Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut pääkaupunkiseudulla hieman - liikkumistavat muuttuvat liian hitaasti

Pääkaupunkiseudulla viidennes matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa, kertoo tänään julkistettu valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Jotta liikenteen päästöjä saadaan leikattua riittävästi, kestävien kulkutapojen käyttöä pitää vauhdittaa tehokkailla keinoilla.

Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia. Kuva: Lauri Eriksson

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa. Nyt joukkoliikenteellä tehdään viidennes kaikista matkoista. Tämä selviää Liikenneviraston tänään julkaisemasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty vuonna 2016. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuosina 2010–2011.

Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia.

Siirtymää kestäviin liikkumistapoihin pitäisi kuitenkin tulevina vuosina saada vauhditettua huomattavasti, jotta seudun kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin leikattua tavoitteiden mukaisesti, arvioi HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

Suomen kansallisena tavoitteena on leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ohjaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelutyötä.

”Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen Helsingin seudulla on yksi tärkeä keino saada päästöt laskuun. Muita vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi tiemaksut ja raskaan liikenteen teknologian kehittäminen. Autoliikennettä voidaan vähentää tehokkaimmin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydentämällä”, sanoo Sini Puntanen. 

Myös valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa todetaan, että tiivis rakentaminen on yhteydessä liikkumiseen: mitä tiiviimmin rakennettu alue, sitä vähemmän on tarvetta liikkua. Tutkimuksen mukaan tiiviisti rakennetuilla alueilla myös joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä hyvä ja joukkoliikennettä käytetään paljon.

Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa valopilkkuna on kestävän liikkumisen osalta Vantaa, jossa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on laskenut ja joukkoliikenteen osuus selvästi kasvanut. Muutokseen on vaikuttanut todennäköisesti Kehärata ja sen saama suosio. Kehärata avattiin matkustajaliikenteelle heinäkuussa 2015. Samalla uudistettiin myös koko Vantaan bussiliikennejärjestelmä ja siihen liittyen perustettiin myös uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen.

Joukkoliikennettä käytetään runsaasti, koululaiset pyöräilevät yllättävän vähän

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttö on yli kaksinkertaista muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Joukkoliikennematkat ovat maan lyhyimpiä, sillä joukkoliikenne palvelee ennen kaikkea päivittäistä liikkumista. Muualla Suomessa suuri osa matkasuoritteista tulee pitkän matkan juna- ja linja-autoliikenteestä. Myös jalankulkumatkat ovat pääkaupunkiseudulla maan lyhyimpiä, keskimäärin 1,5 kilometrin pituisia.

Sen sijaan pyörämatkat ovat huomattavan pitkiä, keskimäärin 4,6 kilomeriä. Ero on selvä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna, joissa pyörämatkan keskipituus on noin kolme kilometriä.  Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein. Koulu- ja opiskelumatkoilla pyöräily on kuitenkin selvästi muuta maata harvinaisempaa.

Henkilöautolla ajetaan ja matkustetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vähemmän kuin missään muussa osassa Suomea. Pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkat ovat myös maan lyhyimpiä, mutta asukkaat käyttävät liikkumiseen eniten aikaa. Matkanteko on usein hidasta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteelläkin.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisut ovat saatavissa verkko-osoitteessa www.hlt.fi

Henkilöliikennetutkimus 2016 -tutkimusjulkaisu:

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf

Helsingin seudun seutujulkaisu:

https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/434710/Seutujulkaisu_HLT2016_Helsingin_seutu.pdf/b6141aba-8c02-4e6f-8c69-a0422b1bccaf

Kommentit

Vaihdolliset yhteydet ovat myrkkyä useimmille. Ne kun eivät helpota, eivätkä usein edes nopeuta kulkemista. Ei pidä ihmetellä, että liikkumistavat muuttuvat "liian hitaasti".

Joukkoliikenteessä on aina parannettavaa ja hinnoittelu on liian kallista tällä hetkellä. Kuitenkin suuri osa pääkaupunkiseudun autoilusta on ns. turhaa autoilua eli tietyt ihmistyypit ajavat omalla autolla vaikka suora raideyhteys esimerkiksi työhön menisi melkein oven edestä ja se olisi puoli ilmaista. Tästä syystä asennemuutos ja rohkeampi kampanjointi puhtaamman kulkemisen puolesta olisi tärkeimpiä elementtejä autoilun ja päästöjen vähentämiseen. Ihmisen olisi otettava vastuu omasta saastuttamisesta ja tällöin oman auton käynnistys turhaan tuntuisi rikokselta ympäristöä vastaan. Tämä auttaa oikeasti löytämään muita liikkumisratkaisuja ja se ei tällöin tunnu hankalalta vaan hyvältä ja oikealta. Jos ilmastonmuutos tuntuu liian kaukaiselta niin kai me kaikki mieluummin hengittäisimme puhdasta ilmaa. Ja ilma ei ole puhdasta kaupungeissa, kiitos autoilun. Kampanjointia pystyyn ja tehdään turhasta autoilusta junttia!

Tuo on ihan täysin väärä arvio suurimmasta osasta autoilusta. Tosiasiassa varsin pieni osa ajaa asenteensa takia vaan he kulkevat autolla ennen kaikkea siksi, että julkinen liikenne on todella todella monin paikoin pääkaupunkiseudulla surkean hidasta. Siitä on paljon tutkimuksiakin, että he, jotka asuvat raideyhteyden lähellä ja matkan pää on raideyhteyden vieressä suosivat todella suurin osin julkisia ja syykin on itsestään selvä, silloin se julkinen yhteys palvelee nopeasti. Jos useampien yhteys olisi nopea, useammat valitsisivat julkisen.

Mutta jos et asu raideyhteyden viereissä ja/tai määränpää ei ole raideyhteyden vieressä erityisesti se yhteyden nopeus on surkea. Suurin ongelma on se, että kehityssuunta on ollut koko ajan vaihdollisten yhteyksien suuntaan, jolloin sinne asemille vie pitkin ja poikin maisemia kulkeva surkean hitaasti kärräävä bussi, joka kestää ja kestää. Bussi vie harvoin lähimmälle nopeasti saavutettavalle asemalle vaan johonkin aluekeskukseen monen alueen läpi pikkuteitä pitkin. Siihen päälle vaihdon odottelut, jotka lisäävät kokonaismatka-aikaa.

Kampanjointi ei ratkaise yhtään mitään ihan yhtä vähän kuin nykyisin suosittu autoliikenteen haittaaminen, kun sekään ei kenenkään asemaa paranna. Julkisten yhteyksien nopeus on se, mitä pitää kehittää. Valitettavasti se ei näytä vain olevan HSL:n prioriteettilistalla minkäänlaisessa arvossa, minkä näkee viime ajoilta ihan yhtä hyvin kehäradan kuin länsimetronkin liityntäliikenteen suunnittelusta. Kummassakin tapauksessa liikenne on suunniteltu juuri niin, että yksi bussi kiertää pikkukatuja pitkin monta asuinaluetta ennen raideyhteyden luokse menemistä ja se johtaa hirvittäviin matka-aikoihin. Silloin on turha syyttää ihmisiä asenteesta, jos matka julkisilla kestää kaksi kertaa sen, mitä autolla. Tunti suuntaansa on hirvittävä aika tuhlata täysin hukkaan päivästä pelkästään julkisissa istumiseen.

Juuri näin. Erittäin hyvin sanottu.
Eteenkin poikittaisliikenteessä on vielä todella paljon kehitettävää, esim. oma työmatkani Itä-Helsingistä lähelle Espoon rajaa kestää Kehä Ykköstä pitkin ennen aamuruuhkan alkua omalla autolla noin 20 minuuttia, julkisilla tuohon saa lisätä melkein tunnin lisää. Ei kiitos.

"Uudella seniorilipulla seniorit (70-v ja yli) matkustavat 50 prosentin alennuksella kello 9-14."
Tämän luin juuri tiedotteesta, se on hyvä.
Mutta monet seniorit kulkevat harrastuksissaan koko päivän ajan, ja ostavat aikaa, miten alennus tulee heille?

Helsingin joukkoliikenne on aivan liian kallista, Tulisi paljon lisää matkustajia, jos hinta olisi edullisempi. Ja nyt vielä nousee kun tulee tämä uusi vyöhykemalli. Eläkeläiset eivät saa mitään alennuksia niinkuin monissa muissa maissa.

Pistäkääs niitä matka-aikoja pienemmiksi ja laittakaa liikenne kulkemaan arkiöinä niin siirryn julkisiin ehkä.

Jotta ihmiset vaihtaisivat joukkoliikenteeseen, pitää se olla nopeaa ja sujuvaa. (Eikä liian kallista tietenkään, mutta hintaan on vaikeampaa vaikuttaa) Eräät käyttävät joukkoliikennettä ideologisista syistä, eikä heillä ole niinkään väliä, millainen se joukkoliikenne on, tai tietysti on, mutta käyttävät kuitenkin, periaatteesta. Mutta loput eivät siirry käyttämään joukkoliikennettä sympatiasta, vaan sen takia, että se todellakin kannattaa heille. Ja siinä todella ratkaiseva tekijä on aika. (”Aika on rahaa”) ;) Ihmiset haluavat aina päästä suorinta ja nopeinta reittiä, ja jos joukkoliikenne pystyy tarjoamaan tällaista, ihmiset käyttävät sitä. Eli — liikenteen suunnittelu on äärimmäisen tärkeää. Minun mielestäni esimerkkejä hyvin onnistuneista ratkaisuista ovat linjat 550 ja 560 suorine nopeine reitteineen, sekä omine kaistoineen ja jopa tunneleineen, jotka yhdistää kaupunginosia, siinä missä muu liikenne ei aja. Myös junaliikenne monessa paikkaa. Esim ei millään muulla pääsee lähellekään yhtä nopeasti Huopalahden asemalta keskustaan, kuin junalla. (Koskee myös monia muita asemia) Metroliikenne liityntäliikenteineen on sekä että. Joillakin alueilla se toimii hyvin (varsinkin keskustassa), mutta joillakin alueilla pitäisi pystyä vähän antamaan periksi periaatteista, eli ajatella matka-aikaa, sen sijaan että koko liikenne pitää tapahtua metron avustuksella. Se ei pitkällä tähtäimellä ole kannattavaa, myöskään taloudellisesti. Aina pitää satsata siihen latuun, joka liikenteen kannalta ensi kädessä on se matka-aika. Sen vuoksi esim Töölön-Munkkiniemen metro olisi hyvä juttu. Sellaista.

Miten voitaisiin tehostaa esimerkiksi pohjoisen Sipoon ja raideliikenteen välistä bussimatkustamista kaikkina viikonpäivinä?

Kutsuliikenteeseen perustuva järjestelmä voisi toimia.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.