HSL:n hallituksen päätöksiä 18.12.2018

HSL-tuloskortin hyväksyminen vuodelle 2019

Hallitus hyväksyi HSL-tuloskortin vuodelle 2019 siten, että sen painoarvo on 60 % tulospalkkiosta. Loput 40 % tulospalkkioista perustuu HSL:n osastojen tuloskortteihin.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-2

Bussiliikenteen tarjouskilpailun 48/2019 järjestäminen

Hallitus päätti järjestää bussiliikenteen tarjouskilpailun kolmessa kohteessa niin, että tarjouskilpailu voidaan ratkaista huhtikuussa 2019. Kilpailutetun liikenteen osuus on noin 5 prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja linjakilometreistä. Kohteen 257 voittavan liikennöitsijän edellytetään vuokraavan viisi HSL:n omistamaa Linkker-täyssähköbussia.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-3

 

Markkinointiviestinnän suunnittelun ja toteutuksen hankinta vuosille 2019-2020

Hallitus valitsi kokonaistaloudellista edullisuutta koskevan vertailun perusteella HSL:n markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen vuosiksi 2019–2020 Oy Kultainen Sherpa Ab:n. Hallitus hyväksyi hankinnan arvioiduksi kokonaiskustannuksiksi sopimuskaudelta 2,4 miljoonaa euroa (+ alv 24 %), mikä sisältää myös mahdolliset optiot.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-4

Liittyminen KL-kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan Microsoft-käyttöoikeuksien jälleenmyyntiä ja niihin liittyviä palveluja koskevaan puitesopimukseen

Hallitus päätti, että HSL liittyy KL-kuntahankinnat Oy:n Microsoft-käyttöoikeuksien jälleenmyyntiä ja niihin liittyviä palveluja koskevaan puitesopimukseen koko sopimuskaudeksi eli 15.1.2022 saakka.
 

Linkki pöytäkirjaan

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-5

 

Tarkastajalaitteiden suorahankinta vyöhykeuudistuksen käyttöönoton yhteydessä

Hallitus päätti hankkia 116 tarkastajalaitetta ohjelmistoineen, lisävarusteineen ja ylläpitoineen Tieto oy:ltä. Hankinnan enimmäishinta on 0,8 miljoonaa euroa (+ alv 24%).   

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-6

 

Karhusaariseura ry:n, Landbon omakotiyhdistys ry:n, Puroniityn asukasyhdistys ry:n ja Östersundom-seura ry:n tekemä oikaisuvaatimus hallituksen kokouksen päätöksestä 30.10.2018 § 128

Hallitus päätti jättää tutkimatta oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksen sisältö ei kohdistu hallituksen 30.10.2018 tekemään päätökseen vaan oikaisuvaatimuksella haettiin muutosta jo lainvoiman saaneeseen vyöhykerajoja koskevaan hallituksen kokouksen päätökseen 13.6.2010 § 100.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-7

 

Bo Haglundin, Knut Haglundin ja Anni Laakson tekemä oikaisuvaatimus hallituksen kokouksen päätöksestä 30.10.2018 § 128

Hallitus päätti jättää tutkimatta oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksen sisältö ei kohdistu hallituksen 30.10.2018 tekemään päätökseen vaan oikaisuvaatimuksella haettiin muutosta jo lainvoiman saaneeseen vyöhykerajoja koskevaan hallituksen kokouksen päätökseen 13.6.2010 § 100.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-8

 

Minna Honkasen oikaisuvaatimus hallituksen kokouksen päätöksestä 30.10.2018 § 128 

Hallitus päätti hylätä Minna Honkasen tekemän oikaisuvaatimuksen hallituksen kokouksen päätöksestä 30.10.2018 §128. Vaatimuksessa ei esitetty sellaisia perusteita, jotka edellyttäisivät hallituksen päätöksen muuttamista.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-9

 

HSL:n lausunto Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen maankäytön ja asumisen teemoista

Hallitus antoi lausunnon Helsingin seudun MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksen maankäytön ja asumisen teemoista. HSL pitää tärkeänä, että maankäytön ja asumisen suunnittelussa on käytetty yhteisiä seudullisia kriteerejä. MAL-prosessissa on muodostettu seudulliset, yhteismitalliset kriteerit, joiden avulla maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty. Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet tukevat hyvin saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä, tiivistävät yhdyskuntarakennetta ja mahdollistavat verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisen.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-11

 

 

Tiedoksi merkittävät asiat

Hallitus merkitsi tiedoksi HSL:n kannanoton asemakaavan muutoksesta Otaniemessä, HSL:n lausunnon Gunillantie 3:n asemakaavamuutoksen valmistelusta, HSL:n lausunnon Honkasuon ja Honkasuontien asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta, tiedon siitä, että liikennepalvelulain mukainen avoin rajapinta on avattu kuukautta ennen määräaikaa sekä markkinaoikeuden päätöksen Maksuturva Group oy:n valituksesta HSL:n hallituksen hankintapäätöksestä 12.12.2017 §149.

Linkki pöytäkirjaan:

http://hsl01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018563-14

Kommentit

>>Vaatimuksessa ei esitetty sellaisia perusteita, jotka edellyttäisivät hallituksen päätöksen muuttamista<<

Mutta millaisia esitetiin?
Millä perusteella ne eivät edellytä muutosta ja millä perusteella ne edellyttäisivät?
Kyllä tälläiset "ei edellytä" päätöksetkin edellyttäisivät perusteluja!

Päätöksessä selvästi mainitaan että vyöhykerajoista on tehty päätös jo 12.6.2012 joten siihen päätökseen ei voi enää hakea oikaisua. Miksi Östersundomista pitäisi päästä edullisemmin Helsingin keskustaan kuin esimerkiksi Tikkurilasta tai Kivenlahdesta? Näistä kaikista etäisyys Helsingin keskustaan on n.20km ja siten sijaitsevat C-vyöhykkeellä. Jatkossa matkat perustuvat matkan pituuteen eikä kuntarajoihin joten enää ei ole perusteltua puhua sisäisistä tai seutulipuista. Jatkossa on vyöhykeliput joiden hinta määräytyy matkan pituuden mukaan.

Mä en henk.koht. noista Östersundomeista mitään tiedä ja niitähän ei tosiaan edes käsitelty. Mutta ainoa mikä käsiteltiin, sai myös päätöksen ilman sen kummempia perusteluita - siihen viittasin viestilläni.

HSL:n uusi järjestelmä on vyöhykejärjestelmä, kuten nykyinenkin. Ainoastaan vyöhykkeiden nimet muuttuvat ja lisäksi tulee uusia vyöhykerajoja keskelle kaupunkeja. Matkan hinta ei tule todellakaan perustumaan sen pituuteen, vaan kuljettuihin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeiden rajat ja lippujen hinnat ovat niin mielivaltaisia, että korrelaatiota matkan pituuden ja hinnan välillä ei edes ole. Oheisen esimerkin hinnat ovat arvolipuille.

Siikajärvi – Itäkeskus 43 km BC 2,80 €
Jokela – Malmi 37 km BCD 5,40 €
Hyrylä – Hakaniemi 27 km ABCD 6,40 €
Pasila – Tikkurila 13 km ABC 4,60 €
Lauttasaari – Metsälä 10 km AB 2,80 €
Sarvvik – Matinkylä 10 km BCD 5,40 €
Itäkeskus – Sipoonranta 10 km BCD 5,40 €
Storören – Westerkulla 5,4 km BCD 5,40 €
Luoma – Kauklahti 3,7 km CD 4,20 €

Vyöhykerajat olisi syytä laittaa pikaisesti remonttiin.

Suorastaan parasta olisi, että HSL:n suunnitelma heitettäisiin suoraan roskakoriin ja kaivettaisiin naftaliinista VR:n lähiliikenteen vyöhykkeet. Siinä on valmiina järjestelmä, jolle ei tarvitse tehdä muuta, kuin jatkaa vyöhykemerkintöjä radan varresta sivusuuntaan. VR:n järjestelmässä vyöhykkeet on myös piirretty osittain päällekkäin, jolloin rajat ovat pehmeät eivätkä jyrkät, kuten HSL:n järjestelmässä.

Kahden vyöhykkeen pakko-ostattaminen ei toimi vyöhykerajojen pehmentämisessä, kuten HSL väittää. HSL:n ajattelumalli toimii ainoastaan yhdellä vyöhykkeellä. Kun vyöhykkeitä on neljä, tulisi pakko-ostoksenkin olla neljä vyöhykettä, ei kaksi, mikäli vyöhykerajojen pehmennystä ajatellaan.

Niin 43km (oheisen esimerkin Siikajärvi - Itis) ja 400 metriä(!) ( eli kanta-kaupungissa yksi lyhyt pysäkin väli ) on ihan saman hintaisia! Ei semmoinen kauheen reilulle tunnu.

Check In - Check Out -järjestelmä olisi kaikkein paras järjestelmä jos halutaan aidosti veloittaa matkan pituuden mukaan.

Täysin matkan pituuteen perustuvaa hinnoittelu on ollut mukana valmistelun aikaisissa selvityksissä, ja sen käyttöönottoa harkittiin arvolipuissa. Selvitystyön aikana tutkittiin maailmalla käytössä olevia järjestelmiä. Ne on toteutettu siten, että ajoneuvoissa on laitteet sisään- ja ulosleimauksia varten.

Tällaista check in ̶ check out -järjestelmää on hankala toteuttaa Helsingin seudulla, koska käytössä on osittain avoin rahastusjärjestelmä, jossa kausilippua ja voimassa olevaa arvolippua ei tarvitse leimata lähijunissa, metrossa, raitiovaunuissa eikä runkolinjojen busseissa 550 ja 560. Sisään- ja ulosleimaus hidastaisi joukkoliikennettä, koska ainakin arvolippu pitäisi leimata myös kyydistä poistuttaessa.

Täysin matkan pituuteen perustuva järjestelmä olisi tullut myös kalliiksi toteuttaa, minkä vuoksi HSL:n hallitus päätti, että HSL:n lippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin.

Ideoin kompromissin sisään-ulosleimausten ja nykyisten vyöhykkeiden välimaastoon: lippukohtaiset vyöhykkeet. Tällöin ei tarvita ulosleimausta.

Miksi jumiudumme kartalle piirrettyihin vyöhykkeisiin, kun nykytekniikalla jokaisella lipulla voisi olla omat yksilölliset vyöhykkeensä.

Kerta- ja arvolipuilla vyöhykkeet muodostuisivat ympyrästä, jonka keskipiste on matkan alkupisteessä. Matkaa varten ostettaisiin tarvittava määrä vyöhykkeitä, jotta ympyrä on riittävän iso kattamaan tehtävän matkan. Esimerkiksi kolmen vyöhykkeen lipulla voisi matkustaa 15 km säteellä matkan alkupisteestä.

Kausilipuilla keskipisteen voisi valita vapaasti omien tarpeittensa mukaisesti. Jos työpaikka on esimerkiksi 19 km koilliseen ja harrastukset 17 km länteen, vyöhykelipun keskipisteeksi voisi valita kotiosoitteen ja neljä vyöhykettä - eli 20 km säteen.

Jos taas matkustaa joukkoliikenteellä ainoastaan työpaikalle ja takaisin, keskipisteeksi valittaisiin kodin ja työpaikan puoliväli ja lippuun kaksi vyöhykettä, eli 10 km säde.

Kun vyöhykejärjestelmän kustannukset ovat pienemmät kuin sisään-ulosleimausjärjestelmän, niin miksi tämä ei näy lippujen hinnoissa? Asiointimatkat lähimpiin aluekeskuksiin nousevat vyöhykeuudistuksen myötä 27 % koko HSL-alueella.

Uusi vyöhykejärjestelmä on erittäin epäoikeudenmukainen. Ei voi olla, että 2,80 € voi ajaa lähes koko HSL-alueen päästä päähän, mutta toisaalta yksi ainoa pysäkinväli maksaa paikoitellen 4,20 €! Ei myöskään voi olla, että 40 km matkustetaan kahden vyöhykkeen lipulla samalla, kun 5 km matkaan edellytetään kolmen vyöhykkeen lipun ostoa. Puhumattakaan siitä, että saman vyöhykemäärän liput eivät ole keskenään saman hintaisia.

Kun HSL tiedottamisessaan kovasti levittää propagandaa hinnan muodostumisesta matkan pituuden mukaan, lippujärjestelmän tulisi todellakin olla sisään-ulosleimausjärjestelmä eikä vyöhykejärjestelmä.

En ymmärrä, miten kausilippujen ja vaihtojen leimaamattomuus voi olla HSL:lle pyhä lehmä? Maailmalla on kaupunkeja, joissa jopa vapaaliput tulee leimata aina liikennevälineeseen noustaessa, muutoin ne eivät ole voimassa.

Runkolinjoilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa leimausruuhkaa voi helpottaa asentamalla ulosleimauslaitteet liikennevälineiden lisäksi myös pysäkeille. Lisäksi näiltä linjoilta usein vaihdetaan toisille linjoille, jolloin riittää, että järjestelmä sallii perättäiset sisäänleimaukset. Varsinaisen ulosleimauksen voisi jättää matkan viimeiselle linjalla.

Hassua, mutta ainakin oikeuskansleri totesi aiemmin seuraavaan kanteluun, että Östersundom-kysymys on ollut erityisesti vasta valmisteltavana eikä siten ankarasti arvostelukelpoinen vielä.

http://östersundom-seura.fi/index.php/download_file/view/56/217

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.