HSL ja HKL pahoittelevat metron alkuvuoden häiriöitä – liikenteen luotettavuutta kehitetään jatkuvasti

Erilaiset häiriöt ovat vaivanneet metroliikennettä alkuvuodesta 2018 aiempaa enemmän. HSL ja HKL hakevat aktiivisesti keinoja liikenteen luotettavuuden parantamiseksi ja pahoittelevat matkantekoa haitanneita ongelmia.

”Metroliikenteen luotettavuus on edelleen varsin korkealla tasolla. Siinä on kuitenkin tapahtunut huomattava lasku aikaisempaan, eikä nykyinen taso ole sellainen, jota tavoittelemme. Olemme kovin pahoillamme tästä laskusta” sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Metroliikenteen alkuvuoden häiriöiden taustalla on useita syitä. Yksi ongelmista on ollut kuljettajapula: kun metroliikenne laajeni 14 kilometrillä länteen viime marraskuussa, tarvittavien kuljettajien määrä osoittautui alun perin kaavailtua suuremmaksi. Syynä oli se, että metroliikenteen testausvaiheessa aiemmin laaditut aikataulut osoittautuivat liian tiukoiksi. Uusia kuljettajia kuitenkin koulutetaan koko ajan.

Kun lähtöjä on kuljettajapulan vuoksi jäänyt ajamatta esimerkiksi ruuhka-aikoina, myös junissa on ollut tavanomaista enemmän tungosta.

Metron kuljettajapulan ennakoidaan helpottavan, kun uusia kuljettajia valmistuu HKL:n kuljettajakurssilta maaliskuussa. Huhtikuussa on myös tarkoitus testata yhtenä aamuna ruuhka-aikaan tiheämmällä, 2,5 minuutin vuorovälillä ajamista Matinkylään asti nykyisen Tapiolan sijaan. Pysyvämpi aikataulumuutos voisi olla mahdollinen syksyllä, mutta sen toteutuminen riippuu vuorovälikokeilun onnistumisen ja kuljettajien määrän lisäksi muun muassa liikennöinnin kustannuksista.

Kuljettajapulan lisäksi metron järjestelmissä ja laitteissa on ollut yksittäisiä häiriöitä. Helmikuun aikana metron ajokisko katkesi kovien pakkasten yhteydessä Herttoniemessä, samoin virtakisko Kulosaaren asemalla seuraavana päivänä. Ruoholahdessa ja Kampissa paloturvallisuutta varten olevat rullaovet vikaantuivat kumpikin kertaalleen. Lisäksi Kontulassa tapahtunut ulkopuolisen toimijan työmaaonnettomuus aiheutti häiriön metroliikenteeseen. Vanhoissa M200-metrojunissa on myös ilmennyt teknisiä ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet häiriöitä.

Kaikkein suurin häiriötilanne kohtasi metroliikennettä tiistaiaamuna 9. tammikuuta, jolloin koko metroliikenne oli asetinlaitevian vuoksi jonkin aikaa pysähdyksissä. Metro ei liikennöinyt myöskään perjantaina 2. helmikuuta poliittisen mielenilmauksen vuoksi.

Teknisten häiriöiden syitä on selvitetty ja todettu, että kaikki ovat erillisiä, toisistaan irrallisia ja kertaluontoisia tapauksia, joiden ennakointi on vaikeaa. Tästä huolimatta jokaisen häiriön juurisyy pyritään selvittämään ja siten tekemään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä kohteiden kunnossapitosuunnitelmiin ja ennakoivan kunnossapidon ohjelmiin.

Metro on aiempaa alttiimpi häiriöille myös siksi, että metrolinja on pidempi ja vuoroväli tiheämpi kuin aiemmin. Muutoksen mittaluokkaa kuvaa, että kun vielä vuonna 2016 metrossa liikennöi ruuhka-aikaan 15 junaa 4 minuutin vuorovälillä niin länsimetron liikenteen alettua syksyllä 2017 metrossa liikennöi ruuhka-aikaan 36 junaa 2,5 minuutin vuorovälillä. Liikenne on pitkällä tiheästi liikennöidyllä linjalla paljon häiriöherkempää ja pelivaraa metrojunien välissä on hyvin niukasti.

”Metroliikenteen toimintaympäristö on edellä mainitusta syystä hyvin erilainen kuin ennen. HKL pitää kuitenkin tärkeänä palvella kaupunkiseudulla asuvien arkea niin, että metro säilyttää asemansa seudun luotettavimpana joukkoliikennemuotona. Esiin nousseisiin haasteisiin luomme päivittäin parempia ratkaisuja” toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Koska raskaassa raideliikenteessä voi muutoinkin aina sattua häiriötilanteita, HSL ja HKL ovat myös pyrkineet kehittämään toimintaansa poikkeustilanteissa ja niistä viestimisessä. Häiriötilanteissa nopean tiedonsaannin merkitys korostuu, ja tässä HSL ja HKL aikovat kehittää yhteistyötään.

Esimerkiksi tieto metroliikenteen häiriöstä olisi tarkoitus saada matkustajille mahdollisuuksien mukaan jo ennen metromatkaa, ja tietoa vaihtoehtoisista ja korvaavista yhteyksistä pyritään tarjoamaan matkustajille aiempaa nopeammin ja useammissa kanavissa. Tämä ei ole alkuvuoden häiriöissä toteutunut tavoitellusti.

”Kaikkein toivottavinta tietysti on, ettei näitä suunnitelmia tarvitsisi ottaa käyttöön. Ne on silti oltava, jotta matkanteko onnistuisi myös poikkeustilanteissa”, Rihtniemi sanoo.

Kommentit

mielenkiintoinen uutinen kiitos

Hassua, että satoja miljoonia ekstraa on kyllä heittää sekä Länsimetron ykkös- ja kakkosvaiheeseen, että myös Raidejokeriin, satoja miljoonia, joita nyt revitään jostakin — mutta kun on kyse suorista linjoista Kamppiin, tai edes 2,5 min lähdöistä Matinkylästä, niin ei ole sentin senttiäkään. Tämä on mun mielestä hyvin kummallista.

Helsingin linjat pois Kampista! Kaikki linjat jotka sinne pakotettiin ovat 5 min hitaammat kuin ennen sinne muuttoa.

Tuota....missäs tässä tiedotteessa on korjaavat toimenpiteet? Ei riitä, että pyrkii tekemään jotakin vaan on esitettävä selkeä parannussuunnitelma nimenomaan tiedottamisessa. Tämä on vähän semmoinen nunnunnuu-viesti, jossa todetaan asioita, jotka jokainen päivittäin metroa käyttävä tietää ja tuntee nahoissaan. Saisitteko myös sen matkakortinlukijan kuntoon? Se toimii edelleen tosi huonosti ja en mitenkään ymmärrä miksi HSL:n johto ei joudu eroamaan virheiden takia samalla tavalla kuin yksityisellä puolella. Jos homma ei toimi niin silloin on tehtävä vaihdoksia ja nopeasti. Selittelyt eivät auta.

Mitä tiedottamiseen tulee, niin konkreettisia korjaavia toimenpiteitä ovat mm. seuraavat:

- Kun häiriö ilmenee, poikkeusinfo on heti ajan tasalla ja se on voimassa koko häiriön ajan. Tässä prosessissa tietokatkokset eivät ole suotavia, sillä metrolinjoille tehty poikkeusinfo näkyy paitsi HSL:n verkkosivuilla myös poikkeusinfot tilanneiden sähköposteissa ja kaikilla metron lippuhallitason näytöillä. Poikkeusinfon laatimisesta on lähtökohtaisesti vastuussa HKL:n metrovalvomo. Tarvittaessa poikkeusinfoja tekee myös HSL:n päivystysrinki. Juuri tässä asiassa korostuu tiedotteessakin mainittu yhteistyö HKL:n ja HSL:n välillä.

- Ajantasaista tietoa häiriöistä jaetaan myös asemakuulutuksin ja laituritason näytöille. Näitä hoidetaan HKL:n metrovalvomosta.

- HSL laatii häiriötilanteita varten valmiit listat siitä, mitä vaihtoehtoisia yhteyksiä asemalta kulkee, ja nämä listat tehdään kullekin päivätyypille (ma-pe, la, su) erikseen, sillä myös liikenteessä olevat linjat vaihtelevat päivän mukaan. Tämä työ on osin tehty, mutta näitä listoja kehitetään edelleen.

- Tietoa häiriöistä on tarkoitus viedä nykyistä nopeammin myös kulkuneuvojen (tässä tapauksessa ennen muuta bussien) näytöille. Samoin pysäkkinäyttöjä käytetään tähän tarkoitukseen. Tämä on keinovalikoimassamme yksi uusimmista tulokkaista.

Kaikkein merkittävin asia toki on silti liikenteen luotettavuuden parantaminen. Kaikki kalustossa tai tekniikassa ilmenneet viat on käyty tarkasti läpi, ja kaiken tämän tarkoituksena on varmistaa, etteivät ongelmat toistuisi.

Nyt kun tekniset asiat on kunnossa, voisi kehittää jotain sellaista, että henkilökunta pääsisi töihin ja haluaisi olla töissä.

Tämä on jo parempaa tiedottamista ja erityisesti bussien näyttöihin olisi hyvä saada näkyviin tieto katkoksista. Ja matkakortinlukija on edelleen susi ja on hassua, että sen vain annetaan olla eikä asialle aikuisen oikeasti näytä tapahtuvan mitään. Mitäköhän tapahtuu kun vyöhykeuudistus alkaa? HSL miettikääpä...ei tule juna, ei tule metro ja sitten kun johonkin härveliin pääsee niin ei toimi matkakortinlukija - mistäköhän minä veronmaksaja oikeasti maksan? Kun sitten vielä käyn muissa kaupungeissa ja esim. Tallinnassa ja Oslossa näen jotakin aivan muuta ja pienemmällä rahalla.

Juuri näin! Älyttömästi maksaneet matkakortinlukijat ovat busseissa niin usein rikki, että jo näistä saamatta jääneillä lipputuloilla pistettäisiin muutama bussilinja pystyyn.

Toivon, että suorat bussiyhteydet Kamppiin tulisivat mahdollisimman pian. Vaikka metroissa häiriöt loppuisivat, on kuitenkin helpompaa mennä yhdellä bussilla Länsiväylältä suoraan Kamppiin. Se taas helpottaisi ihmisten arkea. Toivoisin eniten, että alkuperäiset linjanumerot esim (109, 110 jne.) tulisivat takaisin käyttöön. En ole vieläkään tottunut kovin erinomaisesti nykyisiin bussilinjojen numeroihin.

Niin, kyllä minäkin toivoisin -ja olen toivonut jo yli 35 vuotta- että suorat bussilinjat Itäväylää pitkin tänne Itä-Hellsingin perukoille palaisivat takaisin. Eipä ole näkynyt. Joten tuskinpa sinne Espooseenkaan mitään de-luxe -tason palvelua tullaan järjestämään -tai ainakin toivottavasti itää ja länttä ei tässä asiassa laiteta keskenään eriarvoiseen asemaan -ainakaan muiden kuin Espoolaisten veronmaksajien kustannuksella.

Vai että de luxe -tason palvelua... nythän espoolaiset maksavat itsensä kipeäksi joukkoliikenteestä, joka ei toimi. Bussit eivät tosiaan ole mitään hienostelua, vaan ihan perustason joukkoliikennepalvelua, jolla Espoosta on liikuttu Helsinkiin vuosikymmeniä. Bussilinjojen kehittäminen olisi ollut metroa huomattavasti halvempi ratkaisu. Bussit olisi voinut myös portaittain korvata raitiovaunuilla, jos raideliikenne nähdään ainoana mahdollisena tulevaisuuden visiona. Säästyneellä rahalla olisi voinut vaikkapa vetää suoria bussilinjoja sinne Itä-Helsinkiinkin. Nythän metron huonontuneesta palvelutasosta kärsivät myös itä-helsinkiläiset.

Pahoittelut ja voivottelut eivät enää riitä, kun ongelmat ovat jokapäiväisiä. Puhumattakaan keskeneräisen metron johdosta lähes tuplaantuneista matka-ajoista. Bussilinjat Kamppiin takaisin, kunnes metro on valmis ja luotettava!

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.