Raitiovaunut ovat Helsingin satamiin matkustavien suosiossa

Raitiovaunuilla on tärkeä rooli Helsingin satamiin suuntautuvassa matkustajaliikenteessä, HSL:n matkustajaliikennetutkimus kertoo.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun HSL kysyi Helsingin satamissa, kuinka laivamatkalle lähdössä olevat matkustajat olivat satamiin saapuneet, pääkaupungissa matkansa aloittaneista yli puolet kertoi tulleensa raitiovaunulla.
Raitiovaunu oli Helsingin sisällä alkaneiden matkojen yleisin kulkutapa, kysyttiinpä haastateltavilta sitten pääasiallista kulkutapaa, jolla he olivat tehneet matkansa pisimmän osuuden, tai viimeisintä kulkutapaa, jolla he olivat satamaan saapuneet.

Kun mukana olivat kaikki satamiin tehdyt matkat lähtöpaikasta riippumatta, raitiovaunu oli viimeisimmistä kulkutavoista toiseksi yleisin vajaan kolmanneksen osuudella matkoista. Yleisin   viimeisin kulkutapa oli auto, jolla tehtiin matkoista reilut 40 prosenttia.

Kun koko vastaajajoukosta haarukoitiin yleisintä pääkulkutapaa, vastaus oli auto, jota käytti haastateltavista noin 45 prosenttia.
Autoa käyttivät tavallisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat, mutta myös Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista tulevista matkustajista puolet kulki autolla. Vastaajat, jotka käyttivät bussia, junaa, raitiovaunua tai metroa pääkulkuneuvonaan, tulivat etupäässä Helsingin kantakaupungin alueelta tai radan varrelta Espoon tai Keravan suunnilta.
Auton jälkeen suosituin pääkulkutapa oli bussi, jolla teki matkansa prosenttia 17 prosenttia kaikista vastaajista. Junaa käyttivät pääkulkutapanaan 11 prosenttia vastaajista, samoin raitiovaunua.   

Vastaajat jakautuivat pääpiirteissään niihin, jotka kulkivat joukkoliikenteellä koko matkan, sekä niihin, jotka eivät käyttäneet joukkoliikennettä lainkaan. Vastaajat siis tekivät matkojensa aikana verraten vähän vaihtoja auton ja joukkoliikenteen välillä.   

Satamittain tarkasteltuna Länsisatamaan saapuneista matkustajista lähes puolet ilmoitti pääkulkutavakseen auton. Eteläsataman terminaaleissa auton osuus oli alle 40 prosenttia ja joukkoliikenteen sekä jalankulun osuus vastaavasti hieman suurempi.

Kun automatkustajilta kysyttiin, miksi he eivät käyttäneet joukkoliikennettä, tärkein syy oli oman auton tarve joko lähtö- tai kohdemaassa, ei niinkään joukkoliikennepalveluiden heikkous tai yhteyksien puute.

”Otamme matkustajasatamiin liikkuvien tarpeet liikenteen suunnittelussa huomioon eri tavoin kuin muut matkat”, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo. ”Satamien liikenteessä näkyy matkailun ja juhlapyhien aiheuttama sesonkivaihtelu, minkä vuoksi palveluiden tarjonnassa on oltava työmatkaliikennettä joustavampi.”
”Kehittäessämme joukkoliikennepalveluita olemme pyrkineet erottamaan laivamatkustajille suunnattuja linjoja muusta tarjonnasta. Esimerkiksi Katajanokan terminaaliin kesällä 2016 liikennöinnin aloittaneesta uudesta raitiolinjasta 5 on saatu hyviä kokemuksia. Linjan aikatauluissa voidaan ottaa hyvin huomioon laivojen vaihtelevat aikataulut ja matkustajamäärät.”

HSL teetti matkustajaliikennetutkimuksen Eteläsataman Olympia-, Makasiini- ja Katajanokan matkustajaterminaalissa, Länsisataman Länsiterminaalissa sekä Vuosaaren Hansaterminaalissa syys-lokakuussa 2015. Kyselyyn vastasi noin 2 300 henkeä.

Tutkimusraportti kokonaisuudessaan