HSL mittaa kaluston laatua tutkimalla laatupoikkeamien määrää eri liikennevälineissä. Laatupoikkeamissa on kyse muun muassa säröistä tai naarmuista ikkunoissa tai epäsiisteydestä istuimessa.
”Olemme kehittäneet voimakkaasti kaluston laadunvalvonnan tutkimusmenetelmää kiinteässä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Tulokset ovat olleet oikein hyviä ja bussikaluston laatu on parantunut jo useana tutkimuskautena.”, sanoo HSL:n operatiiviset tutkimukset ryhmän päällikkö Antti Vuorela.
Keväällä 45 prosenttia tutkituista busseista sisälsi yhden tai useamman laatupoikkeaman, kun syksyn 2015 tutkimuksessa luku oli 48 prosenttia.
Raitio- ja metroliikenteessä kaluston laatu on kautta linjan hyvä. Keväällä vain 17 prosenttia raitiovaunuista ja 11 prosenttia metrovaunuista sisälsi poikkeamia.
Ensimmäistä kertaa tutkituissa lähijunissa laatupoikkeamia havaittiin 89 prosentissa junayksiköistä, mutta lukema ei ole suoraan vertailukelpoinen muiden liikennemuotojen tulosten kanssa. Junaliikenteessä tutkittava yksikkö on yksi junayksikkö, joka on pinta-alaltaan huomattavasti bussia, raitiovaunua tai metrovaunua suurempi. Lisäksi junaliikenteen tutkimuslomake on muita liikennemuotoja tarkempi.
Vanhimmissa Sm2-lähijunamalleissa tyypillinen poikkeama liittyi ikkunoiden kuntoon ja uudemmissa Sm5- eli Flirt-junissa taas istuimen siisteyteen.
Laadunvalvonnan tavoitteena on parantaa matkustajalle näkyvää kaluston laatua. Tutkimuksen tulosten perusteella liikennöitsijöille maksetaan laatubonuksia. Lisäksi bussiliikenteessä peritään laatusanktioita määräaikaan mennessä korjaamatta jääneistä ja vaarallisista poikkeamista.
Laadun paranemiseen vaikuttaa uudempien liikennevälineiden lisäksi liikennöitsijöiden panostus kaluston kunnossapitoon.