Pisararadalla merkittävät vaikutukset työllisyyteen ja maankäyttöön

HSL on teettänyt lisäselvityksen Pisararadan taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan Pisaralla on merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia koko Suomeen.

”Pisararata on iso julkisen talouden investointi. On hämmästyttävää kuinka suuret, positiiviset vaikutukset investoinnilla olisi talouteen ja työllisyyteen eri puolilla Suomea. Positiiviset vaikutukset tuntuvat sekä investoinnin aikana että erityisesti, kun rata on otettu käyttöön. Pisara lisää asema-alueiden vetovoimaa ja nostaa niiden rakennusmaan arvoa sekä lisää asuntotuotantoa Helsingin seudulla.  Asuntorakentamisen myötä Pisaran työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat tulevina vuosikymmeninä”, HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava sanoo.

”Perinteisellä liikennehankkeiden kustannushyötylaskelmalla ei saada riittävästi näkyviin Pisaran etuja, jotka painottuvat työllisyyteen ja maankäyttöön. Kun tarkastelemme kokonaisuutta, Pisaralla on laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, muitakin kuin välittömät käyttäjähyödyt”, Rautava näkee.

Investointivaiheen vaikutus kokonaistuotantoon on 1,5 miljardia euroa. Pisaran rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, josta yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen.

Pisaran suurimmat hyödyt tulevat näkyviin kuitenkin vasta rakennusvaiheen jälkeen. Pisaran aikaistaman tai lisäämän asuntorakentamisen kokonaistuotos on arvoltaan 6,5 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus yli 48 000 henkilötyövuotta. Pisararata nostaa lisäksi rakennusmaan arvoa 600–800 miljoonaa euroa pääradan, rantaradan ja kehäradan asemaseuduilla sekä kantakaupungin asemien vaikutusalueilla. Talousvaikutusten seurauksena myös valtion ja kuntien verotulot kasvavat.

Kauko- ja lähijunat hyötyvät

Pisararata hyödyttää valtakunnallista kaukojunaliikennettä, kun raidekapasiteettia vapautuu Helsingin päärautatieasemalta. Pisararadalla on keskeinen rooli myös koko Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä. Pisara vähentää lähijunaliikenteen häiriöitä, kun kauko- ja lähijunat erotetaan omille raiteilleen.

Muun muassa pääradan ja rantaradan varsi, uusien asemien seudut, Malmin lentokentän alue sekä Keski-Pasila hyötyvät saavutettavuuden parantamisesta.

”Toteutuessaan Pisara lisää selvästi ratavyöhykkeiden väestön ja työpaikkojen kasvua ja junaliikenteen suosiota. Pisara luo myös edellytyksiä monille tulevaisuuden junaliikennehankkeille kuten nopealle ja suoralle yhteydelle Helsingin keskustasta lentoasemalle sekä Espoo-Salo -oikoradalle. Sitä kautta Pisaran hyödyt vain vahvistuvat tulevaisuudessa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi näkee.

Pisaran vaikutusarvioinnin toteutti Deloitte yhteistyössä Strafican ja Kaupunkitutkimuksen kanssa.

Tiivistelmä Pisararadan vaikutusarvioinnista

Pisararadan vaikutusarviointi, loppuraportti

Lisätiedot:
Risto Rautava, HSL:n hallituksen puheenjohtaja, p. 0405045851, risto.rautava@elisanet.fi
Suvi Rihtniemi, HSL:n toimitusjohtaja, p.050 5658884, suvi.rihtniemi@hsl.fi
Sini Puntanen, HSL:n osastonjohtaja, liikennejärjestelmäsuunnittelu, p.0405013362, sini.puntanen@hsl.fi