Liityntäpysäköinnin kustannusten jakamisen mallia pilotoitiin Pasila-Riihimäki -ratavälillä

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 hyväksyttiin noin vuosi sitten, ja suunnitelmassa oli mukana malli siitä, miten liityntäpysäköintialueiden rakentamisen julkiset kustannukset jaetaan. Suunnitelman pohjalta käynnistyi pilottityö, jonka tavoitteena oli kustannus- ja vastuunjakomallin tarkentaminen. Pilotin kohteena olivat Pasilan ja Riihimäen välisen radan varren liityntäpysäköintikohteet.

HLJ 2015 -suunnitelmassa esitetyn mallin tavoitteena on mahdollisimman oikeudenmukainen kustannusten jako ”hyötyjä maksaa” -periaatteella. Mallin mukaan seudullisesti merkittävien autoliityntäpysäköintipaikkojen kustannusten jako perustuu rakentamiskustannusten sijasta pysäköintipaikkojen perushintoihin.

Kustannuksia jakavat valtio ja pysäköintialueen sijaintikunta sekä pysäköijien koti- ja kohdekunnat. Kustannuksia jakaville on määritelty oma perushintansa. Lisäksi valtion osuus määräytyy lisäksi joukkoliikennevyöhykkeen mukaan siten, että valtion osuus on pienempi seudun ydinalueella ja suurempi etäällä ytimestä.
Paikallisesti merkittävien autoliityntäpaikkojen kustannukset jaetaan samalla periaatteella, mutta vain valtion ja sijaintikunnan kesken.

Pyöräliityntäpysäköinnin rakentamiskustannukset malli ehdottaa jaettavaksi puoliksi sijaintikunnan ja valtion kesken.

Pasilan ja Riihimäen välisen radan liityntäpysäköintikohteet valikoituivat pilottiin, koska radan välityskykyä on tarkoitus parantaa lähivuosina ja samalla rakentaa uusia liityntäpysäköintipaikkoja. Pilottityössä laskettiin, kuinka liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisen kustannukset jakautuisivat, jos jako tehtäisiin mallin mukaisesti.

Autopysäköinnin kustannusjakolaskelmat laadittiin neljälle seudullisesti merkittävälle liityntäpysäköintialueelle, jotka olivat Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Ainola.

Laskelmien perusteella sijaintikunnan maksaisivat yhteensä 70 prosenttia, valtio 27 prosenttia sekä koti- ja kohdekunnat noin kolme prosenttia autopaikkojen rakentamiskustannuksista.  Mahdolliset maankäyttöhyödyt, vuorottaispysäköintihyödyt ja pysäköintitulot jäisivät sijaintikunnan hyväksi.

Uusien liityntäpysäköintialueiden rakentaminen ja vanhojen laajentaminen on edennyt Helsingin seudulla hitaasti, sillä kustannusten jaosta sopiminen on ollut haastavaa. Samalla on kuitenkin tunnustettu  liityntäpysäköinnin hyödyt sekä pysäköintiä käyttäville, pysäköintialueiden sijaintikunnille ja valtiolle samoin kuin pysäköijien kohdekunnille, joissa autoliikenne vähenee liityntäpysäköinnin johdosta.

Tavoitteena on, että Helsingin seudulla tulevien liityntäpysäköintikohteiden investoinnit toteutetaan pilotissa esitetyn kustannusjakomallin mukaisesti. Työssä laadittu suositus ei kuitenkaan sellaisenaan vielä takaa valtion eikä kuntien rahoitusta, vaan kustakin kohteesta neuvotellaan erikseen.

Raportti liityntäpysäköinnin kustannusten jakamisen mallista kokonaisuudessaan