Liikkumistutkimus puolivälissä – vielä lähes 20 000 Helsingin seudun asukasta saa kutsun

Elokuussa käynnistynyt Helsingin seudun liikkumistutkimus on puolessa välissä. Kutsukirjeen saa marraskuun loppuun mennessä vielä lähes 20 000 Helsingin seudun asukasta. Kyselyyn kannattaa ehdottomasti vastata, sillä sen avulla saadaan tärkeää tietoa liikennettä koskevien päätösten ja suunnitelmien pohjaksi.

Liikkumistutkimuksella kerätään tietoa asukkaiden liikkumistavoista: mistä mihin ihmiset liikkuvat ja millä liikennevälineillä. Jo lähes 5 400 Helsingin seudun asukasta on vastannut tutkimukseen. HSL toivoo aktiivista vastaamista jatkossakin, ja erityisesti pari-kolmekymppisten vastauksia kaivataan lisää.

”Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien ihmisten liikkumisesta. Jokaisen tutkimukseen kutsutun henkilön vastaus on tärkeä riippumatta siitä, liikkuuko hän omalla autolla, julkisilla, pyörällä, kävellen tai ei mihinkään”, erikoistutkija Pekka Räty HSL:stä sanoo.

”Vaikka ihmisten liikkumista pystytään nykyään tutkimaan erilaisilla älypuhelimen paikannukseen perustuvilla menetelmillä, perinteiset kyselytutkimukset ovat edelleen tärkeitä tietolähteitä. Esimerkiksi liikkumisen syitä ei saada selville muuten kuin kysymällä sitä ihmiseltä itseltään”, Räty jatkaa.

Liikkumistutkimuksen tekevät yhteistyössä Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Kutsuja tutkimukseen lähtee marraskuun lopulle asti ja viimeiset tutkimushaastattelut tehdään 7.12.

Tutkimukseen voi vastata vain kutsun saanut

Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti netissä, mutta yli 70-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu. Kutsuja saavat myös yli 7-vuotiaat lapset, jotka voivat vastata itsenäisesti tai vanhemman avustuksella. Yleisten liikkumistottumusten lisäksi kyselyssä pyydetään täyttämään matkapäiväkirja yhdestä ennalta valitusta päivästä.

Koska kyseessä on tilastollinen tutkimus, johon poimitaan satunnaisesti edustava joukko kuntalaisia, tutkimukseen voivat vastata vain kutsun saaneet. Tuloksia on odotettavissa keväällä 2019.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pekka Räty, HSL, pekka.raty@hsl.fi
Liikennetutkija Elina Brandt, HSL, elina.brandt@hsl.fi

 

Kommentit

Olen samaa mieltä Anneli Rajalan kanssa. Olen työtön kahden lukiolaisen yksinhuoltaja. Olen syntynyt A vyöhkkeellä, käynyt kouluni ja yliopiston A vyöhykkeellä, tehnyt työni A vyöhykkeellä, toiminut äitini hoitajana Mannerheimintiellä ja saattanut molemmat vanhempani hautaan A vyöhykkeellä. Lasteni lukiot ovat A vyöhykkeellä raitiovaunureitillä.. Nyt jostain syystä meidän kolmen pitää maksaa seutulippu , vaikka emme asioikaan maaseudulla. Minun elämääni riittää raitiovaunut, paitsi Maunulan uurnalehdolla käynteihin. Työttömälle kolmen seutulipun hinta ylittää kipurajan. Haluan tietää syyn siihen miksi ette myy yhden vyöhykkeen lippuja ja miksi lopetatte raitiovaunulipun?

Harmillinen sinun kannaltasi tämä uudistus. Sen verran kuitenkin helpotusta, että matkoille Maunulaan riittää AB-lippu, eli et sentään tarvitse seutulippua vastaavaa ABC-lippua.

Uusi malli on sillä tavalla tasapuolinen, että matkat ovat saman hintaisia kaikilla vyöhykkeillä ja kaikilla kulkuvälineillä. Ratikkalippu oikeuttaa matkustamaan tietyssä kulkuvälineessä eikä noudata vyöhykeuudistuksen periaatetta, että lipun hinta perustuu matkan pituuteen, minkä takia se jää pois valikoimista, kun vyöhykkkeet tulevat.

Uudistuksen jälkeen vyöhykkeillä ja lipuilla on eri rajat, koska tarkoituksena on liudentaa rajojen vaikutusta sekä hintoihin että matkustamiseen. Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat matkan pituuteen nähden kalliita. Samoin Helsingissä voi nyt tehdä todella pitkän matkan itään aina Östersundomiin asti yhdellä lipulla, mutta lännessä raja tulee vastaan jo muutaman kilometrin jälkeen.

A-, B- tai C-vyöhykkeet ovat matkustusalueina liian pieniä korjaamaan nykymallin ongelmia. Sen takia ne on yhdistetty lipuissa kahden vyöhykkeen kokoisiksi. Mikäli niille myytäisiin lippuja erikseen, niiden välisistä rajoista tulisi isoja jakajia pääkaupunkiseudun sisälle. Ja lisäksi kahden vyöhykkeen liput turvaavat kuntalaisten tasa-arvoisuuden, koska oman kunnan palvelut ovat saavutettavissa Helsingissä AB-lipulla, Espoossa ja Vantaalla BC-lipulla.

Olen eläkeläinen ja luopunut autosta, koska yritän pienentää hiilijalanjälkeäni. Minusta on kertakaikkiaan törkeää lopettaa ns. ratikkalippu. Asun keskustassa ja liikun talviaikaan pelkästään ratikalla ja kesällä polkupyörällä tai kävellen. Jos todellakin lopetatte ratikkalipun, en tule ikinä ajattelemaan hyvällä HSL:ää.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.