HSL tutki matkustajien lähijunaliikenteessä kokemaa turvallisuutta 8. – 21.1.2018. Tutkimuksessa selvitettiin sekä matkustajien kokemaa turvallisuuden tunnetta sillä matkalla, jolla heitä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen että kokemusta turvallisuudesta lähijunissa viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa ei käsitelty liikenneturvallisuutta.
Tutkimukseen osallistuneista 89 prosenttia koki olonsa turvalliseksi myös pysäkeillä ja asemilla. Epämiellyttävät kokemukset ovat olleet yleisempiä kuin todelliset vaaratilanteet. Matkustajista 51 % oli viimeisen vuoden sisään havainnut junamatkallaan tilanteen, jonka oli kokenut uhkaavaksi. Vaarallisiin tilanteisiin koki joutuneensa 10 % matkustajista. Matkustajien turvallisuuteen liittyvät kokemukset viimeisen vuoden ajalta eivät olleet muuttuneet merkitsevästi vuodesta 2016. Turvattomuuden tunne voi olla läsnä matkalla, vaikka sen aikaiset tapahtumat eivät antaisikaan siihen aihetta.
Henkilökunta luo turvan tunnetta
Eniten turvallisuuden tunnetta parantaa matkustajien mielestä aktiivinen ja näkyvä henkilökunta, joko vartija tai konduktööri. Avoimen palautteen mukaan epämukavuutta aiheuttaa esimerkiksi se, että matkustaja ei voi olla varma, että junasta löytyy konduktööri. Matkustajapalautteen mukaan myös konduktöörien työnkuvaan liittyy epäselvyyttä. Tutkimuksessa selvisi, että matkustajat eivät ole tietoisia siitä, että kesäkuusta 2017 saakka kaikissa lähijunissa on ollut konduktööripari alkaen kello 20 – 22 sekä yöaikaan. Muina ajankohtina konduktöörit kiertävät lähijunasta toiseen. Konduktööreillä on oikeus poistaa liputon matkustaja junasta mutta he eivät voi määrätä tälle tarkastusmaksua. Poikkeustapauksissa konduktööripari voidaan korvata vartijoilla.
Saadun matkustajapalautteen perusteella HSL:n ja VR:n sopiman konduktöörimallin toimintatapojen noudattamista tullaan tarkentamaan.
Noin 7 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä matkustamista lähijunissa turvallisuussyistä, kun vuonna 2016 heitä oli 8 prosenttia. Lähijunaliikennettä välttävät antoivat selkeästi heikompia arvioita matkan ja viimeisen vuoden aikana kokemastaan turvallisuudesta. Yleisimmät syyt välttelyyn olivat juna-asemat, päihtyneet matkustajat, mahdollisuus matkustaa muilla kulkuvälineillä junan asemesta ja epävarmuus henkilökunnan saatavuudesta.
Eniten turvattomuutta ja epämukavuutta herättävät matkustusajat olivat- arki- ja viikonloppuillat sekä viikonloppuyöt. Silloin matkustamista myös vältetään eniten, vaikka konduktöörimallin mukaisesti kaikissa lähijunissa on ilta- ja yöaikaan henkilökuntaa. Lähijunaliikenteessä matkustaminen pelottaa naisia enemmän ja useammin kuin miehiä, ja etenkin naiset kokivat lähijuna-asemat pelottaviksi. Asemille toivotaan parempaa valaistusta ja vartiointia.
Kyselyyn kutsuttiin vastaajia jakamalla QR-koodilla ja linkillä varustettuja kutsukortteja lähijunaliikenteessä eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina kahden viikon ajan. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 6 000 lähijunaliikenteen matkustajaa.