Liikenteen päästöt alas, sanovat Helsingin seudun asukkaat

Kuntalaiset toivovat myös lisäpanostuksia joukkoliikenteeseen

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja terveydelle haitallisia liikenteen päästöjä on vähennettävä. Tätä mieltä on suurin osa Helsingin seudun 14 kunnan asukkaista. 85 prosenttia haluaa vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja 92 prosenttia terveydelle haitallisia liikenteen päästöjä.

Katso graafi tuloksista täältä 

Tulokset selviävät HSL:n helmikuussa Kantar TNS:llä teettämän kyselyn alustavista tuloksista. Kyselyllä selvitettiin Helsingin seudun asukkaiden ja päättäjien näkemyksiä ja toiveita seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Kysely lähetettiin kymmenelle tuhannelle 15 vuotta täyttäneelle asukkaalle ja kaikille nykyisille kunnanvaltuutetuille seudun 14 kunnassa. Vastausprosentti oli asukkaiden osalta 33 prosenttia ja luottamushenkilöiden osalta 16 prosenttia.

”Seudun asukkaat ovat päästöjen vähentämisessä yksimielisempiä kuin seudun luottamushenkilöt. Luottamushenkilöistä kasvihuonekaasupäästöjä haluaa vähentää 79 prosenttia vastanneista ja terveydelle haitallisia päästöjä 89 prosenttia vastanneista”, sanoo Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

Helsingin seudun asukkaat toivovat myös, että verorahoja käytetään enemmän joukkoliikenteeseen. Kaksi kolmesta (67 prosenttia) haluaa panostaa merkittävästi tai jonkin verran enemmän joukkoliikenteeseen. Kolmanneksen mielestä nykytaso on hyvä. Vain prosentti kyselyyn vastanneista seudun asukkaista haluaisi vähentää joukkoliikenteen resursseja.

Asukkaat vastasivat kysymykseen, kuinka paljon omassa kotikunnassa tulisi panostaa eri liikennemuotoihin. Joukkoliikenteen jälkeen eniten halutaan panostaa pyöräilyyn: 47 prosenttia vastaajista haluaisi, että pyöräilyyn panostettaisiin merkittävästi tai jonkin verran enemmän kuin nyt. 

Kotikunnan nykyisiin panostuksiin oltiin tyytyväisimpiä kävelyn ja henkilöautoilun osalta: runsas puolet vastaajista toivoi, että niihin panostetaan saman verran kuin nyt. Vähiten toivottiin lisäresursseja autoiluun: vain neljännes vastaajista (25 prosenttia) toivoi, että kotikunta panostaisi siihen nykyistä enemmän. 16 prosenttia toivoi nykyistä vähempää henkilöautoiluun panostamista. Henkilöautoilu jakoi myös luottamushenkilöiden mielipiteitä: 38 prosenttia kannatti henkilöautoiluun panostamisen lisäämistä ja 18 prosenttia vähentämistä.

HSL:n teettämä kysely on osa MAL 2019 -suunnittelua, jossa Helsingin seudulle laaditaan yksi yhtenäinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma. Tavoitteena on tehdä Helsingin seudulla arjesta helppoa ja terveellistä sekä liikkumisesta sujuvaa ja turvallista. 

Suunnittelussa laaditaan suuntaviivat myös sille, miten liikenteen päästöt saadaan seudulla selvään laskuun. EU-komission Suomelle antama päästövähennystavoite on päästökaupan ulkopuolisille aloille, joihin liikenne kuuluu, 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta 2030 liikenteelle on asetettu vielä tätäkin huomattavasti tiukempi raja: noin 50 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2005 verrattuna.

”Päästövähennystavoite voidaan saavuttaa vain, jos liikenteen painopistettä siirretään selvästi autoliikenteestä joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Haluamme parantaa Helsingin seudun vetovoimaisuutta ja tehdä siitä helposti saavutettavan. Seudun pitää kasvaessaankin toimia tehokkaasti. Asumisen ja liikenteen pitää olla kestävää, turvallista ja edistää seudun asukkaiden terveyttä”, sanoo Sini Puntanen.

Seudun asukkaille tehdyn kyselyn kaikkien tulosten on tarkoitus valmistua kevään aikana.

 


 

Kommentit

Sitä saa, mitä kysyy! Todelliset vaihtoehdot hyvään julkiseen liikenteeseen puuttuivat.
Liikennettä tulee tarkastella ovelta ovelle - ei pysäkiltä pysäkille - periaatteella ja ottaa huomioon liikuntarajoitteiset (lapset , vanhukset, vammaiset jne.) sekä lisäksi tavaroiden kuljettaminen ka Suomen ilmasto pakkasineen ja lumineen. Polkupyörä ja raideliikenne sopivat Suomen ilmastoon huonosti. Polkupyörä on kesäurheiluväline, joka silloinkin sopii huonosti kaupunkiliikenteeseen suuren huojuvuutensa ja siitä johtuvan tilantarpeen vuoksi. Raiteet vaihteineen ovat 1700-luvun tekniikkaa ja raideliikenne erityisesti Suomen ilmastossa haavoittuvaa. Henkilöliikenteessä raitiovaunun ja junan hyötykuorma on kehno ja energiankulutus siksi suuri. Joka pysäkiltä on kiihdytettävä kymmenien tonnien kuollut paino, vaikka vain yksi matkustaja poistuisi tai tulisi kyytiin. Yhteistilat levittävät myös tehokkaasti tartuntatauteja, likaa ja pahoja hajuja.

Sähköavusteinen tai -käyttöinen, 3-4 pyöräinen ja katettu nojapyörä eli kinneri sopii parhaiten kaupunki- ja lähiliikenteeseen. Kinneri on ergonomisesti perinteistä polkupyörää selvästi parempi ja myös helpompi ajettava, joten kinneriä voivat käyttää myös lapset, vanhat ja muut liikuntarajoitteiset. Sillä on helppo kuljettaa tavaroita ja katetulla kinnerillä voi matkata vaatteita likaamatta, hiostumatta ja tartuntoja levittämättä säässä kuin säässä. Lyhyillä matkoilla pienen huippunopeuden korvaa bussi- tai raideliikenteeseen verrattuna se, ettei kinnerillä tarvitse pysähdellä pysäkeillä, ei kävellä niille, odotella niillä kulkuvälinettä ja lopuksi kävellä niiltä perille. Aikaa ja energiaa säästyy huikeasti juna-, raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen verrattuna.

Nykytekniikalla liikennettä ja sen osana sähkökinnereitä voitaisiin ohjata keskitetysti, jos kulkuvälineiden sijainti ja päämäärä tunnetaan. Jos matkaaja ilmoittaa päämääränsä saa ohjausjärjestelmä kunkin ohjausta pyytäneen kinnerin sijainnin navigaattorin ilmoittamana. Näin keskusohjaus voisi valita kullekin matkaajalle sillä hetkellä parhaan reitin ja ohjata sitä kautta perille (siis samaan tapaan internetin reititinverkko välittää tietopaketteja). Olemassa olevan tiestön käyttöastetta voitaisiin näin nostaa merkittävästi. Kun turha pysähtely ja kiihdyttely näin vähenee, niin matka-ajat lyhenevät ja energiaa säästyy. Kokonaiset seurueen (esim. perheen) kinnerit voidaan myös ohjata kulkemaan kokonaisuutena peräkkäin. Kommunikointi kinnerinkäyttäjien välillä onnistuu helposti langattomasti.

Kaukoliikenteessä voisi mahdollistaa matkaamisen kinnerissä sähköjunan tai virtajohtoa käyttävän sähkörekan kyydissä niin, että kinnerin akut latautuvat matkan aikana. Näin kinnerillä tavaroineen pääsisi lähtöpisteestä perille myös pitkillä matkoilla. Pysäkeillä odottelukin olisi mukavampaa oman katteen suojassa.

Raiteiden sijasta kannattaa siis sijoittaa liikenteen tietojärjestelmiin. Uudenlaiset likenneratkaisut puolestaan mahdollistavat aivan toisenlaiset asunto-, palvelu- yms. kaavoitusratkaisut.

Helsingin seudun asukkaille tehdyn kyselyn mukaan noin yhdellä prosentilla on sähköavusteinen pyörä ja kuusi prosenttia on harkinnut sellaisen hankkimista. Sähköavusteisten pyörien kysyntä on todennäköisesti kasvusuunnassa ja sähköavusteisilla pyörillä on tutkimusten mukaan pyöräilyn kilometrisuoritetta kasvattava vaikutus.

Kiitos kysymyksistä ja kommenteista! Liikennejärjestelmäsuunnittelussa, joka on osa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja MAL 2019 -suunnitelukierrosta (lue lisää: hsl.fi/mal), otetaan mahdollisimman kattavastihuomioon liikkuminen kokonaisuudessaan ja eri liikkumismuodot. Junat kulkevat talvellakin, samoin pyöräliikenne erityisesi, kun kunnossapidosta huolehditaan. Suomessa eniten pyöräillään Oulussa ympäri vuoden.

Ja koskaan ei huomioida sitä, että jos panostettaisiin myös yksityisautoiluun, tieverkostoon ja järkevään liikennesuunnitteluun, vähennettäisiin ruuhkia ja päästöt vähentyisivät. Joukkoliikennettä pitää kehittää, mutta niin ettei autoilijoita rokoteta.

Kiitos kysymyksistä ja kommenteista! Liikennejärjestelmäsuunnittelussa, joka on osa MAL 2019:ää, otetaan mahdollisimman kattavastihuomioon liikkuminen kokonaisuudessaan ja eri liikkumismuodot. Autollakin pääsee nyt ja tulevaisuudessa. Ruuhkia ja päästöjä ei kuitenkaan voi ratkaista uusia teitä rakentamalla: uudet tiet lisäävät autoilua ja ruuhkautumista. Helsingin seutu kasvaa, jolloin hyvien liikkumisvaihtoehtojen tarjoaminen on entistä tärkeämpää. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu varmistaa myös sujuvan henkilöautoilun.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.