostettu radanvarteen suunnitelluilla Sipoon asemanseuduilla.

Vertailuvaihtoehtona rataosuuden avaamiselle tarkasteltiin nykyisenkaltaista vahvistettua bussilinjastoa.

Juna vaatisi radanvarteen noin 20 000 asukasta

Kaikissa vaihtoehdoissa radan avaaminen henkilöliikenteelle kyllä lisäisi joukkoliikennematkojen määrää ja parantaisi palvelutasoa. Vuonna 2025 ja vuoden 2040 tilanteessa nykyisellä maankäyttöoletuksella junan liikennöintikustannukset olisivat kuitenkin huomattavasti korkeammat kuin kapasiteetiltaan ja palvelutasoltaan riittävällä bussiliikenteellä. Radan hyötysuhde kääntyy positiiviseksi vasta, jos radanvarsi Keravan ja Nikkilän välillä kasvaa noin 20 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

Itse junien liikennöinnissä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: sellaista, jossa osa nykyisistä Keravalle kulkevista K-junista jatkaisi Nikkilään, ja toisaalta sellaista, jossa Keravan ja Nikkilän välillä liikennöisi erillinen niin kutsuttu pendelijuna. Selvityksen mukaan liikenne kannattaisi hoitaa pendelijunalla pienempien kustannusten ja vähempien häiriöiden vuoksi. Junan vuoroväli olisi ruuhka-aikaan 20 minuuttia ja muina aikoina 40 minuuttia.

Ensi vaiheessa Kerava–Nikkilä-vyöhykkeen liikennejärjestelmää kannattaa selvityksen mukaan joka tapauksessa kehittää bussiliikenteeseen tukeutumalla.