Laajamittaisella kyytien jakamisella voidaan vähentää Helsingin seudun hiilidioksidipäästöjä, jos sillä saadaan korvattua yksityisautoilua. Parhaimmillaan kimppatakseista ja pienbusseista koostuvilla liikennepalveluilla voidaan helpottaa myös ruuhkia ja vähentää pysäköintipaikkojen tarvetta.
Seutu voi hyötyä uusien kyydinjakopalvelujen yleistymisestä silloin, kun ne vähentävät henkilöautoilua ja tarvetta auton omistamiseen.
Tulokset selviävät OECD:n pääkaupunkiseudulle tekemästä simulaatiosta, jonka tulokset julkistettiin 12.10.2017. Selvityksen tilaajina olivat HSL, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Liikennevirasto. Selvityksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä:
https://www.itf-oecd.org/shared-mobility-simulations-helsinki
”Uudenlainen kyytien jakaminen voi olla toimiva palanen kokonaisuudessa, kun koetamme saada liikennejärjestelmän toimimaan kestävämmin. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan monipuolisia vaihtoehtoja, joista kyytien yhdistely ja jakaminen voivat olla varteenotettavia keinoja”, sanoo osastonjohtaja Sini Puntanen HSL:n liikennejärjestelmä- ja tutkimukset osastolta.
Jos uusien palvelujen yleistyminen vähentää joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkumuotojen käyttöä, päästöt ja ruuhkat eivät vähene.
”Tehokkaiden joukkoliikenteen runkoyhteyksien korvaaminen pienemmällä kalustolla ei ole järkevää”, Puntanen sanoo.
OECD:n selvityksessä simuloitiin uusia jaettuja kulkutapoja erilaisissa skenaarioissa. Lähtökohtana olivat pääkaupunkiseudun nykyinen liikenneverkko, nykyiset matkamäärät ja maankäyttö.
Maltillisimmassa skenaariossa viidennes pääkaupunkiseudun henkilöautomatkoista korvattiin jaetuilla kulkutavoilla. Radikaaleimmassa skenaariossa kaikki auto- ja bussimatkat korvattiin jaetuilla kulkutavoilla. Tätä skenaariota käytetään, kun Helsinkiä verrataan muihin simulointikaupunkeihin, esimerkiksi Lissaboniin, Dubliniin ja Aucklandiin. Kaikissa skenaarioissa raideliikenne pysyi nykyisellään.
”Helsingin tulokset vahvistavat aiempia johtopäätöksiä kansainvälisistä tutkimuksista, esimerkiksi Lissabonista. Kutsuohjatut, jaetut liikennemuodot tarjoavat lisäkeinon liikennepolitiikkaan. Niiden avulla kaupunkialueet voidaan saavuttaa paremmin ja tasa-arvoisemmin. Jaetut kulkutavat voivat toimia myös syöttöliikenteenä raideliikenteelle, erityisesti alueilla, joilla nykyisen julkisen liikenteen ylläpitäminen ei ole tehokasta tai kannattavaa”, toteaa Jari Kauppila OECD:n International Transport Forumista.
Liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen Krista Huhtala-Jenksin mukaan pääkaupunkiseudulla tehty simulaatio luo erinomaisen avauksen keskusteluille ja konkreettisille toimille siitä, miten liikenteen palveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisesti ja päästöjä vähentäen.
”Jotta Suomen hyvin kunnianhimoiset päästövähennykset voidaan saavuttaa, tulee viranomaisten lähitulevaisuudessa mahdollistaa hyvinkin erilaisia liikkumispalveluita. Tätä tavoitetta tukevat ensi vuonna voimaan tuleva liikennepalvelulaki ja tämän simulaation tulokset”, sanoo Huhtala-Jenks.
Espoon liikennesuunnitteluyksikön suunnittelupäällikön Samuel Tuovisen mukaan Espoossa tulevaisuuden toiveena on, että harvaan asuttujen alueiden julkinen liikenne paranee ja muuttuu samalla taloudellisemmaksi.
”Emme vielä varmasti tiedä, mille tasolle yhteiskäyttöisen liikkumisen kustannukset lopulta asettuvat nykyisiin kulkumuotoihin verrattuna. Se vaikuttaa oleellisesti yhteiskäyttöisyyden yleistymiseen. Pyrimme mahdollistamaan monia erilaisia tulevaisuudenkuvia”, sanoo Tuovinen.
OECD:n julkaisema selvitys on osa HSL:n vetämää MAL 2019 -työtä. Helsingin seudulla valmistellaan nyt yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmaa. Yksi sen tärkeimmistä haasteista on maankäytön, asumisen ja liikenteen päästöjen merkittävä vähentäminen.
Syksyn aikana on valmistunut selvityksiä muun muassa tehokkaista tavoista vähentää liikenteen päästöjä sekä liikenteen uusista teknologioista ja palveluista.
MAL 2019:n valmistelusta voi lukea lisää osoitteessa hsl.fi/mal.