Kehärata kasvatti junien suosiota

Kehärata on tuonut juniin lisää matkustajia ja tehnyt matkustamisesta entistä sujuvampaa laajalla alueella pääkaupunkiseudulla.

Kesällä 2015 käyttöön otettu Kehärata on HSL:n selvityksen mukaan kasvattanut lähijunien suosiota laajalla alueella uuden rataosuuden, pääradan ja Vantaankosken radan ympäristössä. Junan osuus pääkulkutapana nousi runsaat 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Bussien osuus väheni suunnilleen saman verran.

Junamatkustajien määrä kasvoi selvästi eniten Myyrmäessä ja Kivistössä, joihin on rakennettu paljon uutta asutusta radan tuntumaan.

Joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Sujuvuus parani laajemmalla alueella kuin matkustajat ennen liikenteen alkamista olettivat. Tyytyväisimpiä olivat Kivistön, Helsingin pohjoisosien ja Etelä-Vantaan matkustajat.

Tyytyväisyyden syy oli muun muassa se, että Kehärata paransi junaliikenteen täsmällisyyttä. Samalla, kun Kehäradan liikenne alkoi, valtaosa suorista bussilinjoista Vantaalta Helsinkiin korvautui lyhyillä syöttölinjoilla asemille. Tihein vuorovälein liikennöitävät lyhyet liityntälinjat ovat parantaneet matkaketjujen luotettavuutta.

Liikennöinnin aloitti myös runkobussilinja 560 Itä-Helsingistä Malmin kautta Myyrmäkeen. Kehäradan vaikutusalueen poikki kulkevat bussit laajensivat Kehäradan vaikutusaluetta entisestään ja Helsingin seudun bussilinjastosta tuli entistä verkostomaisempi.

Kehärata, bussilinja 560 ja Vantaan bussilinjaston muuttuminen liityntäliikennepainotteiseksi ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että junien käyttö on lisääntynyt laajalla alueella uuden rataosuuden ympäristössä.

Myös merkittävä osa Helsinki–Vantaan lentoasemalle kulkevista on todennut Kehäradan käyttökelpoiseksi, ja joukkoliikenteen osuus kokonaisuutenakin on kasvanut. Vuonna 2014 lentoasemalle saapuneista alle 5 prosenttia käytti pääkulkutapanaan junaa. Vuonna 2016 osuus oli runsaat 25 prosenttia. Linja-autolla saapui lentokentälle 35 prosenttia matkustajista vuonna 2014, ja kaksi vuotta myöhemmin 22 prosenttia.

Henkilöauton ja taksin yhteenlaskettu osuus pieneni 58 prosentista runsaaseen 51 prosenttiin.

HSL arvioi Kehäradan vaikutuksia vuosien 2014 ja 2016 matkatutkimusten sekä liikenne- ja matkustajalaskentojen aineistojen sekä maankäytön kehittymisen perustella.

Raportti kokonaisuudessaan

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Taas tällainen Pohjois-Korea tyyppinen "selvitys". Valitaan haastattelupaikat ja -ajat sen mukaan miten saadaan hyvältä näyttävä tulos. Voisitte kysellä kehäradan suosiosta niiltä sadoilta tai tuhansilta työmatkustajilta, jotka vielä yrittävät päästä työpaikoilleen niillä harvoilla bussilinjoilla, jotka vielä kulkevat. Voisi näyttää tulos vähän toisenlaiselta.

Jos tehdään "tutkimus" kehäradan liikenteellisistä vaikutuksista, niin kannattaisi varmaan myös tarkastella linjoja 615 ja 617. Ihan vaan vinkkinä.

Niinpä...maisemabusseissa svengaa ja reilun kymmenen kilometrin matka kestää ruuhka-aikaan tunnin kun Valillan ja Kalion pikkumussukat tahtoo matkustaa yhden pysäkin väliä kotiin. Luin suunnitteluosaston johtajan haastattelun, jossa hän käytti matkustajasta nimitystä "sierainpari". Kysynkin kuinka moni HSL:n johtoryhmän sierainparista käyttää julkisia työmatkaansa ruuhka-aikaan? Kun nyt tykkäätte tutkia kaikkea niin täällä sierainpari kyselee tätäkin asiaa.

Voi pyhä yksinkertaisuus sentään! "...terminaalien lähtöselvitysauloissa (1, 2A, 2B). Haastattelut ajoittuivat pääosin klo 6–22 väliseen aikaan."
Onpa yllättävää, että Kehäradan palveluihin ollaan jotenkin tyytyväisiä kun on haastateltu lentoaseman matkustajia aikana, jolloin kehärata palvelee lentoasemaa täysitehoisesti. Kehäradan sokea piste on illalla Helsinkiin saapuvat lentomatkustajat, joiden palvelu on ala-arvoista. Koko klo 23 tienoilla ja jälkeen saapuvaa tuhansien matkustajien aaltoa palvelee vain pari junaa ja viimeinen lännen suuntaan lähtee ennen puolta yötä. Voipa olla, että puolilta öin kehäradan ja koko HSL:n palvelu ei juuri kiitoksia keräisi! Espoon suuntaan ei ole käytännössä mitään toimivia yhteyksiä.

Haastatteluajankohdasta huolimatta on aika dramaattista kuinka kehärata on alittanut matkustajien odotukset: kun 2014 liki puolet odotti Kehäradan palvelevan omia matkoja vähintään kohtuullisesti, 2016 osuus oli enää neljännes. HSL on siis epäonnistunut pahasti lentokenttämatkustuksen palvelussa, jonka piti olla koko kehärata-hankkeen pääargumentti.

On käsittämätöntä, kuinka HSL ylenkatsoo lentomatkustajien tarpeita. Iltamatkustajia kentällä ei ole kourallinen tai pari kuten tyypillisellä myöhäisillan linjalla, vaan ___tuhansia___, ja nämä kyllä ansaitsevat toimivat yhteydet kaikkialle pk-seudulle.

Tämä on HSL:n tapa toimia eli siis esitetään asiat niin, että näyttävät hyvältä ja tehdään tutkimuksia aikana joka parhaiten sopii HSL:n tarkoituksiin.

Raportissa on myös kerrottu, että haastattelutulokset on laajennettu koko matkustajavirtaa koskeviksi: "Tulokset on laajennettu edustamaan Lentoaseman arkipäivän matkoja kyseisenä ajankohtana. Laajennuskertoimet määriteltiin haastattelupaikan mukaan Lentoasemalta saatujen matkustajamäärien avulla".

Tuosta ei toki selviä yksityiskohtaisesti, mitä laajentamisella tarkoitetaan, mutta onkohan mm. kulkumuoto-osuudet laskettu päivällä ja alkuillasta tehtyjen haastatteluiden perusteella ja niiden väitetään kuvaavan koko matkustajaliikennettä? Kulkumuoto-osuudet eivät voi olla totuudenmukaisia, kun iltamatkustajien valintoja ei ole selvitetty.

Lentoasemaselvityksessä on lisäksi kokonaan unohdettu työmatkaliikenne. Muistako vallan väärin, että kentällä on työpaikkoja 5-numeroinen luku? Oletettavasti tuhansien matkustajien ohella myös tuhannet työntekijät lähtevät kentältä aikaan, jolloin HSL ei katso aiheelliseksi palvella. Kun kerran lähiöbussit kurvailevat illalla tyhjinä, niin ei lentoasemallakaan tarjota mitään.

Raportin sivulle 39 on valitettavasti jäänyt virheellinen tulkinta vastauksista. Vuonna 2016 arviota Kehäradan sopivuudesta on kysytty vain matkustajilta, jotka eivät tulleet tai lähteneet lentoasemalta I- tai P-junalla. Siksi Kehäradan soveltuvuus vuonna 2016 vaikuttaa heikommalta kuin vuonna 2014. Kehärataa käyttäneet ovat kuvassa luokassa ”ei osaa sanoa tai ei ole vastannut kysymykseen”. Raportin kuva ja teksti korjataan ensi tilassa.

Milloinkahan tämä teidän "ensi tilassa" mahtaa olla? Samalla on syytä korjata virheelliset yleistykset loppuillan liikenteen osalta.

Raporttia oleellisempi kysymys on, milloin lentoaseman yhteydet korjataan:
* junat molempiin suuntiin 20 min vuorovälillä 23:30 saakka ja 30 min välein 1:30-2:00 saakka
* yhteydet Espooseen: junan kääntö rantaradalle Huopalahdessa? suora bussi varhaisaamuun ja loppuiltaan?
* muut heikkoudet?

Totta. Erikoisinta on minusta se, että viimeinen juna lähtee 0.48, kun tuolloin saapuu vielä monia lentoja. Esimerkiksi tänään saapui aikataulun mukaan Frankfurtista lento 0.35 ja Nizzasta 0.45. Lisää vaan tarpeetonta stressiä, kun ei ole varmaa, pääseekö menemään junalla vai ei.

Tähän stressiinhän olisi varsin suomalainen ratkaisu: Aikaistetaan viimeistä junaa vielä tunnilla tai parilla, niin ei ainakaan ehdi!

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.